Uutiset

Kenian metsähallitus häätää alkuperäiskansoja – Suomelta vaaditaan tuen jäädyttämistä

Suomi on tukenut vuosia Kenian metsähallitusta, jonka on raportoitu viime viikkoina häätäneen Kenian sengwer-kansan jäseniä näiden asuinalueelta. Ulkoministeriön mukaan Suomi ei ole toiminut alueilla, joilla ongelmia on on ollut.
Kenian lippuja
Kenia on Suomelle tärkeä kehitysyhteistyökumppani. (Kuva: Rick Bajornas / UN Photo)

Kenian sengwer-kansan edustajat sekä joukko järjestöjä vaativat Suomea jäädyttämään kehitysyhteistyörahoituksensa Kenian metsähallitukselle (KFS). Syynä ovat Länsi-Keniassa tapahtuneet pakkohäädöt ja ampumistapaus, joista on syytetty KFS:ää.

Sengwerien mukaan viime vuoden joulupäivänä yli sata aseistettua KFS:n vartijaa tuli sengwerien asuttamaan Embobutin metsään, ampui laukauksia, poltti ainakin 15 kotia ja tappoi karjaa. Viime viikolla vartijat ampuivat kuoliaaksi sengwereihin kuuluvan Robert Kirotichin ja haavoittivat toista ihmistä.

Suomi ei tällä hetkellä rahoita Kenian metsäsektoria tai KFS:ää, mutta se on tehnyt aiemmin vuosien ajan metsäalan kehitysyhteistyötä Keniassa ja on aloittamassa uutta kehitysyhteistyöohjelmaa KFS:n kanssa.

Sengwerit lähettivät tällä viikolla ulkoministeri Timo Soinille (sin) sekä kehitysministeri Kai Mykkäselle (kok) kirjeen (pdf), jossa pyydetään, että suomalaisia ei ”käytettäisi sengwerien tappamiseen”, häätämiseen ja kotien polttamiseen.

Häätöjä EU:n hankkeen tieltä

Kenian harvoihin metsästäjä-keräilijäkansoihin kuuluvat sengwerit ovat eläneet Embobutin metsässä Cheranganyn kukkuloilla sukupolvien ajan, mutta heitä on häädetty useaan otteeseen jo Ison-Britannian siirtomaa-ajoista lähtien. Alue aiheuttaa kahnauksia, sillä se on suojelualue. Siellä myös sijaitsee Kenialle tärkeitä vesivarantoja.

Asia on saanut huomiota myös kansainvälisissä medioissa, sillä alueella on toteutettu vuodesta 2016 alkaen EU:n rahoittamaa pohjavesiensuojeluohjelmaa, jonka arvellaan olevan häätöjen taustalla.

Unionin Kenian suurlähettiläs kertoi viime viikolla, että ohjelman rahoitus jäädytetään, kunnes asia on selvitetty. Siihen kehottivat myös YK:n ihmisoikeuksien erityisraportoijat.

Kansalaisjärjestöt eivät kuitenkaan ole olleet EU:n päätökseen tyytyväisiä, sillä se tulee niiden mielestä liian myöhään. Ne ovat muistuttaneet, että sengwerien tilanteesta ja KFS:n toiminnasta on varoiteltu vuosien ajan, ja esimerkiksi Maailmanpankki tunnusti jo vuonna 2014, ettei ottanut omassa hankkeessaan riittävän hyvin alkuperäiskansojen oikeuksia huomioon.

Suomi tuomitsee väkivallan

Suomi on tukenut Kenian metsäsektoria vuosien ajan muun muassa perustamalla maahan metsätoimistoja. Vuosina 2009–2016 KFS:n toteuttamaan työhön ohjattiin Suomen Nairobin suurlähetystön tietojen mukaan 18,8 miljoonaa euroa.

Tällä hetkellä yhteistyötä ei ole, mutta kehitysministeri Mykkänen hyväksyi joulukuussa uuden, 9,5 miljoonan euron arvoisen yksityisen sektorin metsäohjelman vuosille 2018–2022. Sen yhteistyökumppanina on KFS.

Ohjelman tarkoituksena on tehdä yhteistyötä pienten ja keskisuurten yritysten sekä yksityisten metsänomistajien kanssa, parantaa naisten asemaa metsäsektorilla ja luoda työpaikkoja Keniaan.

Sengwerien itsensä lisäksi brittiläinen metsiensuojelujärjestö Forest Peoples Programme sekä sen kumppanit vetosivat eilen Soiniin ja Mykkäseen sekä tasavallan presidenttiin Sauli Niinistöön, että jotta tuki jäädytettäisiin.

Niiden mukaan Suomen tuella rahoitetaan ihmisoikeusloukkauksia. Mukana vetoomuksessa on myös suomalainen Maan ystävät -järjestö. Lisäksi suomalainen Siemenpuu-säätiö on vedonnut asian puolesta.

Suomen ulkoministeriön Afrikan sarven ja itäisen Afrikan yksikön päällikön Hannu Heinosen mukaan Suomi tuomitsee väkivallan ja ottaa syytökset vakavasti. Hän kertoo, ettei Suomen kehitysyhteistyötä ole tehty alueilla, joilla ongelmia on, eikä näin tulla tekemään tulevaisuudessakaan.

”Meidän mielestämme tärkeintä tässä vaiheessa on, että kaikki syytökset ja epäselvyydet tutkitaan. Kenian viranomaiset ovat jo ilmoittaneet, että he tutkivat esimerkiksi ampumistapauksen ja tekijä on luvattu tuoda oikeuden eteen”, hän muistuttaa.

Heinosen mukaan uutta Suomen ja KFS:n uutta yhteistyöohjelmaa ei ole vielä konkreettisesti aloitettu. Aikomuksena on ensin tutkia, mitä Keniassa on viime aikoina tapahtunut.

Hänen mukaansa KFS on kuitenkin tärkeä viranomainen Kenian metsäsektorilla.

”Kun kehitetään kestävää metsätaloutta, se on kumppani, jonka kanssa on toimittava”, hän toteaa.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Kenian viranomaiset ovat kertoneet, että Kirotichin kuolemaan johtaneessa tapauksessa oli kyse sisäministeriön johtamasta operaatiosta, joka kohdistui karjavarkaisiin ja muihin ”rikollisiin elementteihin”. KFS ei sen mukaan ollut mukana.

OIKAISU 25.1.2018: Siemenpuu-säätiö ei ollut mukana järjestöjen kirjeessä vaan se lähetti omansa.

alkuperäiskansatkehitysyhteistyömetsätsuojelu KeniaSuomi UlkoministeriöMaan ystävätSiemenpuu-säätiö

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat