Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Kenia uhkaa sulkea pakolaisleirinsä, sadat tuhannet vaarassa

Päätös tarkoittaisi toteutuessaan myös maailman suurimman pakolaisleirin Dadaabin sulkemista.
(Kuva: European Union/ECHO/Anouk Delafortrie / CC BY-ND 2.0)

Kenian hallitus on ilmoittanut aikovansa sulkea pakolaisleirinsä, joilla elää yhteensä yli 600 000 ihmistä. Syynä on maan hallituksen viime perjantaina antaman lausunnon mukaan pakolaisten taloudelle, ympäristölle ja turvallisuudelle asettama taakka.

"Näissä olosuhteissa hallitus on harkinnut kansallista turvallisuutta ja päättänyt, että pakolaisten isännöinti on tullut päätökseensä", sisäministeriön edustaja Karanja Kibichon allekirjoittamassa lausunnossa todetaan.

Päätös tarkoittaisi Kenian suurimpien leirien, Kakuman ja Dadaabin, sulkemista. Dadaabia pidetään maailman suurimpana pakolaisleirinä. Vaikutukset osuisivat etenkin somalialaisiin, joita on Kenian pakolaisista yli 70 prosenttia. Dadaabissa heitä on lähes 330 000.

Hallituksen lausunnossa ei kerrota, milloin leirit suljetaan, mutta sen mukaan maan pakolaisvirasto on jo hajotettu, ja Kakuma ja Dadaab suljetaan mahdollisimman lyhyen ajan kuluessa.

Kenia on uhannut sulkea Dadaabin aiemminkin, sillä se syyttää heikentyneestä turvallisuustilanteestaan somalipakolaisia. Somalian ääriliike al-Shabaab aloitti iskut maahan sen jälkeen, kun Kenia lähti mukaan al-Shabaabin vastaiseen taisteluun vuonna 2011. Vuonna 2013 al-Shabaab teki verisen terrori-iskun Nairobin Westgaten ostoskeskukseen, ja viime vuonna ryhmä hyökkäsi Garissan yliopistokaupunkiin.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet Kenian päätöstä. Amnesty Internationalin mukaan tuhannet ihmiset saattavat joutua palaamaan Somaliaan alueille, joilla eläminen on yhä hengenvaarallista. Tämä rikkoisi kansainvälistä lakia. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch puolestaan muistutti, ettei todisteita somalipakolaisten yhteyksistä terrorismiin edes ole.

Kenian hallituksen lausunnossa myönnetään, että päätöksellä on haitallisia vaikutuksia pakolaisiin. Sen mukaan kansainvälisen yhteisön on otettava kollektiivinen vastuu tilanteesta. Amnesty kuitenkin muistuttaa, etteivät pakkopalautukset konfliktialueille ole vaihtoehto.

"On totta, että sijoittaminen kolmansiin maihin on ollut hidasta. Mutta Kenian itsensä pitäisi harkita pysyviä ratkaisuja, jotta pakolaiset saataisiin integroitua. Osa heistä on ollut Keniassa sukupolvia", järjestön Itä-Afrikan johtaja Muthoni Wanyeki sanoo.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuusturvallisuus Kenia Amnesty InternationalHuman Rights Watch

Lue myös

Pakolaisille tarkoitettu teltta, jonka edessä pahvihahmoja

Ani harva pakolainen pääsi viime vuonna uuteen kotimaahan

Maailman maat ottivat viime vuonna UNHCR:n kautta vastaan yli 63 000 pakolaista, jotka saivat pysyvän oleskeluluvan. Uudelleensijoituspaikkaa vailla on kuitenkin noin 1,4 miljoonaa pakolaista.
Kirgisian lippu ja ratsastajapatsas

Kirgisiasta tuli ensimmäinen kansalaisuudettomuuden poistanut maa – YK:n pakolaisjärjestö palkitsi yli 10 000:ta ihmistä auttaneen lakimiehen

Keski-Aasiaan syntyi Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena satojen tuhansien ihmisten ryhmä, jolla ei ollut minkään maan kansalaisuutta. Heinäkuussa Kirgisiasta tuli ensimmäinen ongelman ratkaissut maa, osittain lakimies Azizbek Ashurovin ansiosta.
Johannesburgin pilvenpiirtäjiä

Poliitikkojen vihamieliset lausunnot lietsovat ulkomaalaisvastaisia hyökkäyksiä Etelä-Afrikassa

Etelä-Afrikassa on viime aikoina hyökkäilty ulkomaalaisten omistamia yrityksiä vastaan. Tutkijoiden mukaan huomattava osa väestöstä syyttää ulkomaalaisia maan sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat