Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä

Fossiilisista polttoaineista pitää luopua mahdollisimman pian ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi. Kehitysmaat näyttävät siirtyvän uusiutuviin energiamuotoihin jopa länsimaita nopeammin. Esimerkiksi Intia aikoo päästää markkinoille pelkkiä sähköautoja vuonna 2030.
Nainen seisoo tikkailla ja asentaa aurinkopaneelia Intian vuoristossa.
Intia aikoo 40-kertaistaa aurinkoenergian tuotantokapasiteettinsa. 
 (Kuva: Abbie Trayler-Smith / Panos Pictures , Department for International Development / CC BY-NC-ND 2.0)

Hiilidioksidin määrä ilmakehässä nousi maailmassa viime vuonna ennätyksellisen korkealle, selviää Maailman ilmatieteen järjestön lokakuussa julkaisemasta raportista. Jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoite pysäyttää ilmaston lämpeneminen 1,5–2 asteeseen saavutettaisiin, päästöjen tulisi kääntyä jyrkkään laskuun viimeistään vuonna 2020. Uusiutuvaan energiaan pitäisi siis siirtyä kiireellä.

Vaikka tilanne näyttää hälyttävältä, positiivisiakin asioita tapahtuu, etenkin kehittyvissä maissa. Esimerkiksi uusiutuvan energian politiikkaa seuraavan Ren21-verkoston mukaan ne investoivat vuonna 2015 uusiutuvaan energiaan jo enemmän kuin teollisuusmaat. Kärjessä olivat Kiina ja Intia.

Kun verrataan investointeja suhteessa bruttokansantuotteeseen, suurimpia vihreään energiaan sijoittajia olivat vuonna 2015 Mauritania, Honduras, Uruguay, Marokko ja Jamaika.

Muita puhtaan energian edelläkävijöitä on Costa Rica, jossa jopa 98 prosenttia sähköstä tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä, kuten vesi-, aurinko ja tuulivoimalla sekä geotermisellä energialla.

Vaikka viime vuonna teollisuusmaat kirivät investoinneissa kehitysmaiden ohi, siitä huolimatta kehitysmaissa on meneillään iso muutos. Ren21:n tuoreimman raportin mukaan suurin osa uudesta uusiutuvan energian kapasiteetista asennetaan nimenomaan kehittyviin maihin. Buumia selittää suurelta osin Kiinan kehitys, mutta uusiutuva energia etenee muissakin kehitysmaissa. Esimerkiksi investoinnit yrityksiin, jotka myyvät kännykällä maksettavaa aurinkovoimaa, ovat kasvaneet räjähdysmäisesti muutamassa vuodessa.

Ei raskasta teollisuutta rasitteena

Kehitysmaiden uusiutuvan energian buumi johtuu muun muassa aurinko- ja tuulienergian tuotantokulujen laskusta. Sen ansiosta uusiutuvan energian kyky kilpailla fossiilisten polttoaineiden kanssa on aiempaa parempi. 



Lisäksi uusiutuvaan energiaan siirtyminen on kehitysmaille paikoin helpompaa, koska niillä ei ole vanhaa ja raskasta teollisuutta samassa määrin kuin länsimaissa, arvioi ulkoministeriön energia-alan neuvonantaja Henri Horn.

Monessa kehitysmaassa uusiutuvan energian luonnonvaroja on myös tarjolla runsaasti. Aurinko voi paistaa vaikkapa ympäri vuoden. 


“Esimerkiksi Costa Rican kohdalla luonnonvarat ovat ikään kuin 'jumalan lahja'. Ilmasto ja maantieteellinen sijainti takaavat sen, että vesi- ja aurinkovoimaa on tarjolla paljon.”

Sama koskee montaa muuta kehittyvää taloutta, kuten esimerkiksi Etiopiaa, Sambiaa, Kongoa ja Laosia, joissa sekä vesi- että aurinkovoimapotentiaalia on runsaasti omasta takaa.

“Kyseisillä mailla ei ole myöskään merkittäviä hiili- tai öljyvarantoja. Jos olisi, puhtaan energian edistäminen saattaisi olla hankalampaa”, Horn sanoo.

Intia panostaa aurinkoenergiaan

Yksi uusiutuvan energian buumia läpikäyvä kehittyvä maa on tällä hetkellä Intia. Vaikka maan hiilidioksidipäästöt ovat maailman huippuluokkaa ja se on viime päivinä ollut otsikoissa nimenomaan ilmansaasteiden takia, Intia voi olla tulevaisuudessa puhtaan energian mallimaa. Maa perui tänä vuonna viiden uuden hiilivoimalan rakentamisen ja aikoo 40-kertaistaa aurinkoenergian tuotantokapasiteettinsa. 


Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan Intia voi jopa toimia täysin uusiutuvalla energialla vuoteen 2050 mennessä.

“Teknologisesti se on täysin mahdollista ja järkevääkin. Aurinkoenergia on jo nyt edullisempaa kuin esimerkiksi hiilivoima, ja siihen myös investoidaan valtavasti. Hiilivoimaan investoiminen olisi tällä hetkellä isompi riski”, sanoo tutkimukseen osallistunut tutkija Ashish Gulagi.

Tutkimuksen mukaan Intian energiantuotanto voi toimia vuonna 2050 pääosin aurinkovoimalla ja sitä varastoivalla akkuteknologialla. Akut pystyisivät keräämään aurinkoenergiaa varastoon ja tarjoamaan näin sähköä myös yöllä tai sadekausina. Energiaa voidaan korvata lisäksi tuuli- tai vesivoimalla tai tuomalla aurinkoenergiaa alueilta, joilla sadekausista kärsitään vähemmän.

Tutkimus osoittaa, että kehitysmaat, joilla on runsaasti uusiutuvia luonnonvaroja, voivat elintason noustessa välttää länsimaiden kaltaisen runsaspäästöisen sähköntuotannon sekä teollisuuden ja hypätä suoraan edullisempaan uusiutuvaan energiantuotantoon.

Intiassa on tehty myös linjaus liikenteen sähköistämisestä. Tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä yhtään perinteistä polttoaineella toimivaa autoa ei ole enää ole markkinoilla.

Maailmanlaajuisesti liikenteen sähköistämisessä ollaan kuitenkin vielä alkutekijöissä.

”Harvalla kehittyvällä maalla on esimerkiksi varaa laajamittaisiin sähköautohankintoihin”, muistuttaa ulkoministeriön Henri Horn. 


“Monesti liikenne on kuitenkin tehokkaampaa kuin länsimaissa. Harvalla on esimerkiksi omaa autoa, joten joukkoliikennettä, kuten minibusseja, käytetään enemmän. Näin syntyy pienempi ilmastorasite yhtä liikennesuoritetta kohden.”


Kuluttajista tuottajiksi

Energiansaanti on viime vuosina kasvanut kehittyvissä maissa. Runsaat parikymmentä vuotta sitten noin 68 prosentilla niiden asukkaista oli käytössään sähköä, nykyisin jo yli 80 prosentilla. Sähkönsaanti on kuitenkin edelleen ongelma etenkin maaseudulla tai syrjäkylissä. Esimerkiksi Intiassa 30 prosenttia maaseudun asukkaista on yhä ilman sähköä. 


Maaseudulla ei ole välttämättä sähköverkkoa lainkaan tai kuten Intiassa, valtion tuottamaa sähköä joudutaan aika ajoin säännöstelemään, jolloin säästökohteena on usein maaseutu. Sähkökatkokset voivat kestää tunteja.

“Monella on maaseudulla aurinkopaneeli katolla, joka takaa sähkön myös katkoksien aikana. Se riittää valoon ja mobiililaitteiden lataamiseen, kertoo Ashish Gulagi.

Uusiutuva energia, kuten vaikkapa aurinkopaneeli, onkin usein tehokkain ja edullisin keino tuoda sähköä haja-asutusalueille ja syrjäiselle maaseudulle.

Aurinkopaneelien tehot eivät kuitenkaan vielä riitä runsaasti ja tasaisesti energiaa käyttävien laitteiden, kuten jääkaappien tai ilmastointilaitteiden, sähköntarpeeseen.

“Tulevaisuudessa niiden teho tulee kuitenkin merkittävästi kasvamaan ja akkujen kyky varastoida energiaa lisää entisestään aurinkoenergian tehoja. Akkuteknologian kustannukset tulevat myös laskemaan vauhdilla muutaman vuoden kuluttua”, Gulagi ennustaa.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimuksen mukaan kuluttajilla voikin olla tulevaisuuden Intiassa sähköntuottajina iso rooli. Kuluttajat, niin kotitaloudet kuin yrityksetkin, voisivat tuottaa jopa 15–20 prosenttia sähköstä itse esimerkiksi aurinkopaneelien avulla.

Pitäisikö kulutusta myös vähentää?

Maailman väkiluvun ennakoidaan kasvavan 9,7 miljardiin vuoteen 2050 ja sähkön kysynnän arvioidaan jopa tuplaantuvan vuoteen 2060 mennessä.

Riittääkö uusiutuvaan energiaan siirtyminen vai pitäisikö kulutusta myös vähentää?

“Emme voi jatkaa tilanteessa, jossa energiankulutus koko ajan vain kasvaa, eikä se ole tarpeellistakaan”, sanoo Horn.

Sekä hän että Gulagi puhuvat erityisesti energiatehokkuuden puolesta.

Turhaa energiankulutusta tulisi karsia ja kulutettua tehostaa. Esimerkiksi aurinkosähkölle kannattaisi keksiä käyttökohteita silloin, kun sitä on saatavilla, Horn ehdottaa.

Kehityksen edistysaskeleita kehitysenergiasoveltava teknologiailmastonmuutosuusiutuva energia Intia Ulkoministeriö

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä.

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Kommentit

Lue myös

Punaisen Ristin avustustyöntekijä pukee ebolasuojavarusteita toiselle henkilölle Kongon demokraattisessa tasavallassa

Kuumeen mittausta ja käsienpesua – Kongossa torjuttiin ebolakatastrofi yksinkertaisin keinoin

Kongossa pelättiin alkukesästä yhtä tuhoisaa ebolaepidemiaa kuin Länsi-Afrikassa muutama vuosi sitten, mutta se onnistuttiin torjumaan. Avustustyöntekijä Leena Railimo-Saareksen mukaan yksi syy on se, että aiemmista epidemioista on otettu oppia. Silti ebola pysyy luonnossa aina, ja paras tapa torjua sitä on vahva terveysjärjestelmä.
Koululaisia välitunnilla

Miljoonat lapset eivät opi koulussa, koska eivät ymmärrä, mitä opettaja sanoo – yhden kielen kansa on yhä monen maan ihanne

Yli kolmannes maailman koululaisista ei saa opetusta omalla äidinkielellään. Suomalainen Kimmo Kosonen ja etiopialainen Mesfin Derash Zeme ovat puhuneet vuosikymmenien ajan äidinkieleen pohjautuvan opetuksen puolesta. Etiopiassa sekä Aasian maissa viestin tärkeys on alettu ymmärtää, ja se näkyy myös oppimistuloksissa.
Kädet ja sormenjälkien otto

Nälänhätä, jota ei tullut – nopea reagointi ja käteisapu pelastivat Somalian täydeltä katastrofilta

Nälkäisten määrä on maailmalla kasvanut etenkin viimeaikaisten konfliktien vuoksi, mutta kriisejä onnistutaan myös torjumaan. Yksi esimerkki on Somalia, jossa otettiin viime vuonna oppia vuoden 2011 katastrofaalisista tapahtumista. Nyt kriisiin reagoitiin nopeasti, kertoo Maailman ruokaohjelman Somalian-toimiston johtaja.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Aasialainen mies lajittelee muovijätettä

Muovigaten jälkipyykki: mitä muovin dumppaaminen kehitysmaihin kertoo taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta?

Rikkaat valtiot viettävät kulutusjuhlaa ja sotkut kuljetetaan köyhempien siivottavaksi, kirjoittaa globaaleja jätevirtoja tutkinut Niko Humalisto.
Gorilla Virungan kansallispuistossa Kongossa

Kongo harkitsee öljyn etsinnän sallimista maailman tärkeimpiin kuuluvissa luonnonpuistoissa

Virungan ja Salongan luonnonpuistot ovat Unescon maailmanperintökohteita, joissa elää useita harvinaisia lajeja. Ympäristö- ja ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan Kongon hallituksen suunnitelmista, jotka saattavat sallia öljyn etsinnän puistoissa.
Lapsen suuhun laitetaan poliorokotetta Etelä-Sudanissa

Ennätysmäärä lapsia rokotettiin vuonna 2017

Rokotteen saavien lasten määrä on kasvanut miljoonilla 2010-luvulla, mutta nykyistä parempi rokotekattavuus voisi yhä pelastaa vuosittain 1,5 miljoonaa ihmishenkeä.