Uutiset Koronavirus

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.
Vesihana ulkona
Puhtaan veden puute vaikeuttaa koronaviruksen vastaista taistelua. (Kuva: Neville Nel / CC BY-NC-ND 2.0)

Puhtaan veden puute vaikeuttaa koronaviruksen vastaista taistelua ympäri maailman. Maailman terveysjärjestön ja YK:n lastenjärjestön Unicefin viimevuotisen raportin mukaan maailmassa on jopa kolme miljardia ihmistä, joilla ei ole käsien saippuapesumahdollisuutta kotonaan. Turvalliset juomavesi- ja sanitaatiopalvelut puuttuvat noin 2,2 miljardilta ihmiseltä.

YK:n erityisasiantuntijat vetosivat tällä viikolla sen puolesta, että koronan vastaisessa taistelussa huomioitaisiin vedensaanti.

”Etuoikeutetuimmille käsien pesu saippualla ja puhtaalla vedellä on yksinkertainen toimenpide. Mutta joillekin ryhmille ympäri maailman se on luksusta, johon heillä ei ole varaa”, kannanotossa todetaan.

Asiantuntijat muistuttivat, että vettä tarvitsevat etenkin epämuodollisilla asuinalueilla elävät, kodittomat, maaseudun väestö, naiset, lapset, vanhukset, vammaiset ja siirtolaiset. Vedenpuute saa heidät sairastumaan helpommin, tartunta taas vaikeuttaa heidän elämäänsä lisää.

Väärät huhut vaikeuttavat koronataistelua Ugandassa

Myös avustusjärjestöt ovat nostaneet esiin huolen puhtaan veden saatavuudesta. YK:n lastenjärjestö Unicef kertoi eilen, että vedentulo on keskeytynyt Koillis-Syyriassa sijaitsevalla Alloukin vesiasemalla. Yhteensä 460 000 ihmistä on jäänyt ilman puhdasta vettä. Syyriassa todettiin vastikään ensimmäinen koronatartunta.

Veden puute on uhka myös Ugandassa, joka on yksi eniten pakolaisia vastaanottaneista maista. Maassa elää noin 1,4 miljoonaa pakolaista, joista suurin osa eteläsudanilaisia. Pakolaisasutusalueilla viruksen leviämisen riski on erityisen suuri muun muassa ahtauden ja huonojen peseytymismahdollisuuksien takia.

Pakolaisten parissa kehitysyhteistyötä tekevä Suomen Pakolaisapu kertoi eilen aloittaneensa pakolaisasutusalueilla hygieniakoulutuksen. Tarkoituksena on tavoittaa noin 9 000 ihmistä.

”Koulutuksessa opetellaan käsien pesemistä konkreettisesti. Haluamme painottaa osallistujille, kuinka tarpeellista heidän olisi nyt yrittää järjestää koteihinsa käsienpesupaikka. Annamme kaikille osallistujille kotiin vietäväksi saippuapalan ja vesikanisterin”, kertoo Pakolaisavun aikuiskoulutuksen asiantuntija Everlyne Kabasita järjestön tiedotteessa.

Monille pakolaisille käsienpesu ei ole rutiinia, koska he elävät äärimmäisessä köyhyydessä eikä saippuaan ole varaa. Lisäksi koronan vastaista taistelua vaikeuttavat väärinkäsitykset.

Siksi Pakolaisavun koulutuksissa kumotaan myös tautiin liittyviä huhja.

”Meidän pitää antaa oikeaa tietoa koronasta, koska tällä hetkellä viruksesta on liikkeellä paljon valheellista informaatiota. Jotkut esimerkiksi ajattelevat, että vain länsimaalaiset ihmiset voivat sairastua koronaan. Tämä johtuu luultavasti siitä, että virus levisi ensin muualla ja tuli vasta sitten Afrikkaan”, Kabasita kertoo.

Ugandassa oli keskiviikkoaamuun mennessä todettu yhdeksän koronavirustartuntaa. Koulut on jo suljettu ja suuret kokoontumiset kielletty.

Koronavirus vesi ja viemäröintiterveyssairaus/lääkintä Uganda Suomen Pakolaisapu

Lue myös

Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.
YK:n pääsihteeri tv-ruudulla YK:n lipun edessä.

Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”

YK:n turvallisuusneuvosto ei ole saanut aikaan päätöslauselmaa, joka tukisi António Guterresin maaliskuista vaatimusta maailmanlaajuisesta tulitauosta. Samaan aikaan ihmiset joutuvat pakenemaan kodeistaan, mikä vaikeuttaa myös koronaviruksen vastaista työtä, varoittaa Norjan pakolaisneuvosto.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.

Tuoreimmat

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”