Uutiset Koronaviruspandemia

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.
Vesihana ulkona
Puhtaan veden puute vaikeuttaa koronaviruksen vastaista taistelua. (Kuva: Neville Nel / CC BY-NC-ND 2.0)

Puhtaan veden puute vaikeuttaa koronaviruksen vastaista taistelua ympäri maailman. Maailman terveysjärjestön ja YK:n lastenjärjestön Unicefin viimevuotisen raportin mukaan maailmassa on jopa kolme miljardia ihmistä, joilla ei ole käsien saippuapesumahdollisuutta kotonaan. Turvalliset juomavesi- ja sanitaatiopalvelut puuttuvat noin 2,2 miljardilta ihmiseltä.

YK:n erityisasiantuntijat vetosivat tällä viikolla sen puolesta, että koronan vastaisessa taistelussa huomioitaisiin vedensaanti.

”Etuoikeutetuimmille käsien pesu saippualla ja puhtaalla vedellä on yksinkertainen toimenpide. Mutta joillekin ryhmille ympäri maailman se on luksusta, johon heillä ei ole varaa”, kannanotossa todetaan.

Asiantuntijat muistuttivat, että vettä tarvitsevat etenkin epämuodollisilla asuinalueilla elävät, kodittomat, maaseudun väestö, naiset, lapset, vanhukset, vammaiset ja siirtolaiset. Vedenpuute saa heidät sairastumaan helpommin, tartunta taas vaikeuttaa heidän elämäänsä lisää.

Väärät huhut vaikeuttavat koronataistelua Ugandassa

Myös avustusjärjestöt ovat nostaneet esiin huolen puhtaan veden saatavuudesta. YK:n lastenjärjestö Unicef kertoi eilen, että vedentulo on keskeytynyt Koillis-Syyriassa sijaitsevalla Alloukin vesiasemalla. Yhteensä 460 000 ihmistä on jäänyt ilman puhdasta vettä. Syyriassa todettiin vastikään ensimmäinen koronatartunta.

Veden puute on uhka myös Ugandassa, joka on yksi eniten pakolaisia vastaanottaneista maista. Maassa elää noin 1,4 miljoonaa pakolaista, joista suurin osa eteläsudanilaisia. Pakolaisasutusalueilla viruksen leviämisen riski on erityisen suuri muun muassa ahtauden ja huonojen peseytymismahdollisuuksien takia.

Pakolaisten parissa kehitysyhteistyötä tekevä Suomen Pakolaisapu kertoi eilen aloittaneensa pakolaisasutusalueilla hygieniakoulutuksen. Tarkoituksena on tavoittaa noin 9 000 ihmistä.

”Koulutuksessa opetellaan käsien pesemistä konkreettisesti. Haluamme painottaa osallistujille, kuinka tarpeellista heidän olisi nyt yrittää järjestää koteihinsa käsienpesupaikka. Annamme kaikille osallistujille kotiin vietäväksi saippuapalan ja vesikanisterin”, kertoo Pakolaisavun aikuiskoulutuksen asiantuntija Everlyne Kabasita järjestön tiedotteessa.

Monille pakolaisille käsienpesu ei ole rutiinia, koska he elävät äärimmäisessä köyhyydessä eikä saippuaan ole varaa. Lisäksi koronan vastaista taistelua vaikeuttavat väärinkäsitykset.

Siksi Pakolaisavun koulutuksissa kumotaan myös tautiin liittyviä huhja.

”Meidän pitää antaa oikeaa tietoa koronasta, koska tällä hetkellä viruksesta on liikkeellä paljon valheellista informaatiota. Jotkut esimerkiksi ajattelevat, että vain länsimaalaiset ihmiset voivat sairastua koronaan. Tämä johtuu luultavasti siitä, että virus levisi ensin muualla ja tuli vasta sitten Afrikkaan”, Kabasita kertoo.

Ugandassa oli keskiviikkoaamuun mennessä todettu yhdeksän koronavirustartuntaa. Koulut on jo suljettu ja suuret kokoontumiset kielletty.

Koronaviruspandemia vesi ja viemäröintiterveyssairaus/lääkintä Uganda Suomen Pakolaisapu

Lue myös

Naisia ja lapsia torilla myymässä mangoja ja kookospähkinöitä.

Epäluottamus ruokkii rokotekielteisyyttä Papua-Uudessa-Guineassa

Rokotteista kieltäytyminen johtuu kulttuurisesta ja uskonnollisesta vastustuksesta, virheellisestä informaatiosta ja sosiaalisen median ruokkimista salaliittoteorioista. Taistelua koronavirusta vastaan vaikeuttaa lisäksi terveydenhuollon henkilöstön rokotevastaisuus.
Kuwaitilaiset vapaaehtoiset valmistavat taikinaa.

Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä

Nälänhätä ja aliravitsemus on kasvanut jyrkimmin Afrikassa, jossa joka viides oli aliravittu. Koronapandemian lisäksi nälkää ovat kasvattaneet konfliktit ja ilmastonmuutos. Aliravitsemus johtuu myös terveellisen ruoan kalleudesta.
Nainen istumassa puolilähikuvassa.

Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh

Massachusettsin yliopiston taloustieteen professori Jayati Ghosh on seurannut, kuinka rikkaat valtiot ovat haalineet suurimman osan koronarokotteista itselleen samalla, kun köyhät maat ovat jääneet suurelta osin ilman. Hänen mielestään patentit pitäisi vapauttaa ja rokotteisiin liittyvää tietotaitoa ja teknologiaa jakaa, jotta rokotteita riittäisi kaikille.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.

Luetuimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh
Pariisin huippukokouksessa luvattiin tasa-arvotyöhön 40 miljardin dollarin rahoituspotti
Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään
Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä