Uutiset Vesi ja sanitaatio

2000-luku on tuonut vessan ja puhtaan veden miljardeille – Silti 144 miljoonaa ihmistä juo yhä käsittelemätöntä pintavettä

Unicefin ja WHO:n uuden raportin mukaan etenkin maaseudun asukkaat jäävät jälkeen vesi- ja sanitaatiopalveluissa. Esimerkiksi käsienpesumahdollisuus puuttuu miljardeilta.
Hana ja saippuoivat kädet
Kolmella miljardilla ihmisellä ei ole mahdollisuutta pestä käsiään kotonaan vedellä ja saippualla. (Kuva: Albert González Farran / UNAMID / CC BY-NC-ND 2.0)

Vesi- ja sanitaatiopalveluiden saanti on parantunut 2000-luvulla huimasti. 1,8 miljardia ihmistä on saanut puhdasta juomavettä ja 2,1 miljardia kunnollisen vessan, kertovat YK:n lastenrahasto Unicef ja Maailman terveysjärjestö (WHO) tänään ilmestyneessä raportissaan.

Palveluiden laatu kuitenkin vaihtelee etenkin asuinpaikan ja tulotason mukaan. Etenkin maaseudun asukkaat sekä köyhimmät jäävät herkästi kokonaan ilman.

”Pelkkä palveluiden saanti ei riitä. Jos vesi ei ole puhdasta, sitä ei voi juoda tai se on kaukana ja jos vessa on turvaton tai sinne pääsee rajoitetusti, silloin emme tee riittävästi lasten eteen”, sanoo Unicefin vesi-, sanitaatio- ja hygienia-asioiden johtaja Kelly Ann Naylor tiedotteessa.

Raportin mukaan puhdas vesi puuttuu yhä 785 miljoonalta ihmiseltä ja kunnollinen vessa kahdelta miljardilta.

Raportista selviää myös, että 144 miljoonaa ihmistä juo käsittelemätöntä pintavettä ja 673 miljoonaa joutuu tekemään tarpeensa ulkosalle ilman minkäänlaista vessaa. Monissa Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa jälkimmäisten määrä on jopa kasvanut väestönkasvun takia, Unicef kertoo.

Raportissa esitetään ensimmäistä kertaa myös arvio siitä, kuinka monella ihmisellä on kotonaan mahdollisuus pestä kätensä saippualla. Mahdollisuus puuttuu raportin mukaan kolmelta miljardilta ihmiseltä. Vähiten kehittyneissä maissa peräti kolmella neljästä ei ole tätä mahdollisuutta.

Likainen vesi ja huono sanitaatio levittävät tauteja, joihin kuolee etenkin alle 5-vuotiaita lapsia. Unicefin mukaan likaisen veden aiheuttamaan ripuliin kuolee vuosittain 297 000 alle 5-vuotiasta.

YK:n tavoitteena on, että kaikilla olisi puhdasta vettä ja kunnollinen vessa vuoteen 2030 mennessä, mutta sitä varten ponnistelut pitäisi tuplata, Unicef sanoo.

Vesi ja sanitaatio kestävän kehityksen tavoitteetvesi ja viemäröinti Suomen UNICEF

Lue myös

Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.
Nainen kivikkoisella rinteellä

Argentiinan ylängöllä saadaan vettä kalliosta – Alkuperäiskansa on huomannut ilmastonmuutoksen vaikutukset

Punan ylängön paikallisyhteisöt rakensivat vuorenrinteitä 33 kilometriä laskeutuvan maanalaisten putkien järjestelmän, joka painovoiman avulla pumppaa jäätikön vettä kyliin. Ilmastonmuutos on pahentanut alueen vesipulaa.
Huiviin verhoutunut nainen kivistä muuratun wc:n edessä

”Jotkut työtovereistani ovat menehtyneet näissä juoksuhaudoissa” – Vessojen siivoaminen on hengenvaarallista työtä, osoittaa tuore raportti

Miljoonat saniteettialan työläiset raatavat matalan tulotason maissa viemärimontuissa vailla minkäänlaista suojavarustusta ja altistuvat hengenvaarallisille taudeille. He ovat vaiettuja sankareita, joille tulisi taata vähintäänkin työntekijän perusoikeudet, vaaditaan tuoreessa tutkimuksessa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.

Tuoreimmat

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
EU:hun pyrkivät siirtolaiset ahdingossa Balkanilla
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
Unkarin parlamentti kieltäytyi ratifioimasta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista sopimusta – ”Yritys kääntää huomio pois maan omista epäonnistumisista”, sanoo Amnesty
Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion
Ensimmäinen koronavirustartunta todettu maailman suurimmalla pakolaisleirillä – ”Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”