Uutiset Eläinten oikeudet

Jättimäinen norsujensiirto Malawissa

Uhanalaiset norsut saavat oman suojelualueen. Aluetta suojellaan yhteistyössä paikallisten kanssa ja sen uskotaan suojaavan norsuja salametsästykseltä.
Malawilaisten elefanttien sähköpaimen saa voimansa auringosta. (Kuva: Charles Mkoka / IPS)

(IPS) -- Malawissa on käynnistynyt historian merkittävin elefanttien siirto-operaatio. Vain noin sadan norsun asuttama Nkhotakotan luonnonpuisto muutetaan kansalliseksi elefanttien suojelualueeksi.

Siirroista vastaa voittoa tavoittelematon African Parks -järjestö. Norsut nukutetaan helikopterista ammuttavilla nukutusnuolilla, nostetaan nosturilla kuorma-autoon ja siirretään uuteen, aidattuun sijaintiinsa.

Vielä muutama vuosikymmen sitten Nkhotakotassa eli 1500 norsua. Sijoituspaikkaa valitessa on otettu huomioon eläinten mahdollisuudet tyydyttää perustarpeensa. Norsut siirretään vähitellen liian äkkinäisen luonnon kuormittumisen välttämiseksi.

Elefanttien suojelun kärkimaa

Maailman Luonnonsäätiö WWF:n mukaan elefantit ovat uhanalaisia monesta syystä. Suurnisäkkäiden elintila on huvennut, norsunluukauppaa käydään edelleen, ja norsujen ja ihmisten väliset konfliktit ovat yleistyneet. Vuoden 1979 jälkeen elefantit ovat menettäneet yli puolet elinympäristöistään. Alle viidennes niiden nykyisin asuttamista paikoista on suojeltu.

Malawissa norsuja suojellaan yhteistyössä paikallisten asukkaiden kanssa. Viranomaisten mukaan luonnonpuistoista vastaava järjestö on toiminut hyvässä yhteistyössä paikallisten asukkaiden kanssa.

"He ehdottivat uhanalaisten lajien siirtämistä, jotta ekosysteemimme olisi tasapainoisempi", kertoo paikallishallintoa edustava Malijani Kachombo. "Nyt heidän lupauksensa 500 elefantin siirtämisestä muuttuu todeksi."

Elefanttien siirtoa johtaa African Parksin Malawin maajohtaja Patricio Ndadzela. Hänen mukaansa toistaiseksi 10 urosta ja 144 naarasta poikasineen on otettu kiinni Liwonden kansallispuistosta ja siirretty 300 kilometrin päähän Nkhotakotan luonnonpuistoon.

Eläinten uskotaan olevan turvassa paitsi tekeillä olevan aitauksen vuoksi, myös siksi, että paikallisyhteisöt omistavat reservaatin. Elefanttien lisäksi Nkhotakotaan on siirretty 23 seepraa, 25 hirviantilooppia, 220 vesipuhvelia, 284 impalaa, 32 pahkasikaa, 99 kudua, 200 antilooppia sekä 2 mustaa virtahepoa.

African Parks -suojelujärjestön johtaja Peter Fearnhead ylistää Malawin toimia. "Suurin osa Afrikan elefanteista kerrotuista tarinoista on synkkiä ja kertoo ikävistä asioista. Kertomus viiden sadan elefantin siirrosta on käännekohta Malawille, josta tulee Afrikan elefanttien suojelun johtaja. Se on tarina toivosta ja selviytymisestä. Se on kertoo mahdollisuuksista."

Seitsemän viikkoa kestävät elefanttien siirrot maksavat järjestölle noin 1,5 miljoonaa euroa.

Malawin faktat:

  • Sisämaavaltio Itä-Afrikassa
  • Asukkaita 16,7 miljoonaa
  • Kansallisen köyhyysrajan alla 50,7 %
  • Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 61,3 %
  • Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 173/188

(Lähde: YK)

ympäristöbiodiversiteettieläimetsuojelu Malawi Suomen IPS

Lue myös

Etelä-Sudanissa vapautettiin lapsisotilaita

Vapautuksesta huolimatta maassa rekrytoidaan lapsia yhä aseistettujen ryhmien riveihin, varoittaa Unicef.

Näkökulma: Milloin eläin voi hyvin?

Oleellista on sallia eläinten olla eläimiä, kirjoittaa Sari Salminen.

Eläinten suojelu vai eläinten oikeudet?

Eläinten oikeuksien näkökulmasta eläinsuojelulaki ei suojele eläimiä vaan ihmisten oikeutta hyväksikäyttää eläimiä, kirjoittaa Pauliina Klemola.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittaja ja kyltti, jossa lukee Open the borders.

Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt uusia todisteita siitä, että Kreikka pakottaa siirtolaisia takaisin Turkkiin antamatta näille mahdollisuutta hakea turvapaikkaa. Samoja käytäntöjä on löydetty myös muualta Euroopasta. Järjestöt peräänkuuluttavat EU:lta toimia, sillä pohjimmiltaan sen siirtolaispolitiikka on ongelman taustalla.
Kyltti, jossa lukee Make eocide an international crime now.

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi

Kansainvälinen kampanja vaatii, että kansainvälinen rikostuomioistuin alkaisi tutkia kansanmurhien ja muiden vakavien rikosten lisäksi myös ympäristötuhoa. Nyt kampanjan lakitiimi on saanut valmiiksi ympäristötuhon määritelmän.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.

Tuoreimmat

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen