Uutiset Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka

Järjestöt: Perheenyhdistäminen hankaloitunut, lapset kärsivät

Alle neljännes lapsensa luo Suomeen pyrkivistä huoltajista sai viime vuonna myönteisen perheenyhdistämispäätöksen. Järjestöjen mukaan tiukentuneet lait ja niiden tulkinta ovat tehneet hakemuksen jättämisestä lähes mahdotonta.
(Kuva: Daniel Go / cc 2.0)

Ugandalainen Elizabeth pakeni henkensä kaupalla Suomeen vuonna 2012. Oleskeluluvan saamisen jälkeen alkoi uusi piina, kun kotimaahan jääneiden lasten piti hakea perheenyhdistämistä. 6- ja 16-vuotiaiden lasten oli matkustettava Keniaan Suomen suurlähetystöön ja vietettävä Nairobin suurkaupungissa keskenään kuukausia hakemusbyrokratian vuoksi.

Yhdeksän kuukautta kestäneen prosessin jälkeen lapset saapuivat lopulta Suomeen viime lokakuussa, mutta kokemukset eivät unohdu hetkessä.

"He altistuivat Nairobissa asioille, joita ei toivoisi yhdellekään lapselle", Elizabeth sanoo.

Elizabethin perhettä voi pitää kuitenkin onnekkaana, sillä usein perheenyhdistämisprosessia ei välttämättä saada alkuun lainkaan tai päätös on tiukkojen lakien vuoksi kielteinen.

Ulkomaille jääneiden lasten hakiessa perheenyhdistämistä lupa yleensä myönnetään, mutta tilanne on erityisen vaikea, jos lapsi on saanut oleskeluluvan Suomesta ja hänen ulkomailla oleva huoltajansa hakee perheenyhdistämistä. Viime vuonna Maahanmuuttovirasto antoi näissä tapauksissa vain kymmenen myönteistä päätöstä 43:sta.

Hakemuksen jättö vaikeaa

Suomen Punainen Risti (SPR), Väestöliitto ja Lastensuojelun Keskusliitto ovat perheenyhdistämisen vaikeudesta huolissaan. Niiden mukaan prosessissa ei huomioida lapsen etua riittävästi, vaikka YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää sitä. Monen perheen hakemus on viime vuosina kaatunut lain kiristysten tai lain yhä tiukemman tulkinnan vuoksi, ne sanovat.

"Perhesidehakemusten vireillepano on erittäin vaikeaa. Siihen liittyvät kohtuuttomat vaatimukset yhdistettynä olosuhteisiin, joissa pakolaiset elävät. Tämä voi johtaa siihen, että perheiden on mahdotonta jättää hakemusta tai sen jättäminen viivästyy", kuvaili SPR:n suunnittelija Ann-Charlotte Sirén-Borrego järjestöjen infotilaisuudessa tiistaina.

"He altistuivat asioille, joita ei toivoisi yhdellekään lapselle."

Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan perheenyhdistämishakemukset vähenivätkin vuosina 2011–2014 noin kaksi kolmasosaa. Ulkomailla olevien huoltajien hakemukset romahtivat lähes 90 prosenttia, lasten hakemukset vajaan kolmanneksen.

Yksi syy voi olla se, että vuonna 2012 tuli voimaan lakimuutos, jonka mukaan perheenyhdistämistä voi hakea vain ulkomailla oleva perheenjäsen. Hänen on hankittava tarpeelliset todistukset ja matkustettava lähimpään Suomen lähetystöön laillisesti.

Sirén-Borregon mukaan esimerkiksi afganistanilaisten tapauksessa se voi tarkoittaa ensin matkustamista kotiseudulle etsimään vaikkapa vihkitodistusta ja muita papereita ja sitten matkaa Intian Delhin suurlähetystöön, mikäli viisumi järjestyy. Matka voi turvallisuussyistä olla mahdoton, ja kustannukset voivat nousta tuhansiin euroihin.

Epäreiluja tulkintoja?

Vaikka hakemus lopulta saataisiin jätettyä, päätös on järjestöjen mukaan usein kielteinen siksi, että Maahanmuuttovirasto on tiukentanut lakien tulkintaa ja tekee kielteisiä päätöksiä epäreiluin perustein ja lapsen etua huomioimatta.

"Usein on tulkittu, että lapsen ero vanhemmistaan on ollut vapaaehtoista ja että perheside on siksi katkennut. Se ei yleensä vastaa sitä todellisuutta, missä perheet itse elävät", sanoi Väestöliiton monikulttuurisuusasiantuntija Heikki Kerkkänen järjestöjen tilaisuudessa.

Perheside on saatettu tulkita katkenneeksi myös siinä tapauksessa, että lapsi on annettu salakuljettajien matkaan, kertoi järjestöjen tutkija Sari Sirva. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on kuitenkin antanut vastaavanlaisissa tapauksissa hänen mukaansa päinvastaisia päätöksiä.

Lapsen etua rikkoo järjestöjen mukaan myös vuonna 2010 voimaan tullut lakimuutos, jonka mukaan Suomessa olevan lapsen on oltava alaikäinen koko hakuprosessin ajan. Viime vuosina käsittely on voinut kuitenkin kestää jopa kaksi vuotta.

Odotusaika 11 kuukautta

Maahanmuuttoviraston maahanmuuttoyksikön johtaja Tiina Suominen kiistää, että ulkomaalaislain tulkinta olisi kiristynyt. Salakuljetus voi hänen mukaansa kuitenkin olla syy evätä perheenyhdistäminen. Syynä on lapsen edun huomiointi.

"Toisaalta voidaan ajatella, että vanhemmat ovat halunneet turvata lapsen elämän lähettämällä tämän pois. Toisaalta kyse voi olla siitä, että lasta käytetään oman maahantulon välineenä. Sitä ei pidetä lapsen edun mukaisena toimintana", hän kertoo.

Yksi yleisimmistä syistä siihen, miksi Suomessa olevan lapsen huoltajalle ei anneta oleskelulupaa, on hänen mukaansa se, etteivät hakijat ole pystyneet todistamaan, että todellista perhe-elämää, kuten yhdessä asumista, olisi ollut olemassa ennen perheenjäsenten joutumista erilleen.

Suomisen mukaan hakemusprosessin venyminen ei yleensä johda siihen, että täysi-ikäiseksi tulleen lapsen hakemus hylättäisiin. Takavuosien ruuhka johtui hänen mukaansa etenkin somalialaisten hakemuksista, jotka saatiin suurimmaksi osaksi purettua viime vuoden lopulla. Odotusaika on edelleen kuitenkin 11 kuukautta lain salliman yhdeksän sijasta.

Perheenyhdistäminen

 
  • Oikeus perhe-elämään on turvattu Suomen laissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Perheenyhdistämisestä säädetään EU:n perheenyhdistämisdirektiivissä ja Suomen ulkomaalaislaissa.
  • Perheenyhdistämistä voi hakea henkilö, jonka perheenjäsen on saanut kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan Suomesta. Yleensä perheenjäseniksi lasketaan puoliso, alaikäisen lapsi sekä alaikäisen huoltaja.
  • Vuonna 2014 jätettiin yhteensä 671 perheenyhdistämishakemusta. Päätöksiä tehtiin 2 129, joista hieman yli puolet myönteisiä.
  • Vuonna 2011 jätettiin 2014 perheenyhdistämishakemusta. Päätöksiä tehtiin 1 510, joista noin kolmannes myönteisiä.
  • Yleisimmin perheenyhdistämistä hakevat lapset, joiden vanhemmat ovat saaneet oleskeluluvan Suomesta. Heidän kohdallaan päätös on yleensä myönteinen.

Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka ihmisoikeudetlapsetpakolaisetsiirtolaisuus Suomi Lastensuojelun KeskusliittoPunainen RistiVäestöliitto

Lue myös

Eduskuntatalo

Kysely: Suurin osa eduskuntavaaliehdokkaista helpottaisi perheenyhdistämistä

Suomessa on viime vuosina kiristetty maahanmuuttajien mahdollisuuksia tuoda perheensä Suomeen. Nyt seitsemässä puolueessa yhdeksästä yli puolet kansanedustajaehdokkaista kannattaa perheenyhdistämisen helpottamista, selviää Amnestyn kyselytutkimuksesta.
Ihmisiä metsässä

Luontokotouttaminen tutustuttaa maahanmuuttajanuoret siiliin, suohon ja jokamiehenoikeuksiin – ”Metsä on suomalaisen identiteetin rakentaja”

Luontokotouttaminen on pohjoismaisen kotouttamistyön erikoisuus, jonka tarkoituksena on hälventää maahanmuuttajien luontoon liittyviä pelkoja ja lisätä näiden hyvinvointia. Planin luontokotouttamisretkellä opiskeltiin suomen kielen sanoja, saatiin liikuntaa ja huomattiin, ettei metsä ole pelottava paikka.
Afganistan-palautuksia vastustavia mielenosoittajia Helsingissä

Helsingissä osoitettiin mieltä Afganistan-palautuksia vastaan – Sisäministerille luovutettiin lähes 18 000 allekirjoituksen vetoomus

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin järjestämässä mielenosoituksessa luovutettiin sisäministeri Kai Mykkäselle (kok) vetoomus, jotta ketään ei palautettaisi Afganistaniin. ”Haluamme, että hengellämme ei pelata poliittista peliä”, vetosi afganistanilainen ihmisoikeusaktivisti Mohammad Javid.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Keltapaitainen nainen keltaista taustaa vasten

Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta

Sillä aikaa kun elsalvadorilainen Maria Teresa Rivera istui vankilassa keskenmenon vuoksi, jengit uhkailivat hänen 9-vuotiasta poikaansa. Nyt he asuvat pakolaisina Ruotsissa. Keski-Amerikan siirtolaiskriisin taustalla on monimutkainen vyyhti historiallisia, taloudellisia ja suurvaltapolitiikkaan liittyviä syitä.
Ilmastoaktivisti Greta Thunberg kuulokkeet korvilla Euroopan parlamentin istunnossa

Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”

Thunberg kannustaa kaikkia osallistumaan ilmastolakkoon, joka järjestetään syyskuun 20. ja 27. päivänä.
Mielenosoittajan kyltti, jossa lukee Boycott Brazilian Coffee, Soy, Timber - Stop Amazon Burning

Raportti: Rikollisverkostot kiihdyttävät Amazonin metsätuhoa ja hyökkäävät metsien suojelijoita vastaan

Paikallisilla yhteisöillä on tärkeä rooli laittomien hakkuiden estämisessä, mutta presidentti Jair Bolsonaron aikana heidän asemansa on heikentynyt, käy ilmi Human Rights Watchin raportista.
Pino Argentiina pesoja

Kehitysmaissa on meneillään kolmas suuri velkakriisi

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi saatiin katkaistua määrällisen kevennyksen ohjelmilla. Kehitysmaissa on kuitenkin käynnissä laaja velkakriisi, joka on suoraa seurausta finanssikriisin pelastustoimenpiteistä, kirjoittaa Suomen Attacin puheenjohtaja Omar El-Begawy.

Tuoreimmat

Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Raportti: Rikollisverkostot kiihdyttävät Amazonin metsätuhoa ja hyökkäävät metsien suojelijoita vastaan
Aavikoituminen maksaa biljoonia vuosittain – ”Ongelma voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä”
Nälkäisten määrä kasvanut Mosambikissa puoli vuotta sykloni Idain jälkeen – Ihmisiä pyörtyy pelloille ja ruuaksi etsitään villikasveja
Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Uusi kampanja haluaa eroon mainosten stereotyyppisistä sukupuolirooleista – Myös suomalaisyrityksiä kannustetaan mukaan
Myanmarista paenneet rohingyat elävät välitilassa
”Sensuuri elää ja voi hyvin” – Uusi raportti paljastaa, että lehdistönvapautta polkevat maat soveltavat usein taitavasti uutta teknologiaa