Uutiset Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka

Järjestöt: Perheenyhdistäminen hankaloitunut, lapset kärsivät

Alle neljännes lapsensa luo Suomeen pyrkivistä huoltajista sai viime vuonna myönteisen perheenyhdistämispäätöksen. Järjestöjen mukaan tiukentuneet lait ja niiden tulkinta ovat tehneet hakemuksen jättämisestä lähes mahdotonta.
(Kuva: Daniel Go / cc 2.0)

Ugandalainen Elizabeth pakeni henkensä kaupalla Suomeen vuonna 2012. Oleskeluluvan saamisen jälkeen alkoi uusi piina, kun kotimaahan jääneiden lasten piti hakea perheenyhdistämistä. 6- ja 16-vuotiaiden lasten oli matkustettava Keniaan Suomen suurlähetystöön ja vietettävä Nairobin suurkaupungissa keskenään kuukausia hakemusbyrokratian vuoksi.

Yhdeksän kuukautta kestäneen prosessin jälkeen lapset saapuivat lopulta Suomeen viime lokakuussa, mutta kokemukset eivät unohdu hetkessä.

"He altistuivat Nairobissa asioille, joita ei toivoisi yhdellekään lapselle", Elizabeth sanoo.

Elizabethin perhettä voi pitää kuitenkin onnekkaana, sillä usein perheenyhdistämisprosessia ei välttämättä saada alkuun lainkaan tai päätös on tiukkojen lakien vuoksi kielteinen.

Ulkomaille jääneiden lasten hakiessa perheenyhdistämistä lupa yleensä myönnetään, mutta tilanne on erityisen vaikea, jos lapsi on saanut oleskeluluvan Suomesta ja hänen ulkomailla oleva huoltajansa hakee perheenyhdistämistä. Viime vuonna Maahanmuuttovirasto antoi näissä tapauksissa vain kymmenen myönteistä päätöstä 43:sta.

Hakemuksen jättö vaikeaa

Suomen Punainen Risti (SPR), Väestöliitto ja Lastensuojelun Keskusliitto ovat perheenyhdistämisen vaikeudesta huolissaan. Niiden mukaan prosessissa ei huomioida lapsen etua riittävästi, vaikka YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää sitä. Monen perheen hakemus on viime vuosina kaatunut lain kiristysten tai lain yhä tiukemman tulkinnan vuoksi, ne sanovat.

"Perhesidehakemusten vireillepano on erittäin vaikeaa. Siihen liittyvät kohtuuttomat vaatimukset yhdistettynä olosuhteisiin, joissa pakolaiset elävät. Tämä voi johtaa siihen, että perheiden on mahdotonta jättää hakemusta tai sen jättäminen viivästyy", kuvaili SPR:n suunnittelija Ann-Charlotte Sirén-Borrego järjestöjen infotilaisuudessa tiistaina.

"He altistuivat asioille, joita ei toivoisi yhdellekään lapselle."

Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan perheenyhdistämishakemukset vähenivätkin vuosina 2011–2014 noin kaksi kolmasosaa. Ulkomailla olevien huoltajien hakemukset romahtivat lähes 90 prosenttia, lasten hakemukset vajaan kolmanneksen.

Yksi syy voi olla se, että vuonna 2012 tuli voimaan lakimuutos, jonka mukaan perheenyhdistämistä voi hakea vain ulkomailla oleva perheenjäsen. Hänen on hankittava tarpeelliset todistukset ja matkustettava lähimpään Suomen lähetystöön laillisesti.

Sirén-Borregon mukaan esimerkiksi afganistanilaisten tapauksessa se voi tarkoittaa ensin matkustamista kotiseudulle etsimään vaikkapa vihkitodistusta ja muita papereita ja sitten matkaa Intian Delhin suurlähetystöön, mikäli viisumi järjestyy. Matka voi turvallisuussyistä olla mahdoton, ja kustannukset voivat nousta tuhansiin euroihin.

Epäreiluja tulkintoja?

Vaikka hakemus lopulta saataisiin jätettyä, päätös on järjestöjen mukaan usein kielteinen siksi, että Maahanmuuttovirasto on tiukentanut lakien tulkintaa ja tekee kielteisiä päätöksiä epäreiluin perustein ja lapsen etua huomioimatta.

"Usein on tulkittu, että lapsen ero vanhemmistaan on ollut vapaaehtoista ja että perheside on siksi katkennut. Se ei yleensä vastaa sitä todellisuutta, missä perheet itse elävät", sanoi Väestöliiton monikulttuurisuusasiantuntija Heikki Kerkkänen järjestöjen tilaisuudessa.

Perheside on saatettu tulkita katkenneeksi myös siinä tapauksessa, että lapsi on annettu salakuljettajien matkaan, kertoi järjestöjen tutkija Sari Sirva. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on kuitenkin antanut vastaavanlaisissa tapauksissa hänen mukaansa päinvastaisia päätöksiä.

Lapsen etua rikkoo järjestöjen mukaan myös vuonna 2010 voimaan tullut lakimuutos, jonka mukaan Suomessa olevan lapsen on oltava alaikäinen koko hakuprosessin ajan. Viime vuosina käsittely on voinut kuitenkin kestää jopa kaksi vuotta.

Odotusaika 11 kuukautta

Maahanmuuttoviraston maahanmuuttoyksikön johtaja Tiina Suominen kiistää, että ulkomaalaislain tulkinta olisi kiristynyt. Salakuljetus voi hänen mukaansa kuitenkin olla syy evätä perheenyhdistäminen. Syynä on lapsen edun huomiointi.

"Toisaalta voidaan ajatella, että vanhemmat ovat halunneet turvata lapsen elämän lähettämällä tämän pois. Toisaalta kyse voi olla siitä, että lasta käytetään oman maahantulon välineenä. Sitä ei pidetä lapsen edun mukaisena toimintana", hän kertoo.

Yksi yleisimmistä syistä siihen, miksi Suomessa olevan lapsen huoltajalle ei anneta oleskelulupaa, on hänen mukaansa se, etteivät hakijat ole pystyneet todistamaan, että todellista perhe-elämää, kuten yhdessä asumista, olisi ollut olemassa ennen perheenjäsenten joutumista erilleen.

Suomisen mukaan hakemusprosessin venyminen ei yleensä johda siihen, että täysi-ikäiseksi tulleen lapsen hakemus hylättäisiin. Takavuosien ruuhka johtui hänen mukaansa etenkin somalialaisten hakemuksista, jotka saatiin suurimmaksi osaksi purettua viime vuoden lopulla. Odotusaika on edelleen kuitenkin 11 kuukautta lain salliman yhdeksän sijasta.

Perheenyhdistäminen

 
  • Oikeus perhe-elämään on turvattu Suomen laissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Perheenyhdistämisestä säädetään EU:n perheenyhdistämisdirektiivissä ja Suomen ulkomaalaislaissa.
  • Perheenyhdistämistä voi hakea henkilö, jonka perheenjäsen on saanut kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan Suomesta. Yleensä perheenjäseniksi lasketaan puoliso, alaikäisen lapsi sekä alaikäisen huoltaja.
  • Vuonna 2014 jätettiin yhteensä 671 perheenyhdistämishakemusta. Päätöksiä tehtiin 2 129, joista hieman yli puolet myönteisiä.
  • Vuonna 2011 jätettiin 2014 perheenyhdistämishakemusta. Päätöksiä tehtiin 1 510, joista noin kolmannes myönteisiä.
  • Yleisimmin perheenyhdistämistä hakevat lapset, joiden vanhemmat ovat saaneet oleskeluluvan Suomesta. Heidän kohdallaan päätös on yleensä myönteinen.

Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka ihmisoikeudetlapsetpakolaisetsiirtolaisuus Suomi Lastensuojelun KeskusliittoPunainen RistiVäestöliitto

Lue myös

Eduskuntatalo

Kysely: Suurin osa eduskuntavaaliehdokkaista helpottaisi perheenyhdistämistä

Suomessa on viime vuosina kiristetty maahanmuuttajien mahdollisuuksia tuoda perheensä Suomeen. Nyt seitsemässä puolueessa yhdeksästä yli puolet kansanedustajaehdokkaista kannattaa perheenyhdistämisen helpottamista, selviää Amnestyn kyselytutkimuksesta.
Ihmisiä metsässä

Luontokotouttaminen tutustuttaa maahanmuuttajanuoret siiliin, suohon ja jokamiehenoikeuksiin – ”Metsä on suomalaisen identiteetin rakentaja”

Luontokotouttaminen on pohjoismaisen kotouttamistyön erikoisuus, jonka tarkoituksena on hälventää maahanmuuttajien luontoon liittyviä pelkoja ja lisätä näiden hyvinvointia. Planin luontokotouttamisretkellä opiskeltiin suomen kielen sanoja, saatiin liikuntaa ja huomattiin, ettei metsä ole pelottava paikka.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.
Nainen puolilähikuvassa.

Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa

Afganistanin siviiliuhrien määrä on kokonaisuudessaan laskenut, mutta viime vuoden lopulla väkivalta kasvoi rajusti. Rauhanneuvottelut Talebanin ja maan hallituksen välillä ovat jumissa.

Tuoreimmat

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Koronavuosi lisäsi vihapuhetta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan Euroopassa – Oikeuksien edistymistä on pidetty itsestään selvyytenä, varoittaa ihmisoikeusjärjestö
Naisten sukuelinten silpominen on intialaisyhteisöissä tarkoin varjeltu salaisuus, josta on alettu puhua vasta viime aikoina

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi