Uutiset Koronavirus

Intian koronasulku iski maanviljelijöihin – Myymättä jääneitä tuotteita on jouduttu jopa polttamaan

Liikennerajoitukset, työvoiman puute ja viime viikkojen kehnot säät ovat haitanneet viljasadon korjuuta Intiassa, joka on ollut koronasulussa maaliskuun lopulta alkaen. Nyt maassa raportoidaan jopa viljelijöiden itsemurhista.
Vihannesnippuja lähikuvassa, taustalla ihmisiä torilla.
Ennen koronavirusta Intian viljelijät myivät tuotteitaan muun muassa toreilla. Nyt liikkumisrajoitukset tekevät siitä vaikeaa. Kuva Goalta vuodelta 2013. (Kuva: Dennis Yang / CC BY 2.0)

(IPS) -- Intian mediaan on viime viikkoina tulvinut kuvia maanviljelijöistä seisomassa pilaantuvien vihannes-, hedelmä- ja viljakasojen vierellä. Hinnat ovat romahtaneet eikä kuljetuskaan ole onnistunut, joten jotkut ovat myös tuhonneet polttamalla myymättömiä tuotteitaan.

Murheellisten kuvien syynä on maaliskuun 24. päivänä Intiaan julistettu koronasulku. Näillä näkymin se on voimassa toukokuun 18. päivään asti.

”Viemme tuotteemme torille, mutta siellä ei juurikaan ole ostajia. Minun täytyi myydä 400 kiloa chiliä kymmenellä rupialla (n. 12 senttiä) kilo, kun normaali kilohinta olisi ollut 40 rupiaa. Minun oli pakko tehdä nämä kaupat, sillä chilisäkkien takaisin rahtaaminen olisi vienyt minut vararikkoon”, pienviljelijä Lekhi Ram Uttar Pradeshin osavaltiosta kertoo.

Ramin pienviljelijänaapuri puolestaan sytytti peltonsa tuleen, sillä ei ehtinyt korjaamaan satoa ajoissa. Odottamattomat sateet ja raekuurot tuhosivat pelloilta sen vähän, mitä tuli ei niellyt. ”Säästyneet vihannekset syötettiin lampaille ja vuohille”, Ram sanoo.

Byrokraattinen apatia kampittaa

Intian tärkein satokausi on maalis-huhtikuussa, kun muun muassa vehnä-, kikherne-, ohra-, peruna-, sinappi- ja hirssisato korjataan ja myydään. Ei kuitenkaan vallitsevissa pandemiaoloissa.

”Me odotimme rikasta kevätsatoa hyvien sateiden vuoksi. Mutta jumalalla selvästikin oli muita suunnitelmia”, punjabilainen pienviljelijöiden organisaation johtaja Balbir Singh Rajewal huokaa.

”Sulun aikana kaupunkilaiset ovat ostaneet tuotteitamme minimaalisesti. Jopa nettikaupat ovat lakanneet soittamasta. Normaalioloissa emme edes pystyneet täysin vastaamaan nettikysyntään.”

Madhya Pradeshin osavaltion maanviljelijöiden etujärjestön johtaja Jagdish Singh sanoo, että viljelijöitä on eniten satuttanut byrokraattinen apatia. Liikennerajoitukset, työvoiman puute ja vielä viime viikkojen kehnot säätkin ovat haitanneet viljasadon korjuuta. Hallinto ei ole perustanut paikallisia toreja, joilla viljelijät olisivat saaneet myytyä sen vähän viljan, jonka saivat korjattua talteen.

Maaseudulta on raportoitu myös maanviljelijöiden itsemurhista. Karnatakassa viljelijä on ottanut henkensä, kun ei saanut satoaan myytyä, toinen Uttar Pradeshissa sen tähden, ettei saanut työväkeä satoa korjaamaan.

Intian 1,3 miljardin väestöstä lähes 700 miljoonaa on suoraan tai epäsuorasti riippuvainen maataloudesta. Maatalouden osuus Intian työvoimasta puolestaan on 43,9 prosenttia (2018).

Kansainvälinen työjärjestö ILO on varoittanut, että Intian epävirallisessa taloudessa toimivaa 400 miljoonaa työläistä uhkaa koronan takia vajoaminen entistä syvemmälle köyhyyteen.

Maailmanpankin raportissa puolestaan todetaan, että pandemia vahvistaa epätasa-arvoa Etelä-Aasiassa. Raportissa kehotetaan hallituksia suojelemaan varsinkin köyhimpiä ja haavoittuvimpia kansalaisiaan väliaikaisilla työohjelmilla.

Intian kehitysKoronavirus maatalousruokaterveys Intia Suomen IPS

Lue myös

Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomen lippu merellä, taustalla suurkirkko.

Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin

Kansainvälisten sääntöjen mukaan sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin ei periaatteessa saa viedä aseita, mutta käytännössä löyhät tulkinnat ja mutkikas vientilupajärjestelmä mahdollistavat asekaupan. Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä lupien myöntäminen pitäisi siirtää puolustusministeriöltä puolueettomalle taholle.
Mies kumartuneena kanavan varrella.

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Puhujanpöntö, jossa YK:n logo ja kyltti #2030isnow.

Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa

Suomi julkaisi tänään raporttinsa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta. Yhteistyössä järjestöjen kanssa tehdyn raportin mukaan Suomi edistyy etenkin sosiaaliseen kestävyyteen ja talouteen liittyvissä tavoitteissa, mutta esimerkiksi kulutus- ja tuotantotapoja pitäisi muokata kestävämpään suuntaan.
Sademetsän keskellä kiemurtelevia jokia ilmakuvassa.

Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä

Metsäpalot, hakkuut ja trooppisten metsien raivaaminen maatalouskäyttöön teki viime vuodesta vuosisadan kolmanneksi pahimman metsäkatovuoden, kertoo World Resources Institute.
Kuva kanavasta, taustalla ja ympärillä rakennuksia.

Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”

Koronasulku uhkaa lisätä hiv-epidemiaa Venäjällä, sillä monille huumeidenkäyttäjille ei ole pystytty jakamaan neuloja eikä seksityöläisille kondomeja. Monet hiv-keskukset on myös valjastettu koronan vastaiseen taisteluun.

Tuoreimmat

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa
Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan