Uutiset Intian kehitys

Intia parantaa maailman suurinta työllistämisohjelmaa avaruusteknologialla

Miljoonat intialaiset ovat hyötyneet ohjelmasta, joka takaa maaseudun köyhille töitä sadaksi päiväksi vuodessa. Nyt töiden suunnittelua parannetaan satelliittipaikannuksella ja korruptiota vähennetään avoimen tietokannan avulla. Virkamiehet olivat aluksi kauhuissaan, kertoo järjestelmää kehittänyt tohtori Jagdish Purohit.
Nainen korjaa riisisatoa pellolla
Nainen korjaa riisisatoa Intian Länsi-Bengalin alueella. (Kuva: juggadery / Flickr.com / CC BY-SA 2.0)

Intiassa pyörii maailman suurin työllistämistakuuohjelma, jota on alettu viime vuosina parantaa muun muassa satelliittikuviin perustuvan kaukokartoituksen sekä läpinäkyvyyttä edistävän tietokannan avulla.

”MGNREGA on ollut Intian suurin korruptoitunut järjestelmä. Nyt se on Intian vähiten korruptoitunut ohjelma. Se on myös maan suurin ilmastonmuutokseen varautumisohjelma”, luonnehtii maantieteen tohtori Jagdish Purohit.

Vuonna 2005 säädetty MGNREGA-laki (Mahatma Gandhi National Rural Employment Guarantee Act) määrää, että kaikkien Intian maaseudun köyhien talouksien yhdellä jäsenellä on oikeus vähintään sataan päivään työtä vuodessa, minimipalkalla.  Mikäli työtä ei pystytä järjestämään kahdessa viikossa, hakija saa palkan joka tapauksessa.

Vuosittain työllistämistöitä saa noin 70 miljoonaa hakijaa. MGNREGA-töiden tarkoituksena on työttömyysturvan lisäksi myös kohentaa kylien infrastruktuuria ja luonnonvarapohjaa. Valtaosa ohjelman yli 150 erityyppisestä työstä liittyy vesivarojen suojelemiseen ja käyttöön saamiseen sekä teiden rakentamiseen.

Seurantatutkimusten mukaan MGNREGA on parantanut etenkin maaseudun naisten ja marginaalisten ryhmien asemaa. Työllistetyistä lähes 60 prosenttia on naisia. Monet heistä ovat ensimmäistä kertaa palkkatyössä, ja he saavat samaa palkkaa kuin miehet.

Maalta työn perässä kaupunkiin muutto on vähentynyt ja sen myötä lapset suorittavat koulunsa varmemmin loppuun.  MGNREGA-ohjelma on myös lisännyt yhteisöjen kuivuuden sietokykyä uusien palkkatulojen ja vedenkeruujärjestelmien kehittämisen ansiosta.

Ohjelmaa kuitenkin myös arvostellaan ankarasti. Yli puolet palkoista on myöhässä, 15 prosenttia työtä hakeneista ei ole saanut töitä ja paljon rakennushankkeita on jäänyt kesken muun muassa heikon hallinnon takia.

Myös lukutaidottomat hyötyvät uudesta teknologiasta

Nyt MGNREGA-työllisyystöiden suunnitteluun ja tiedonkulkuun on tulossa parannusta, kiitos Intian avaruusteknologian.  Intian avaruusjärjestön BHUVAN-ohjelma eli kaukokartoitus antaa paikallishallinnolle ennennäkemättömiä mahdollisuuksia työtehtävien suunnittelemiseksi.

Tohtori Purohit on ollut kehittämässä paikkatietojärjestelmää, jota ohjelmassa hyödynnetään.

”Kaukokartoituksen avulla voidaan saada objektiivista ja erittäin tarkkaa paikkakuntakohtaista tietoa yhteisöjen kehityssuunnitelmien perustaksi. Satelliittikuvat näyttävät esimerkiksi pohjavesivarat ja niiden virtaukset, kasvillisuusvyöhykkeet, maalajit ja maan kaltevuudet. Värikkäiden karttojen avulla tieto on kenen tahansa ymmärrettävissä, myös lukutaidottomien”, tohtori Purohit kertoo.

Mies tietokoneen ääressä
Tohtori Jagdish Purohit on ollut kehittämässä paikkatietojärjestelmää, jota Intian työllistämisohjelmassa hyödynnetään. (Kuva: Katri Simonen)

Yksityiskohtainen tieto on tärkeää, sillä MGNREGA-ohjelma teettää töitä, jotka luovat maaseudulle ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää tulevaisuutta. Työllisyystöiden suunnittelun on siksi perustuttava paikkakunnan asukkaiden ja olojen tarkkaan tuntemiseen.

”Skaalattavat standardimallit ovat hölynpölyä”, hän sanoo.

Purohit myös on ollut kehittämässä MGNREGA-ohjelmalle läpinäkyvää ja helppokäyttöistä digitaalista on line -tietokantaa.  Sen ansiosta jokainen työntekijä voi kylähallinnon tietokoneiden tai oman puhelimensa kautta tarkistaa kaikki omat tietonsa, palkanmaksunsa, tarjolla olevat työt ja niiden edistymisen. Näin on vähennetty korruptiota.

Uuden teknologian avulla on aloitettu myös rakennusprojektien kuvaaminen: ennen, töiden puolivälissä ja projektin valmistuttua. Valokuvia on Purohitin mukaan otettu jo yli 35 miljoonaa.

”Kun koulutimme virkamiehiä uuteen läpinäkyvään järjestelmään, he olivat aluksi kauhuissaan. Nyt kaikki väärinkäytökset paljastuvat! Sitten he ymmärsivät läpinäkyvyyden helpottavan heidän työtään.”

Suuret mahdollisuudet, riittämätön rahoitus

Intiassa pidetään huhti-toukokuussa parlamenttivaalit. Kaikki puolueet lupaavat vähentää köyhyyttä. Köyhien suhteellinen osuus onkin uusien köyhyysrajamäärittelyjen mukaan vähentynyt 22 prosenttiin.

Intian talous on maailman 12. suurin ja kasvaa nopeasti. Silti aliravittujen lasten osuus väestöstä on suurimpia maailmassa. Joka vuosi, jo kymmenen vuoden ajan, yli 15 000 velkakierteeseen ajautunutta maanviljelijää on päätynyt itsemurhaan. Ilmaston muuttuminen on tehnyt maanviljelystä pysyvästi epävarmaa.

Tammikuussa 250 intialaista juristia, tiedemiestä ja aktivistia vetosi pääministeri Narendra Modiin MGNREGAn rahoituksen lisäämiseksi. Tammikuun alussa kaikki ohjelman rahat oli jo käytetty, vaikka seuraava rahoituskausi alkaa vasta huhtikuussa.

Helmikuussa MGNREGA-ohjelman rahoitus vahvistettiin vuosille 2019–2020.  Määräraha, noin kahdeksan miljardia euroa, on suurempi kuin edellisellä kerralla, mutta arvostelijoiden mukaan riittämätön.

Nimellisesti summat ovat viime vuosina kasvaneet, mutta inflaation takia todellisuudessa pienentyneet. Lisää rahaa tarvittaisiin rästiin jääneiden palkkojen maksamiseksi ja töiden tarjonnan pätevämmäksi organisoimiseksi.

Järjestelmän kehittäminen on tärkeää myös ilmastonmuutoksen kannalta. Intian Tiedeinstituutin, Indian Institute of Science, mukaan MGNREGA-töiden avulla Intia voi vähentää hiilidioksidipäästöjään 197 miljoonaa tonnia eli kahdeksan prosenttia.

Mikäli ohjelmassa nimenomaisesti keskityttäisiin – eroosion estämisellä ja metsänistutuksilla – ilmastonmuutoksen torjuntaan, vaikutus voisi instituutin mukaan olla paljon suurempikin.

MGNREGA tasaa maaseudun kausityöttömyyttä

  • Intian MGNREGA-ohjelma kehitettiin lievittämään maaseudun vajaatyöllisyydestä ja työn kausiluonteisuudesta johtuvaa köyhyyttä.
     
  • Ohjelma tarjoaa ihmisille ruumiillisia töitä, joiden avulla kohennetaan kylien luonnonresursseja ja infrastruktuuria.
     
  • Töiden järjestämisestä vastaa paikallishallinto; yksityistä urakointia ei sallita. Töitä on tarjottava maksimissaan viiden kilometrin säteellä hakijan kotoa. Palkat maksetaan postin tai pankkitilin kautta väärinkäytösten estämiseksi.
     
  • Kuivilla alueilla MGNREGA-töitä on oikeus saada 150 tai jopa 200 päivää vuodessa.

Intian kehitys köyhyysmaataloussoveltava teknologiatyöpolitiikka Intia

Lue myös

YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien erityisraportoija Victoria Tauli-Corpuz taustallaan YK-logot

YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat Intiaa estämään alkuperäiskansojen häädöt

Intia saattaa häätää miljoonia alkuperäiskansojen jäseniä ympäristöjärjestöjen vaatimusten takia. YK-asiantuntijat muistuttavat, että alkuperäiskansojen maat kuuluvat näille itselleen ja häätöjä voi tehdä vain viimeisenä vaihtoehtona.
Selkäpuolelta kuvattu tyttö katsomassa metsää

Miljoonia Intian alkuperäiskansojen jäseniä saatetaan häätää asuinsijoiltaan ympäristösuojelun nimissä

Jopa 11 miljoonaa Intian alkuperäiskansojen jäsentä uhkaa jäädä kodittomaksi, sillä korkein oikeus haluaa häätää heidät metsistä, joissa he ovat asuneet sukupolvien ajan. Taustalla on talouskasvuun nimiin vannova politiikka, mutta jupakkaan ovat sotkeutuneet myös ympäristöjärjestöt.
Lapsia koulupuvuissa jonoissa

Lasten koulutus alkaa vanhemmista

Intialaisista 95 prosenttia kuuluu yhä köyhiin tai pienituloisiin. Lasten koulutie katkaa usein siksi, että kouluttamattomat vanhemmat kokevat kouluympäristön itselleen täysin vieraaksi. Siksi yhteiskunnan ja lasten parissa työskentelevien on tuettava vanhempia jo ennen kuin lapset tulevat kouluikään, kirjoittaa kasvatustieteilijä Seemant Dadwal.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tutkija Anna Härri

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija

Kongon kobolttivyöhykkeellä työskentelee lapsia ja aikuisia surkeissa oloissa. Suuryritykset vakuuttavat hankkivansa raaka-aineensa vastuullisista lähteistä, mutta käytännössä koboltin tuotantoketjua on hyvin vaikea jäljittää, sanoo tutkija Anna Härri. Hän selvittää parhaillaan, olisiko mahdollista rakentaa täysin eettinen kannettava tietokone.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Terveystyöntekijä antaa lapselle rokotteen

Ebolaorpojen määrä kaksinkertaistunut Kongossa, yli 500 lasta myös kuollut tautiin

Yli vuoden kestänyt ebolaepidemia on vaikuttanut erityisesti lapsiin. Tautiin kuolleiden lasten määrä on kasvanut ja yhä useampi on myös menettänyt vanhempansa, kertovat avustusjärjestöt.
Merta, lunta ja vuoria Huippuvuorilla

Tutkimus: Mikromuovi saastuttaa myös ilmaa – Jopa Huippuvuorten luminäytteistä löytyi muovia

Tuoreen tutkimuksen mukaan mikromuovi kulkeutuu ilmateitse lumeen. Se herättää kysymyksen siitä, paljonko ihmiset hengittävät sitä, tutkijat varoittavat.

Luetuimmat

Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset
YK pyytää lisäapua Zimbabween – Meneillään on pahin nälkäkriisi koskaan