Uutiset Intian kehitys

Intia parantaa maailman suurinta työllistämisohjelmaa avaruusteknologialla

Miljoonat intialaiset ovat hyötyneet ohjelmasta, joka takaa maaseudun köyhille töitä sadaksi päiväksi vuodessa. Nyt töiden suunnittelua parannetaan satelliittipaikannuksella ja korruptiota vähennetään avoimen tietokannan avulla. Virkamiehet olivat aluksi kauhuissaan, kertoo järjestelmää kehittänyt tohtori Jagdish Purohit.
Nainen korjaa riisisatoa pellolla
Nainen korjaa riisisatoa Intian Länsi-Bengalin alueella. (Kuva: juggadery / Flickr.com / CC BY-SA 2.0)

Intiassa pyörii maailman suurin työllistämistakuuohjelma, jota on alettu viime vuosina parantaa muun muassa satelliittikuviin perustuvan kaukokartoituksen sekä läpinäkyvyyttä edistävän tietokannan avulla.

”MGNREGA on ollut Intian suurin korruptoitunut järjestelmä. Nyt se on Intian vähiten korruptoitunut ohjelma. Se on myös maan suurin ilmastonmuutokseen varautumisohjelma”, luonnehtii maantieteen tohtori Jagdish Purohit.

Vuonna 2005 säädetty MGNREGA-laki (Mahatma Gandhi National Rural Employment Guarantee Act) määrää, että kaikkien Intian maaseudun köyhien talouksien yhdellä jäsenellä on oikeus vähintään sataan päivään työtä vuodessa, minimipalkalla.  Mikäli työtä ei pystytä järjestämään kahdessa viikossa, hakija saa palkan joka tapauksessa.

Vuosittain työllistämistöitä saa noin 70 miljoonaa hakijaa. MGNREGA-töiden tarkoituksena on työttömyysturvan lisäksi myös kohentaa kylien infrastruktuuria ja luonnonvarapohjaa. Valtaosa ohjelman yli 150 erityyppisestä työstä liittyy vesivarojen suojelemiseen ja käyttöön saamiseen sekä teiden rakentamiseen.

Seurantatutkimusten mukaan MGNREGA on parantanut etenkin maaseudun naisten ja marginaalisten ryhmien asemaa. Työllistetyistä lähes 60 prosenttia on naisia. Monet heistä ovat ensimmäistä kertaa palkkatyössä, ja he saavat samaa palkkaa kuin miehet.

Maalta työn perässä kaupunkiin muutto on vähentynyt ja sen myötä lapset suorittavat koulunsa varmemmin loppuun.  MGNREGA-ohjelma on myös lisännyt yhteisöjen kuivuuden sietokykyä uusien palkkatulojen ja vedenkeruujärjestelmien kehittämisen ansiosta.

Ohjelmaa kuitenkin myös arvostellaan ankarasti. Yli puolet palkoista on myöhässä, 15 prosenttia työtä hakeneista ei ole saanut töitä ja paljon rakennushankkeita on jäänyt kesken muun muassa heikon hallinnon takia.

Myös lukutaidottomat hyötyvät uudesta teknologiasta

Nyt MGNREGA-työllisyystöiden suunnitteluun ja tiedonkulkuun on tulossa parannusta, kiitos Intian avaruusteknologian.  Intian avaruusjärjestön BHUVAN-ohjelma eli kaukokartoitus antaa paikallishallinnolle ennennäkemättömiä mahdollisuuksia työtehtävien suunnittelemiseksi.

Tohtori Purohit on ollut kehittämässä paikkatietojärjestelmää, jota ohjelmassa hyödynnetään.

”Kaukokartoituksen avulla voidaan saada objektiivista ja erittäin tarkkaa paikkakuntakohtaista tietoa yhteisöjen kehityssuunnitelmien perustaksi. Satelliittikuvat näyttävät esimerkiksi pohjavesivarat ja niiden virtaukset, kasvillisuusvyöhykkeet, maalajit ja maan kaltevuudet. Värikkäiden karttojen avulla tieto on kenen tahansa ymmärrettävissä, myös lukutaidottomien”, tohtori Purohit kertoo.

Mies tietokoneen ääressä
Tohtori Jagdish Purohit on ollut kehittämässä paikkatietojärjestelmää, jota Intian työllistämisohjelmassa hyödynnetään. (Kuva: Katri Simonen)

Yksityiskohtainen tieto on tärkeää, sillä MGNREGA-ohjelma teettää töitä, jotka luovat maaseudulle ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää tulevaisuutta. Työllisyystöiden suunnittelun on siksi perustuttava paikkakunnan asukkaiden ja olojen tarkkaan tuntemiseen.

”Skaalattavat standardimallit ovat hölynpölyä”, hän sanoo.

Purohit myös on ollut kehittämässä MGNREGA-ohjelmalle läpinäkyvää ja helppokäyttöistä digitaalista on line -tietokantaa.  Sen ansiosta jokainen työntekijä voi kylähallinnon tietokoneiden tai oman puhelimensa kautta tarkistaa kaikki omat tietonsa, palkanmaksunsa, tarjolla olevat työt ja niiden edistymisen. Näin on vähennetty korruptiota.

Uuden teknologian avulla on aloitettu myös rakennusprojektien kuvaaminen: ennen, töiden puolivälissä ja projektin valmistuttua. Valokuvia on Purohitin mukaan otettu jo yli 35 miljoonaa.

”Kun koulutimme virkamiehiä uuteen läpinäkyvään järjestelmään, he olivat aluksi kauhuissaan. Nyt kaikki väärinkäytökset paljastuvat! Sitten he ymmärsivät läpinäkyvyyden helpottavan heidän työtään.”

Suuret mahdollisuudet, riittämätön rahoitus

Intiassa pidetään huhti-toukokuussa parlamenttivaalit. Kaikki puolueet lupaavat vähentää köyhyyttä. Köyhien suhteellinen osuus onkin uusien köyhyysrajamäärittelyjen mukaan vähentynyt 22 prosenttiin.

Intian talous on maailman 12. suurin ja kasvaa nopeasti. Silti aliravittujen lasten osuus väestöstä on suurimpia maailmassa. Joka vuosi, jo kymmenen vuoden ajan, yli 15 000 velkakierteeseen ajautunutta maanviljelijää on päätynyt itsemurhaan. Ilmaston muuttuminen on tehnyt maanviljelystä pysyvästi epävarmaa.

Tammikuussa 250 intialaista juristia, tiedemiestä ja aktivistia vetosi pääministeri Narendra Modiin MGNREGAn rahoituksen lisäämiseksi. Tammikuun alussa kaikki ohjelman rahat oli jo käytetty, vaikka seuraava rahoituskausi alkaa vasta huhtikuussa.

Helmikuussa MGNREGA-ohjelman rahoitus vahvistettiin vuosille 2019–2020.  Määräraha, noin kahdeksan miljardia euroa, on suurempi kuin edellisellä kerralla, mutta arvostelijoiden mukaan riittämätön.

Nimellisesti summat ovat viime vuosina kasvaneet, mutta inflaation takia todellisuudessa pienentyneet. Lisää rahaa tarvittaisiin rästiin jääneiden palkkojen maksamiseksi ja töiden tarjonnan pätevämmäksi organisoimiseksi.

Järjestelmän kehittäminen on tärkeää myös ilmastonmuutoksen kannalta. Intian Tiedeinstituutin, Indian Institute of Science, mukaan MGNREGA-töiden avulla Intia voi vähentää hiilidioksidipäästöjään 197 miljoonaa tonnia eli kahdeksan prosenttia.

Mikäli ohjelmassa nimenomaisesti keskityttäisiin – eroosion estämisellä ja metsänistutuksilla – ilmastonmuutoksen torjuntaan, vaikutus voisi instituutin mukaan olla paljon suurempikin.

MGNREGA tasaa maaseudun kausityöttömyyttä

  • Intian MGNREGA-ohjelma kehitettiin lievittämään maaseudun vajaatyöllisyydestä ja työn kausiluonteisuudesta johtuvaa köyhyyttä.
     
  • Ohjelma tarjoaa ihmisille ruumiillisia töitä, joiden avulla kohennetaan kylien luonnonresursseja ja infrastruktuuria.
     
  • Töiden järjestämisestä vastaa paikallishallinto; yksityistä urakointia ei sallita. Töitä on tarjottava maksimissaan viiden kilometrin säteellä hakijan kotoa. Palkat maksetaan postin tai pankkitilin kautta väärinkäytösten estämiseksi.
     
  • Kuivilla alueilla MGNREGA-töitä on oikeus saada 150 tai jopa 200 päivää vuodessa.

Intian kehitys köyhyysmaataloussoveltava teknologiatyöpolitiikka Intia

Lue myös

Mies pyöräilee.

Koronarajoitukset pilasivat monen teenviljelijän sadon Intiassa – Eniten kärsivät pienipalkkaiset teenpoimijat

Ennen pandemiaa teepensaiden kasvatus oli Tripuran osavaltiossa kukoistava elinkeino. Koronasulku kuitenkin vaikeutti sadonkorjuuta, ja kun rajoituksia höllättiin, oli jo liian myöhäistä.
Vihannesnippuja lähikuvassa, taustalla ihmisiä torilla.

Intian koronasulku iski maanviljelijöihin – Myymättä jääneitä tuotteita on jouduttu jopa polttamaan

Liikennerajoitukset, työvoiman puute ja viime viikkojen kehnot säät ovat haitanneet viljasadon korjuuta Intiassa, joka on ollut koronasulussa maaliskuun lopulta alkaen. Nyt maassa raportoidaan jopa viljelijöiden itsemurhista.
Minareetti ja moskeija, jonka edustalla ihmisiä ja Intian lippuja

Intian uudet lakimuutokset osoittavat syrjinnän olevan institutionaalisella tasolla

Intian uusi kansalaisuuslaki syrjii muslimeja. YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota Intian vähemmistöuskontojen tilanteeseen, jotta maassa ei syttyisi Myanmarin tai Sri Lankan sisällissodan kaltaista konfliktia, kirjoittaa Faisa Qasim.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.