Uutiset Intian kehitys

Intia parantaa maailman suurinta työllistämisohjelmaa avaruusteknologialla

Miljoonat intialaiset ovat hyötyneet ohjelmasta, joka takaa maaseudun köyhille töitä sadaksi päiväksi vuodessa. Nyt töiden suunnittelua parannetaan satelliittipaikannuksella ja korruptiota vähennetään avoimen tietokannan avulla. Virkamiehet olivat aluksi kauhuissaan, kertoo järjestelmää kehittänyt tohtori Jagdish Purohit.
Nainen korjaa riisisatoa pellolla
Nainen korjaa riisisatoa Intian Länsi-Bengalin alueella. (Kuva: juggadery / Flickr.com / CC BY-SA 2.0)

Intiassa pyörii maailman suurin työllistämistakuuohjelma, jota on alettu viime vuosina parantaa muun muassa satelliittikuviin perustuvan kaukokartoituksen sekä läpinäkyvyyttä edistävän tietokannan avulla.

”MGNREGA on ollut Intian suurin korruptoitunut järjestelmä. Nyt se on Intian vähiten korruptoitunut ohjelma. Se on myös maan suurin ilmastonmuutokseen varautumisohjelma”, luonnehtii maantieteen tohtori Jagdish Purohit.

Vuonna 2005 säädetty MGNREGA-laki (Mahatma Gandhi National Rural Employment Guarantee Act) määrää, että kaikkien Intian maaseudun köyhien talouksien yhdellä jäsenellä on oikeus vähintään sataan päivään työtä vuodessa, minimipalkalla.  Mikäli työtä ei pystytä järjestämään kahdessa viikossa, hakija saa palkan joka tapauksessa.

Vuosittain työllistämistöitä saa noin 70 miljoonaa hakijaa. MGNREGA-töiden tarkoituksena on työttömyysturvan lisäksi myös kohentaa kylien infrastruktuuria ja luonnonvarapohjaa. Valtaosa ohjelman yli 150 erityyppisestä työstä liittyy vesivarojen suojelemiseen ja käyttöön saamiseen sekä teiden rakentamiseen.

Seurantatutkimusten mukaan MGNREGA on parantanut etenkin maaseudun naisten ja marginaalisten ryhmien asemaa. Työllistetyistä lähes 60 prosenttia on naisia. Monet heistä ovat ensimmäistä kertaa palkkatyössä, ja he saavat samaa palkkaa kuin miehet.

Maalta työn perässä kaupunkiin muutto on vähentynyt ja sen myötä lapset suorittavat koulunsa varmemmin loppuun.  MGNREGA-ohjelma on myös lisännyt yhteisöjen kuivuuden sietokykyä uusien palkkatulojen ja vedenkeruujärjestelmien kehittämisen ansiosta.

Ohjelmaa kuitenkin myös arvostellaan ankarasti. Yli puolet palkoista on myöhässä, 15 prosenttia työtä hakeneista ei ole saanut töitä ja paljon rakennushankkeita on jäänyt kesken muun muassa heikon hallinnon takia.

Myös lukutaidottomat hyötyvät uudesta teknologiasta

Nyt MGNREGA-työllisyystöiden suunnitteluun ja tiedonkulkuun on tulossa parannusta, kiitos Intian avaruusteknologian.  Intian avaruusjärjestön BHUVAN-ohjelma eli kaukokartoitus antaa paikallishallinnolle ennennäkemättömiä mahdollisuuksia työtehtävien suunnittelemiseksi.

Tohtori Purohit on ollut kehittämässä paikkatietojärjestelmää, jota ohjelmassa hyödynnetään.

”Kaukokartoituksen avulla voidaan saada objektiivista ja erittäin tarkkaa paikkakuntakohtaista tietoa yhteisöjen kehityssuunnitelmien perustaksi. Satelliittikuvat näyttävät esimerkiksi pohjavesivarat ja niiden virtaukset, kasvillisuusvyöhykkeet, maalajit ja maan kaltevuudet. Värikkäiden karttojen avulla tieto on kenen tahansa ymmärrettävissä, myös lukutaidottomien”, tohtori Purohit kertoo.

Mies tietokoneen ääressä
Tohtori Jagdish Purohit on ollut kehittämässä paikkatietojärjestelmää, jota Intian työllistämisohjelmassa hyödynnetään. (Kuva: Katri Simonen)

Yksityiskohtainen tieto on tärkeää, sillä MGNREGA-ohjelma teettää töitä, jotka luovat maaseudulle ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää tulevaisuutta. Työllisyystöiden suunnittelun on siksi perustuttava paikkakunnan asukkaiden ja olojen tarkkaan tuntemiseen.

”Skaalattavat standardimallit ovat hölynpölyä”, hän sanoo.

Purohit myös on ollut kehittämässä MGNREGA-ohjelmalle läpinäkyvää ja helppokäyttöistä digitaalista on line -tietokantaa.  Sen ansiosta jokainen työntekijä voi kylähallinnon tietokoneiden tai oman puhelimensa kautta tarkistaa kaikki omat tietonsa, palkanmaksunsa, tarjolla olevat työt ja niiden edistymisen. Näin on vähennetty korruptiota.

Uuden teknologian avulla on aloitettu myös rakennusprojektien kuvaaminen: ennen, töiden puolivälissä ja projektin valmistuttua. Valokuvia on Purohitin mukaan otettu jo yli 35 miljoonaa.

”Kun koulutimme virkamiehiä uuteen läpinäkyvään järjestelmään, he olivat aluksi kauhuissaan. Nyt kaikki väärinkäytökset paljastuvat! Sitten he ymmärsivät läpinäkyvyyden helpottavan heidän työtään.”

Suuret mahdollisuudet, riittämätön rahoitus

Intiassa pidetään huhti-toukokuussa parlamenttivaalit. Kaikki puolueet lupaavat vähentää köyhyyttä. Köyhien suhteellinen osuus onkin uusien köyhyysrajamäärittelyjen mukaan vähentynyt 22 prosenttiin.

Intian talous on maailman 12. suurin ja kasvaa nopeasti. Silti aliravittujen lasten osuus väestöstä on suurimpia maailmassa. Joka vuosi, jo kymmenen vuoden ajan, yli 15 000 velkakierteeseen ajautunutta maanviljelijää on päätynyt itsemurhaan. Ilmaston muuttuminen on tehnyt maanviljelystä pysyvästi epävarmaa.

Tammikuussa 250 intialaista juristia, tiedemiestä ja aktivistia vetosi pääministeri Narendra Modiin MGNREGAn rahoituksen lisäämiseksi. Tammikuun alussa kaikki ohjelman rahat oli jo käytetty, vaikka seuraava rahoituskausi alkaa vasta huhtikuussa.

Helmikuussa MGNREGA-ohjelman rahoitus vahvistettiin vuosille 2019–2020.  Määräraha, noin kahdeksan miljardia euroa, on suurempi kuin edellisellä kerralla, mutta arvostelijoiden mukaan riittämätön.

Nimellisesti summat ovat viime vuosina kasvaneet, mutta inflaation takia todellisuudessa pienentyneet. Lisää rahaa tarvittaisiin rästiin jääneiden palkkojen maksamiseksi ja töiden tarjonnan pätevämmäksi organisoimiseksi.

Järjestelmän kehittäminen on tärkeää myös ilmastonmuutoksen kannalta. Intian Tiedeinstituutin, Indian Institute of Science, mukaan MGNREGA-töiden avulla Intia voi vähentää hiilidioksidipäästöjään 197 miljoonaa tonnia eli kahdeksan prosenttia.

Mikäli ohjelmassa nimenomaisesti keskityttäisiin – eroosion estämisellä ja metsänistutuksilla – ilmastonmuutoksen torjuntaan, vaikutus voisi instituutin mukaan olla paljon suurempikin.

MGNREGA tasaa maaseudun kausityöttömyyttä

  • Intian MGNREGA-ohjelma kehitettiin lievittämään maaseudun vajaatyöllisyydestä ja työn kausiluonteisuudesta johtuvaa köyhyyttä.
     
  • Ohjelma tarjoaa ihmisille ruumiillisia töitä, joiden avulla kohennetaan kylien luonnonresursseja ja infrastruktuuria.
     
  • Töiden järjestämisestä vastaa paikallishallinto; yksityistä urakointia ei sallita. Töitä on tarjottava maksimissaan viiden kilometrin säteellä hakijan kotoa. Palkat maksetaan postin tai pankkitilin kautta väärinkäytösten estämiseksi.
     
  • Kuivilla alueilla MGNREGA-töitä on oikeus saada 150 tai jopa 200 päivää vuodessa.

Intian kehitys köyhyysmaataloussoveltava teknologiatyöpolitiikka Intia

Lue myös

Maskein suojautuneita ihmisiä, yksi desinfioi käsiään.

Intian korona-aalto uhkaa lisätä äitiys- ja lapsikuolleisuutta – ”On klinikoita, joilla ei ole antaa sairaille mitään muuta kuin parasetamolia”

Intian ylikuormittunut terveydenhuoltojärjestelmä keskittyy nyt auttamaan koronapotilaita. Pelkona on, että äitiys- ja lapsikuolleisuus lisääntyy, sillä muuhun hoitoon ei juuri ole mahdollisuuksia, varoittaa Pelastakaa Lapset -järjestö.
Poika polvistuneena lehmän edessä.

Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin

Intian Biharin osavaltiossa elävä Babloo joutui pakkotyöhön korupajaan 12-vuotiaana, sillä hänen vanhemmillaan oli vaikeuksia ruokkia perhettä. ”Olimme niin kauhun lamauttamia, ettemme edes yrittäneet paeta”, hän kertoo.
Viljapeltoa.

Intian protestoivien viljelijöiden suurin uhka on voimistuva ilmastonmuutos

Intian viimeaikaisten mielenosoitusten syitä on analysoitu maailman medioissa hyvin. Keskeinen tekijä, vesi ja ilmastonmuutos, on kuitenkin jäänyt huomiotta, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia