Uutiset Ihmiskauppa

Intia käy ihmiskaupan kimppuun – luvassa kovempia rangaistuksia kauppiaille ja parempia palveluita uhreille

Intiassa on enemmän ihmiskaupan uhreja kuin missään muussa maassa. Nyt maassa käsitellään lakiehdotusta, joka voi langettaa ihmiskaupasta jopa elinkautisia tuomioita.
ILO:n Intian johtaja piirtää lapsityötä käsittelevään julisteeseen
Etenkin lapset joutuvat Intiassa herkästi ihmiskauppiaiden kynsiin. Maailman työjärjestön Intian johtaja Panudda Boonpala tapasi viime syksynä lapsityöstä pelastettuja lapsia. (Kuva: ILO in Asia and the Pacific / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Ihmiskauppiasta odottaa pian vähintään seitsemän vuoden vankeustuomio Intiassa riippumatta siitä, myytiinkö uhri kerjäläiseksi, avioliittoon, prostituoiduksi vai muuhun työhön. Hallituksen hyväksymän lakiesityksen uskotaan menevän läpi parlamentissa.

Ihmiskaupan rankaisemisen ohella laki lupaa uhreille henkistä ja fyysistä terveydenhuoltoa sekä koulutusta. Tarkoitukseen perustetaan erityinen rahasto ja vastuu ihmiskaupan torjunnasta annetaan terrorismin torjunnasta vastaavalle virastolle.

”Laki on voitto niille 1,2 miljoonalle ihmisille, jotka osallistuivat sitä vaatineeseen marssiin”, viime vuoden mielenilmauksen järjestänyt lasten oikeuksien puolustaja Kailash Satyarthi sanoo. Hän jakoi vuoden 2014 Nobelin rauhanpalkinnon pakistanilaisen Malala Yousafzain kanssa.

The Walk Free Foundationin pitämän Maailman orjuusindeksin mukaan Intiassa oli vuonna 2016 ihmiskaupan uhreja yli 18 miljoonaa eli eniten maailmassa. Lähes 46 miljoonaa ihmistä on maailmassa jonkinasteisessa orjuudessa, ja määrä kasvoi parissa vuodessa 10 miljoonalla.

Kovat rangaistukset

Intian lakiehdotus säätää lievimmistä ihmiskaupan muodoista 7–10 vuotta vankeutta. Kauppiaan tuomio voi olla elinkautinen, jos uhri joutuu pakkotyöhön, avioliittoon tai kerjäämään tai altistuu kemiallisille aineille tai hormoneille, joilla esimerkiksi nopeutetaan sukukypsäksi tuloa. Ihmiskaupan yllyttämisestä tai avustamisesta joutuu kolmeksi vuodeksi tyrmään.

Lakia valvomaan perustetaan alueellisia yksiköitä ja oikeusistuimia. Uhrin edellytetään saavan oikeutta vuoden sisällä tapauksen julkitulosta.

Intiassa kirjattiin 8 100 ihmiskauppatapausta vuonna 2016 ja viime vuonna pelastettiin 23 000 uhria. Asiantuntijoiden mukaan valtaosa tapauksista on kuitenkin jäänyt pimentoon.

Bangladeshiin ja Nepaliin rajautuva Intian Länsi-Bengalin osavaltio tunnetaan ihmiskaupan keskuksena. Yli kolmannes vuoden 2016 julki tulleista tapauksista sijoittui sinne. Uhreja kaupattiin kotiapulaisiksi, pakkoavioon, kerjäämään, huumekauppaan sekä luovuttamaan elimiään, rikostilasto kertoo.

Vaikuttaa työelämään

Asiantuntijoiden mukaan Intian ihmiskauppaa on viime aikoina kiihdyttänyt erityisesti palveluelinkeinojen kasvu. Alalle haalitaan työvoimaa arveluttavin keinoin ja seurauksin.

”Uuden lain toteutuksesta olisi kauaskantoista hyötyä, kuten pimeän työnvälityksen suitsiminen ja siirtyminen säälliseen palkkaukseen”, korkeimman oikeuden asianajaja Aarti Kukreja arvioi. Lain toivotaan näyttävän esimerkkiä muille ihmiskaupasta kärsiville valtioille.

Delhiläinen aktivisti Vrinda Thakur uskoo, että uusi laki paikkaa vanhan lainsäädännön porsaanreikiä.

”Vanhat lait kohtelivat rikollisina sekä ihmiskauppiaita että heidän uhrejaan, jotka eivät siksi uskaltaneet kääntyä viranomaisten puoleen”, hän sanoo.

Intia on jo perustanut nettisivuston jäljittämään kadonneita lapsia, ja kahdenväliset ihmiskaupan vastaiset sopimukset on allekirjoitettu Bangladeshin ja Bahrainin kanssa. Järjestysvallan edustajia on alettu kouluttaa yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa.

IhmiskauppaIntian kehitys ihmisoikeudetihmiskauppapolitiikkahallintolakioikeus ja rikos Intia Suomen IPS

Lue myös

Vaaleansiniset kumihansikkaat tiskialtaan reunalla.

Afrikkalaistaustaiset kotiapulaiset kärsivät ihmiskaupasta Lähi-idässä – Koronaviruksen vuoksi moni on nyt loukussa

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maissa työskentelee joukoittain afrikkalaisnaisia kotiapulaisina surkeassa asemassa. Heidän oikeuksiensa puolustaminen ei saa jäädä koronaviruksen aiheuttaman globaalin talouskriisin varjoon, kirjoittaa Salaado Qasim.
Mies puolilähikuvassa tietokoneen ääressä.

Toive eliitin joukkoon pääsemisestä saa monet somalialaisnuoret uskomaan henkensä ihmissalakuljettajien käsiin

Somalian hallituksessa istuu paljon ihmisiä, joilla on Somalian lisäksi myös jonkun länsimaan kansalaisuus. Haave paremmista tuloista saa monet nuoret uskomaan ihmiskauppiaiden vakuutteluja.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.