Uutiset Verkko- ja viestintäteknologia

Internetin vapaus kutistuu Kaakkois-Aasiassa

Kaakkois-Aasian maiden demokratia on näyttänyt viime vuosina vahvistuvan, mutta nyt otteet ovat koventuneet ja netin sensurointi kasvaa.
Väkijoukko
Kännykkä ja internet ovat parantaneet filippiiniläisen ja muiden aasialaisten mahdollisuuksia jakaa ja saada tietoa, mutta moni valtio on viime aikoina kiristänyt sensuuria somessa. (Kuva: Kara Santos / IPS)

(IPS) -- Internetillä oli merkittävä rooli Kaakkois-Aasian demokratiakehityksessä, jota pidettiin lupaavana vielä muutama vuosi sitten. Nyt demokratia menee takapakkia ja vapaus kutistuu myös netissä, Freedom Housen selvitys kertoo.

Kaakkois-Aasian maiden talous on ollut viime vuodet kasvussa ja demokratia näytti vahvistuvan: Malesiassa pidettiin vapaat vaalit, Indonesia ryhtyi kitkemään korruptiota ja Kambodžassa parannettiin tekstiilityöläisten asemaa.

”Internet auttoi oikeuksia vaatineita liikkeitä kasvamaan. Media ja järjestöt alkoivat hyödyntää nettiä yhä enemmän, mikä vahvisti toivoa paremmasta”, Freedom Housen Aasian-tutkija Madeline Earp sanoo.

Toivo demokratiasta on kuitenkin himmentynyt valtioiden otteiden kovennuttua. Thaimaan sotilasvallankaappaus ja oppositiopuolueen hajottaminen Kambodžassa kertovat siitä.

Myanmar paha pettymys

Viime vuotta koskevan raportin mukaan kahdeksasta tutkitusta Kaakkois-Aasian maasta netin vapaus väheni seitsemässä.

”Sensuuri on voimistunut. Pahimmat pettymykset ovat Myanmar ja Kambodža”, Earp sanoo.

Myanmarissa on hiljan pidätetty toimittajia ja valeuutiset yllyttävät väkivaltaan muslimeja vastaan. Raportin mukaan maassa on nyt enemmän journalisteja telkien takana kuin sotilashallituksen viimeisinä vuosina.

Kambodžassa suljettiin riippumaton sanomalehti ja tehtaiden laittomuuksia paljastavia aktivisteja pidätetään. Thaimaassa käytetään majesteettirikoksia koskevia tiukkoja lakeja vaientamaan arvostelua. Filippiineillä kasvava joukko ”mielipiteenmuokkaajia” levittää hallitukselle suopeaa propagandaa.

Freedom Housen mukaan vapaus lisääntyi ainoastaan Malesiassa. Sekin johtui pääasiassa netinkäyttäjien määrän kasvusta, jonka perässä sensorit eivät pysyneet. Maa näyttää kuitenkin noudattavan naapureiden suuntausta: surffailun lisääntyminen tuo lisää rajoituksia.

”Malesia on sensuroinut uutissivustoja, ja ainakin yksi henkilö on tuomittu Facebook-postauksen vuoksi”, Earp kertoo.

Esimerkkinä Suuri palomuuri

Freedom House näkee kehityksen taustalla Kiinan, joka on ollut kolme viime vuotta eniten netinkäyttöä rajoittava maa maailmassa. Suuri palomuuri valvoo tietoverkkoja Kiinassa.

Kiinalaiset sensorit tuhoavat ei-toivotut viestit, mikä johtaa välillä järjettömyyksiin. Hiljan löydetty uusi kovakuoriaislaji sai nimen presidentti Xi Jinpingin mukaan, mutta asiaa koskeva viestittely sensuroitiin. Otus osoittautui petomaiseksi, minkä pelättiin loukkaavan presidenttiä.

”Vietnam jäljittelee Kiinan menetelmiä pidättäessään bloggareita ja aktivisteja sosiaalisen median käytön perusteella”, Earp kertoo.

Lehdistönvapautta puolustavan Southeast Asian Press Alliancen johtaja Ed Legaspi muistuttaa, että muutama vuosi sitten some oli turvasatama yhteiskunnalliselle aktivismille. ”Nyt someyhtiöt ovat liian innokkaita yhteistyöhön itsevaltaisten hallitusten kanssa eivätkä tee mitään suojellakseen omia käyttäjiään.”

Kambodžassa, Malesiassa ja Indonesiassa on vaalivuosi. Valtaapitävät käyttävät somea yhä taitavammin omaksi hyödykseen samalla kun toisinajattelua tukahdutetaan ja kansalaisten netinkäyttöä suitsitaan.

Verkko- ja viestintäteknologia soveltava teknologiainformaatioteknologiainternetdemokratia Kaakkois-Aasia Suomen IPS

Lue myös

Sormi painamassa tietokoneen näppäimistöä

Amnesty: Facebookin ja Googlen toiminta uhkaa ihmisoikeuksia – “Tämä ei ole se internet, johon ihmiset alussa sitoutuivat”

Facebookin ja Googlen tapa kerätä ja käsitellä miljardien ihmisten henkilötietoja loukkaa oikeutta yksityisyyteen sekä mielipiteen-, ajatuksen- ja ilmaisunvapauteen ja edistää syrjintää, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International uudessa raportissaan.
Silvana Bahia, taustalla puita ja rakennuksia

Mikä muuttuu, jos teknologiaa kehittävät myös ei-valkoihoiset? Brasilialainen Silvana Bahia ajaa tasa-arvoa it-alalle

Teknologiaa on helppo pitää arvovapaana, mutta esimerkiksi kasvojentunnistusteknologia ei aina tunnista mustien kasvonpiirteitä. Suomessa vieraileva brasilialainen aktivisti Silvana Bahia haluaa teknologia-alalle enemmän etnistä monimuotoisuutta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.