Uutiset Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos muuttaa paimentolaisten arkea Keniassa – Vesipula saa harkitsemaan avioliittoa kaupunkilaisten kanssa

Ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus vaikuttaa Keniassa etenkin naisiin ja tyttöihin ja naisiin, joiden työtä on hakea vettä. Vesijohtovesi voi olla syy avioitua kaupunkilaismiehen kanssa, kertoo naisia tukevan järjestön perustanut paimentolaisaktivisti Agnes Leina.
Nainen liikuttele käsiään puhuessaan
Agnes Leina perusti järjestön puolustamaan Kenian paimentolaisnaisten oikeuksia. Se on vienyt hänet muun muassa useammankin kerran puhumaan YK:hon. (Kuva: Evan Schneider / UN Photo)

(IPS) -- Kenian puolikuivilla alueilla elävien paimentolaisten ja aivan erityisesti paimentolaisnaisten arki on jo muuttunut ilmastokriisin vuoksi.

Paimentolaisaktivisti Agnes Leina kertoo, että ennen häneltä meni puoli tuntia 20 vesilitran hakemiseen joelta. Sitten joki alkoi vetäytyä ja vedenhakuun alkoi huveta tunti tai kaksi, sillä vettä tultiin hakemaan laajalta alueelta ja hakijoita oli paljon.

Lopulta joki kuivahti kokonaan. Vettä saadakseen pitää taivaltaa toiselle joelle, jonne kävelee tunnin. ”Sen seurauksena 14–16-vuotiaat tytöt altistuvat vettä hakiessaan villieläinten hyökkäyksille ja seksuaaliselle väkivallalle. Heille ei jää aikaa tehdä kotitehtäviään ja rangaistusten pelossa he alkavat jäädä pois koulusta”, Agnes Leina selittää.

Avioon vesijohdon vuoksi

Kun vedenhakumatkat ovat pidentyneet, kaikille naisille jää vähemmän aikaa tuottavampaan toimintaan. Köyhyyden kierre ei pääse katkeamaan, kun perusasioiden järjestäminen vie köyhältä kaiken liikenevän energian.

Näiden realiteettien lannistamina jotkut paimentolaistytöt menevät naimisiin kaupunkilaisen miehen kanssa, lähinnä siksi että tämän asunnossa on vesijohto.

Ilmastokriisi myös lisää painetta lapsiavioliittoihin. Paimentolaisyhteisöissä karja on statussymboli, ja karjaa kuivuuden takia menettänyt isä saattaa tarjota nuorta tytärtään avioon, sillä sulhasen perhe maksaa myötäjäiset karjana.

Helminauhoista lisätuloja

”Naiset hakevat veden ja keräävät polttopuut. Naiset valmistavat ruuan. Naiset hoitavat omien lastensa lisäksi eläintensä jälkikasvun”, Agnes Leina sanoo.

Ilman paimentolaisnaisten työpanosta heidän yhteisönsä romahtaisivat, mutta naiset eivät silti saa tasavertaisina osallistua päätöksentekoon eikä heillä ole riittäviä maaoikeuksia. Siksi Leina perusti vuonna 2011 järjestön Il'Laramatak Community Concerns naisia puolustamaan.

Leinan järjestö on luonut koulutusohjelmia, joilla opastetaan naisia tekemään ja myymään helminauhoja, mattoja ja maitotuotteita. Niistä saatavat tulot täyttävät ilmastokriisin aikaansaamaa lovea ansioihin, jotka karjasta saadaan.

Kenian koko talous kärsii

Kenian paimentolaiset vastaavat 90 prosentista Itä-Afrikassa tuotetusta lihasta. Maailmanpankin mukaan Kenian karjasektori tuottaa 12 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Sen tähden muuttuvalla ilmastolla voi olla vakavia seurauksia paimentolaisnaisten lisäksi Kenian koko taloudelle.

Agnes Leina järjestöineen toivookin, että myös Kenian hallitus ja sen kansainväliset kumppanit kiinnittäisivät huomiota paimentolaisnaisten ahdinkoon.

Ilmastonmuutos gendersukupuolten tasa-arvovesi ja viemäröintiaktivismikansalaisyhteiskuntailmastonmuutos Kenia Suomen IPS

Lue myös

Lentokoneen siipi ja pilviä.

Kysely: Eurooppalaiset luopuisivat mieluummin lentämisestä kuin autosta ilmastonmuutoksen torjumiseksi

Euroopan investointipankin tutkimuksessa kysyttiin, mistä ihmiset olisivat valmiita luopumaan ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Niin suomalaisille kuin muillekin eurooppalaisille sekä amerikkalaisille erityisen vaikeaa olisi jättää auton omistaminen ja lihansyönti.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Mehiläinen kukassa.

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt

Luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen uhkaa sekä kehitysyhteistyön tavoitteita että ihmiskunnan tulevaisuutta yleensäkin. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen pitäisi nostaa biodiversiteettikysymykset kehitysyhteistyönsä ytimeen.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ydinaseet kieltävä sopimus astui tänään voimaan – Suomalaisvaikuttajat vaativat Suomea liittymään sopimukseen

YK:n pääsihteeri António Guterres kiitteli sopimuksen ratifioineita maita. Yksikään suurista ydinasevalloista eikä kovin moni Euroopan maakaan ole mukana sopimuksessa.
Aikakauslehden aukeama, jossa teksti Kadonneiden laiva.

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja

Taina Tervoselle on myönnetty ensimmäinen kehitysjournalismin palkinto. Tervonen on tarttunut tärkeään aiheeseen, josta uutisoidaan aivan liian vähän, totesi asiantuntijaraati perusteluissaan.
Suomen lippu ja sininen taivas

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Vain neljännes suomalaisyrityksistä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä.

Tuoreimmat

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt
Ydinaseet kieltävä sopimus astui tänään voimaan – Suomalaisvaikuttajat vaativat Suomea liittymään sopimukseen
Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja
Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi
20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena
Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti