Uutiset Myanmarin kehitys

Ihmisoikeusjärjestö: Myanmarissa tapahtui todennäköisesti kansanmurha

Fortify Rights -järjestön laajan raportin mukaan Myanmarin viranomaiset valmistelivat rohingya-vähemmistöön kohdistettuja viime syksyn väkivaltaisuuksia viikkoja tai jopa kuukausia etukäteen. Siviileille jaettiin aseita ja rohingyoilta evättiin humanitaarinen apu.
Pakolaisnainen ja -lapsi tilapäissuojassa
Yli 700 000 ihmistä ajettiin Myanmarista Bangladeshiin elokuussa 2017 alkaneen väkivallan seurauksena. Kuvassa rohingyanainen ja -lapsi pakolaisleirillä. (Kuva: EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations / CC BY-NC-ND 2.0)

Myanmarin viime syksyn väkivaltaisuuksissa oli kyse kansanmurhasta sekä rikoksista ihmisyyttä vastaan, sanoo Kaakkois-Aasiassa toimiva ihmisoikeusjärjestö Fortify Rights tänään ilmestyneessä laajassa raportissaan.

Sen mukaan se on lähes kaksi vuotta sitten kestäneiden tutkimustensa perusteella löytänyt ”riittävästi perusteluita” kansanmurhan todistamiseksi, ja siksi väkivalta pitäisi nyt tutkia kansainvälisessä rikostuomioistuimessa (ICC).

”Kansanmurha ei tapahdu spontaanisti. Rankaisemattomuus näistä rikoksista kiveää tietä muille rikkomuksille ja hyökkäyksille tulevaisuudessa. Maailma ei voi istua toimettomana ja katsoa toisen kansanmurhan kehittyvän, mutta nyt juuri näin tapahtuu”, sanoo järjestön toimitusjohtaja Matthew Smith tiedotteessa.

Myanmarin armeija sekä poliisi hyökkäsivät viime syksynä maan pohjoisosissa elävän rohingya-väestön kimppuun. Tuhansia tapettiin, naisia ja tyttöjä raiskattiin ja rohingyojen kyliä poltettiin. Yli 700 000 ihmistä pakeni Bangladeshiin.

Virallinen selitys tapahtumien kulkuun on, että ennen hyökkäystä rohingyojen aseistettu ryhmä Arsa hyökkäsi poliisin tukikohtia vastaan, minkä jälkeen armeija ja poliisi aloittivat ikään kuin spontaanin hyökkäyksen rohingyoja vastaan.

Fortify Rightsin mukaan totuus on toinen. Myanmarin viranomaiset syyllistyivät joukkomurhiin, raiskauksiin ja tuhopolttoihin jo loka- ja marraskuussa 2016, ja kun näihin ei reagoitu, se ryhtyi valmistelemaan uutta hyökkäystä. Valmisteluja tehtiin jopa viikkoja tai kuukausia etukäteen, ja hyökkäyksissä oli lopulta mukana myös ei-rohingya-taustaisia siviilejä.

He keräsivät rohingya-siviileiltä esineet, joita olisi voitu käyttää aseita, aseistivat alueen muita asukkaita ja antoivat näille sotilaallista koulutusta, repivät aidat rohingyojen kotien ympäriltä ja eväsivät rohingyoilta humanitaarisen avun. He myös lähettivät tarpeettoman suuren määrän valtion turvallisuusjoukkoja Rakhineen ja asettivat esimerkiksi ulkonaliikkumiskieltoja, raportissa kerrotaan.

Fortify Rightsin mukaan kaikki toimet voidaan katsoa valmistautumiseksi kansanmurhaan ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Se nimeää raportissaan 22 komentovastuussa ollut ihmistä, jotka sen mukaan pitäisi asettaa oikeuden eteen.

Järjestö teki raporttia varten tutkimuksia 21 kuukautta ja haastatteli yli 250:ta ihmistä, joukossa rohingyoita, avustustyöntekijöitä, viranomaisia ja sotilaita. Sen mukaan myös Arsan jäsenet tappoivat rohingya-siviileitä epäillessään näitä viranomaisten informanteiksi.

YK:n määritelmän mukaan kansanmurhalla tarkoitetaan pyrkimystä tuhota kansallinen, etninen, rodullinen tai uskonnollinen ryhmä kokonaan tai osittain tappamalla, aiheuttamalla ruumiinvammoja, heikentämällä elinolosuhteita, estämällä syntyvyys tai siirtämällä pakolla lapsia toiseen ryhmään.

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra'ad al-Hussein on aiemmin kutsunut Myanmarin tapahtumia etniseksi puhdistukseksi ja YK:n erityisraportoija Yanghee Lee on sanonut sen sisältävän ”kansanmurhan tunnusmerkkejä”.

YK:n turvallisuusneuvostolla on mahdollisuus siirtää tapauksia kansainvälisen rikostuomioistuimen tutkittavaksi. Fortify Rightsin mukaan näin pitäisi toimia Myanmarin kohdalla. Myös Kaakkois-Aasian maiden Asean-järjestön on syytä pitää hätäkokous, se sanoo.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetvähemmistöpolitiikkalakioikeus ja rikoskonfliktiYK Myanmar (Burma)

Lue myös

Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta

Yli 2 700 ihmistä on pidätetty vallankaappauksen jälkeen. Tunnistetuista pidätetyistä vain pienen osan sijainti on selvillä, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Pelkona on, että pidätettyjä kidutetaan tai heidät on tapettu.
Mielenosoittajia lippujen kanssa.

”Aiemmin en ollut kiinnostunut politiikasta, mutta nyt haluan taistella omalla tavallani” – Vallankaappaus synnytti Myanmariin protestiliikkeen, joka uhmaa diktatuuria luovin keinoin

Myanmarilaiset taistelevat sotilasvallankaappausta vastaan paukuttamalla kattiloita, tekemällä taidetta, lakkoilemalla – ja ripustamalla hameita narulle taikauskoisten sotilaiden kiusaksi. Tärkeintä on, että tekee edes jotain, sanoo Maailma.netin haastattelema elokuvaohjaaja Moe. Mielenosoittajat toivovat myös maailman huomaavan Myanmarin hädän.
Myanmarin ja YK:n liput parlamenttitalon edustalla

Suomalaistutkijat vaativat vahvempaa tukea Myanmarin kansalaisyhteiskunnalle ”eurosentrisen järkeilyn” sijasta

Suomalaistutkijoiden mukaan EU:n pitää tuomita Myanmarin vallankaappaus selkeämmin ja asettaa maalle pakotteita, ei ryhtyä dialogiin vallan kaapanneen sotilasjuntan kanssa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Kasvien lehtiä.

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija

Talouden supistumisesta huolimatta koskematonta trooppista metsää menetettiin viime vuonna edellisvuotta enemmän. ”Mitä pidempään odotamme metsäkadon lopettamista ja siirtymistä nollapäästöihin muilla sektoreilla, sitä todennäköisempää on, että luonnolliset hiilinielumme katoavat savuna ilmaan”, sanoo tutkija Frances Seymour.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita

Työoikeusjärjestö Worker Rights Consortium löysi 31 tehdasta, joiden 37 637 työntekijää on menettänyt maksamattomina palkkoina yhteensä noin 33,5 miljoonaa euroa. Todennäköisesti kyse on jäävuoren huipusta, se sanoo.
Erivärisiä kankaisia kasvomaskeja roikkumassa narulla.

Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreen vuosiraportin mukaan koronapandemian varjolla valtiot ovat rajoittaneet sananvapautta ja käyttäneet ylimitoitettua voimaa. Samalla niin maiden välinen kuin sisäinenkin epätasa-arvo on tullut näkyväksi.
Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta

Yli 2 700 ihmistä on pidätetty vallankaappauksen jälkeen. Tunnistetuista pidätetyistä vain pienen osan sijainti on selvillä, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Pelkona on, että pidätettyjä kidutetaan tai heidät on tapettu.

Tuoreimmat

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Outokumpu aikoo tehdä tarkastuksen saastuttamisesta syytetyn brasilialaisen alihankkijansa kaivoksella – Taustalla helmikuussa julkaistu järjestöraportti
Norjan jalkapallomaajoukkue otti kantaa Qatarin ihmisoikeustilanteeseen – Kritiikki yltyy MM-kisojen lähestyessä
YK:n ruokajärjestöt varoittavat: Nälänhätä uhkaa Jemeniä, Etelä-Sudania ja Nigerian pohjoisosia

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Talvesta on tulossa kova syyrialaispakolaisille – Tulvat, sateet ja jääkylmä sää kurittavat huterissa suojissa eläviä
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman