Uutiset Myanmarin kehitys

Ihmisoikeusjärjestö: Myanmarissa tapahtui todennäköisesti kansanmurha

Fortify Rights -järjestön laajan raportin mukaan Myanmarin viranomaiset valmistelivat rohingya-vähemmistöön kohdistettuja viime syksyn väkivaltaisuuksia viikkoja tai jopa kuukausia etukäteen. Siviileille jaettiin aseita ja rohingyoilta evättiin humanitaarinen apu.
Pakolaisnainen ja -lapsi tilapäissuojassa
Yli 700 000 ihmistä ajettiin Myanmarista Bangladeshiin elokuussa 2017 alkaneen väkivallan seurauksena. Kuvassa rohingyanainen ja -lapsi pakolaisleirillä. (Kuva: EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations / CC BY-NC-ND 2.0)

Myanmarin viime syksyn väkivaltaisuuksissa oli kyse kansanmurhasta sekä rikoksista ihmisyyttä vastaan, sanoo Kaakkois-Aasiassa toimiva ihmisoikeusjärjestö Fortify Rights tänään ilmestyneessä laajassa raportissaan.

Sen mukaan se on lähes kaksi vuotta sitten kestäneiden tutkimustensa perusteella löytänyt ”riittävästi perusteluita” kansanmurhan todistamiseksi, ja siksi väkivalta pitäisi nyt tutkia kansainvälisessä rikostuomioistuimessa (ICC).

”Kansanmurha ei tapahdu spontaanisti. Rankaisemattomuus näistä rikoksista kiveää tietä muille rikkomuksille ja hyökkäyksille tulevaisuudessa. Maailma ei voi istua toimettomana ja katsoa toisen kansanmurhan kehittyvän, mutta nyt juuri näin tapahtuu”, sanoo järjestön toimitusjohtaja Matthew Smith tiedotteessa.

Myanmarin armeija sekä poliisi hyökkäsivät viime syksynä maan pohjoisosissa elävän rohingya-väestön kimppuun. Tuhansia tapettiin, naisia ja tyttöjä raiskattiin ja rohingyojen kyliä poltettiin. Yli 700 000 ihmistä pakeni Bangladeshiin.

Virallinen selitys tapahtumien kulkuun on, että ennen hyökkäystä rohingyojen aseistettu ryhmä Arsa hyökkäsi poliisin tukikohtia vastaan, minkä jälkeen armeija ja poliisi aloittivat ikään kuin spontaanin hyökkäyksen rohingyoja vastaan.

Fortify Rightsin mukaan totuus on toinen. Myanmarin viranomaiset syyllistyivät joukkomurhiin, raiskauksiin ja tuhopolttoihin jo loka- ja marraskuussa 2016, ja kun näihin ei reagoitu, se ryhtyi valmistelemaan uutta hyökkäystä. Valmisteluja tehtiin jopa viikkoja tai kuukausia etukäteen, ja hyökkäyksissä oli lopulta mukana myös ei-rohingya-taustaisia siviilejä.

He keräsivät rohingya-siviileiltä esineet, joita olisi voitu käyttää aseita, aseistivat alueen muita asukkaita ja antoivat näille sotilaallista koulutusta, repivät aidat rohingyojen kotien ympäriltä ja eväsivät rohingyoilta humanitaarisen avun. He myös lähettivät tarpeettoman suuren määrän valtion turvallisuusjoukkoja Rakhineen ja asettivat esimerkiksi ulkonaliikkumiskieltoja, raportissa kerrotaan.

Fortify Rightsin mukaan kaikki toimet voidaan katsoa valmistautumiseksi kansanmurhaan ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Se nimeää raportissaan 22 komentovastuussa ollut ihmistä, jotka sen mukaan pitäisi asettaa oikeuden eteen.

Järjestö teki raporttia varten tutkimuksia 21 kuukautta ja haastatteli yli 250:ta ihmistä, joukossa rohingyoita, avustustyöntekijöitä, viranomaisia ja sotilaita. Sen mukaan myös Arsan jäsenet tappoivat rohingya-siviileitä epäillessään näitä viranomaisten informanteiksi.

YK:n määritelmän mukaan kansanmurhalla tarkoitetaan pyrkimystä tuhota kansallinen, etninen, rodullinen tai uskonnollinen ryhmä kokonaan tai osittain tappamalla, aiheuttamalla ruumiinvammoja, heikentämällä elinolosuhteita, estämällä syntyvyys tai siirtämällä pakolla lapsia toiseen ryhmään.

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra'ad al-Hussein on aiemmin kutsunut Myanmarin tapahtumia etniseksi puhdistukseksi ja YK:n erityisraportoija Yanghee Lee on sanonut sen sisältävän ”kansanmurhan tunnusmerkkejä”.

YK:n turvallisuusneuvostolla on mahdollisuus siirtää tapauksia kansainvälisen rikostuomioistuimen tutkittavaksi. Fortify Rightsin mukaan näin pitäisi toimia Myanmarin kohdalla. Myös Kaakkois-Aasian maiden Asean-järjestön on syytä pitää hätäkokous, se sanoo.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetvähemmistöpolitiikkalakioikeus ja rikoskonfliktiYK Burma, Myanmar

Lue myös

Muuriin tehty seinämaalaus, jossa Aung San Suu Kyin kuva

Amnesty vetää kunnianosoituksensa pois Myanmarin johtajalta Aung San Suu Kyiltä

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalista on tullut viimeisin taho, joka on vetänyt kunnianosoituksensa pois Myanmarin johtajalta rohingya-vähemmistön vainon vuoksi. ”Olemme syvästi tyrmistyneitä siitä, ettet enää edusta toivoa, rohkeutta ja ihmisoikeuksien periksiantamatonta puolustamista”, kirjoittaa järjestön pääsihteeri Kumi Naidoo.
Kaksi lasta pakolaisleirin telttojen välisellä kujalla Bangladeshin Cox's Bazarissa

Myanmar ja Bangladesh aikovat aloittaa rohingyapakolaisten palauttamisen – YK ja avustusjärjestöt pelkäävät vainon jatkuvan

Bangladeshiin on paennut lähes 750 000 rohingyaa, jotka aiotaan pian palauttaa takaisin Myanmariin. ”Nyt ei ole oikea aika aloittaa palautuksia”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva.
Muuriin tehty seinämaalaus, jossa Aung San Suu Kyin kuva

Rauhanpalkitun häpeä

Aung San Suu Kyi sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1991. Nyt hän johtaa Myanmaria, jossa vihapuhe ja rohinga-vähemmistön vaino leviävät. Valtionkanslerin sijasta häntä voisi kutsua paremminkin rautakansleriksi, kirjoittaa Ari Turunen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nora Repo-Saeed

Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”

Kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat hakevat apua muun muassa Pakolaisneuvonnasta ja Helsingin monikulttuurisesta päiväkeskus Mosaiikista. Työntekijöiden mukaan viime vuosien lakimuutokset ja huolimattomasti tehdyt päätökset heikentävät turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.
Pääsiäissaarten kivipatsaita

Pääsiäissaarilla etsitään ratkaisuja ilmastonmuutokseen – Korallien ja ikivanhojen kivipatsaiden kohtalo huolettaa asukkaita

Chilelle kuuluvan Pääsiäissaaren rannikolla merivesi on jo 5–6 astetta lämpimämpää kuin sen kuuluisi olla. Maassa on perustettu muun muassa Latinalaisen Amerikan laajin rannikonsuojeluohjelma.
Mielenosoittajia Australiassa "People who are seeking asylum are welcome in my home" -kyltin kera

Australian pakolaispolitiikalle taas kritiikkiä: Arvostettu ihmisoikeuspalkinto viisi vuotta pidätyskeskuksessa viruneelle pakolaisaktivistille

Sudanilainen Abdul Aziz Muhamat on saanut tämänvuotisen Martin Ennals -ihmisoikeuspalkinnon. Hän joutui Manusin saaren pidätyskeskukseen surkeisiin oloihin ja on kampanjoinut muun muassa tuhansien WhatsApp-viestien avulla.
Puhujan nuija

Järjestöt pelkäävät, että uusi ulkomaalaislain muutos heikentäisi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa entisestään

Hallitus aikoo vaikeuttaa kansainvälistä suojelua hakevien mahdollisuuksia tehdä uusintahakemuksia. Se heikentäisi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja saattaisi johtaa palautuskiellon rikkomiseen, sanovat pakolais- ja ihmisoikeusjärjestöt.

Tuoreimmat

Australian pakolaispolitiikalle taas kritiikkiä: Arvostettu ihmisoikeuspalkinto viisi vuotta pidätyskeskuksessa viruneelle pakolaisaktivistille
Pääsiäissaarilla etsitään ratkaisuja ilmastonmuutokseen – Korallien ja ikivanhojen kivipatsaiden kohtalo huolettaa asukkaita
Järjestöt pelkäävät, että uusi ulkomaalaislain muutos heikentäisi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa entisestään
Selvitys: Sotien seurauksena kuolee lapsia paljon enemmän kuin taistelijoita
Suomen raportti lapsen oikeuksien sopimuksesta on toista vuotta myöhässä – Järjestöt huolissaan Suomen suhtautumisesta ihmisoikeusvelvoitteisiin
Globaali työttömyys on laskenut finanssikriisiä edeltäviin lukuihin, mutta ”työssäkäynti ei aina takaa kunnon elintasoa”, varoittaa Kansainvälinen työjärjestö
El Salvadorissa etsitään maaseudulta amerikkalaisen unelman korvaajaa
Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”
Shell oikeudessa Alankomaissa – Neljä aktivistien leskeä syyttää öljy-yhtiötä osallisuudesta 1990-luvun teloituksiin
Eritrean ja Etiopian sopu on lisännyt liikennettä rajan molemmin puolin – ”Tapasin isäni ensi kerran 26 vuoteen”