Uutiset Myanmarin kehitys

Ihmisoikeusjärjestö: Myanmarissa tapahtui todennäköisesti kansanmurha

Fortify Rights -järjestön laajan raportin mukaan Myanmarin viranomaiset valmistelivat rohingya-vähemmistöön kohdistettuja viime syksyn väkivaltaisuuksia viikkoja tai jopa kuukausia etukäteen. Siviileille jaettiin aseita ja rohingyoilta evättiin humanitaarinen apu.
Pakolaisnainen ja -lapsi tilapäissuojassa
Yli 700 000 ihmistä ajettiin Myanmarista Bangladeshiin elokuussa 2017 alkaneen väkivallan seurauksena. Kuvassa rohingyanainen ja -lapsi pakolaisleirillä. (Kuva: EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations / CC BY-NC-ND 2.0)

Myanmarin viime syksyn väkivaltaisuuksissa oli kyse kansanmurhasta sekä rikoksista ihmisyyttä vastaan, sanoo Kaakkois-Aasiassa toimiva ihmisoikeusjärjestö Fortify Rights tänään ilmestyneessä laajassa raportissaan.

Sen mukaan se on lähes kaksi vuotta sitten kestäneiden tutkimustensa perusteella löytänyt ”riittävästi perusteluita” kansanmurhan todistamiseksi, ja siksi väkivalta pitäisi nyt tutkia kansainvälisessä rikostuomioistuimessa (ICC).

”Kansanmurha ei tapahdu spontaanisti. Rankaisemattomuus näistä rikoksista kiveää tietä muille rikkomuksille ja hyökkäyksille tulevaisuudessa. Maailma ei voi istua toimettomana ja katsoa toisen kansanmurhan kehittyvän, mutta nyt juuri näin tapahtuu”, sanoo järjestön toimitusjohtaja Matthew Smith tiedotteessa.

Myanmarin armeija sekä poliisi hyökkäsivät viime syksynä maan pohjoisosissa elävän rohingya-väestön kimppuun. Tuhansia tapettiin, naisia ja tyttöjä raiskattiin ja rohingyojen kyliä poltettiin. Yli 700 000 ihmistä pakeni Bangladeshiin.

Virallinen selitys tapahtumien kulkuun on, että ennen hyökkäystä rohingyojen aseistettu ryhmä Arsa hyökkäsi poliisin tukikohtia vastaan, minkä jälkeen armeija ja poliisi aloittivat ikään kuin spontaanin hyökkäyksen rohingyoja vastaan.

Fortify Rightsin mukaan totuus on toinen. Myanmarin viranomaiset syyllistyivät joukkomurhiin, raiskauksiin ja tuhopolttoihin jo loka- ja marraskuussa 2016, ja kun näihin ei reagoitu, se ryhtyi valmistelemaan uutta hyökkäystä. Valmisteluja tehtiin jopa viikkoja tai kuukausia etukäteen, ja hyökkäyksissä oli lopulta mukana myös ei-rohingya-taustaisia siviilejä.

He keräsivät rohingya-siviileiltä esineet, joita olisi voitu käyttää aseita, aseistivat alueen muita asukkaita ja antoivat näille sotilaallista koulutusta, repivät aidat rohingyojen kotien ympäriltä ja eväsivät rohingyoilta humanitaarisen avun. He myös lähettivät tarpeettoman suuren määrän valtion turvallisuusjoukkoja Rakhineen ja asettivat esimerkiksi ulkonaliikkumiskieltoja, raportissa kerrotaan.

Fortify Rightsin mukaan kaikki toimet voidaan katsoa valmistautumiseksi kansanmurhaan ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Se nimeää raportissaan 22 komentovastuussa ollut ihmistä, jotka sen mukaan pitäisi asettaa oikeuden eteen.

Järjestö teki raporttia varten tutkimuksia 21 kuukautta ja haastatteli yli 250:ta ihmistä, joukossa rohingyoita, avustustyöntekijöitä, viranomaisia ja sotilaita. Sen mukaan myös Arsan jäsenet tappoivat rohingya-siviileitä epäillessään näitä viranomaisten informanteiksi.

YK:n määritelmän mukaan kansanmurhalla tarkoitetaan pyrkimystä tuhota kansallinen, etninen, rodullinen tai uskonnollinen ryhmä kokonaan tai osittain tappamalla, aiheuttamalla ruumiinvammoja, heikentämällä elinolosuhteita, estämällä syntyvyys tai siirtämällä pakolla lapsia toiseen ryhmään.

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra'ad al-Hussein on aiemmin kutsunut Myanmarin tapahtumia etniseksi puhdistukseksi ja YK:n erityisraportoija Yanghee Lee on sanonut sen sisältävän ”kansanmurhan tunnusmerkkejä”.

YK:n turvallisuusneuvostolla on mahdollisuus siirtää tapauksia kansainvälisen rikostuomioistuimen tutkittavaksi. Fortify Rightsin mukaan näin pitäisi toimia Myanmarin kohdalla. Myös Kaakkois-Aasian maiden Asean-järjestön on syytä pitää hätäkokous, se sanoo.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetvähemmistöpolitiikkalakioikeus ja rikoskonfliktiYK Burma, Myanmar

Lue myös

Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

YK:n ihmisoikeusvaltuutetulta kovaa kritiikkiä Myanmarille: ”Hävetkää”

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra’ad al-Hussein vaatii, että kansainvälinen rikostuomioistuin tutkii Myanmarin rohingyoihin kohdistetun etnisen puhdistuksen. Hän antoi ihmisoikeusneuvoston istunnossa palautetta Myanmarille, joka vakuutti puolustavansa ihmisoikeuksia.
Pakolaisleirin asumuksia Bangladeshissa

Pakolaisleiri on vankila monille rohingya-pakolaistytöille

Kehitysyhteistyöjärjestö Plan haastatteli 300:aa rohingya-pakolaistyttöä Bangladeshissa. Moni viettää päivänsä teltassa väkivallan pelon ja yhteisön rajoitusten vuoksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naisia torilla pakolaisleirillä

Budjettiesitys 2019: Kansa pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, valtio esittää vain pientä korotusta

Talousarvioesitys lupaa kehitysyhteistyöhön hiukkasen lisää rahaa, mutta Suomi jää edelleen kauas omista sitoumuksistaan. Kansalaisjärjestöjen heikko rahoitus kurittaa kaikkein köyhimpiä, tyttöjä ja tasa-arvotyötä.
Ihmisiä Pride-kulkueessa

Seta: Muunsukupuolisten hoidon rajoittaminen lisää itsetuhoisuuden määrää – "HUS:n ja TAYS:n linjaukset päinvastaisia kuin alan kansanvälinen kehitys"

Uudessa kansainvälisessä tautiluokitusjärjestelmässä ei enää erotella hoidettavia transsukupuolisiin ja muunsukupuolisiin. Seta vaatii Suomea toimimaan samoin ja takaamaan sukupuolenkorjaushoidot myös muille kuin itsensä naiseksi tai mieheksi kokeville.
Mielenosoittajia

Ortega ajaa Nicaraguaa umpikujaan, yli 23 000 paennut Costa Ricaan – ”Vaikea poistaa syöpäläistä, jonka lonkerot ulottuvat joka kolkkaan”

Nicaraguan tilannetta pidempään seuranneille huhtikuussa alkanut mielenosoitusaalto ei tullut yllätyksenä. Jatko on Ortegan käsissä: suostuuko hän luopumaan vallasta ja järjestämään uudet vaalit?
Värikkäitä ilmapalloja

Costa Rica hyväksymässä samaa sukupuolta olevien avioliiton

Costa Rican korkein oikeus on linjannut syrjiväksi lain, jonka kieltää samaa sukupuolta olevia solmimasta avioliiton. Laki lakkaa olemasta voimassa, vaikka sen muuttamisesta ei päästäisi sopuun parlamentissa.
Varoituskyltti jossa lukee "Heat kills"

YK: Viilennys myös köyhien oikeus – tulisi toteuttaa ilman ilmastohaittoja

Kun ilmasto lämpenee, tarvitaan lisää jäähdytystä, mikä kuluttaa energiaa, mikä taas lämmittä ilmastoa. Tällä hetkellä kymmenesosa ilmaston lämpenemisestä johtuu jäähdytyksestä, ja osuus on nopeassa kasvussa.