Uutiset Myanmarin kehitys

Pakolaisleiri on vankila monille rohingya-pakolaistytöille

Kehitysyhteistyöjärjestö Plan haastatteli 300:aa rohingya-pakolaistyttöä Bangladeshissa. Moni viettää päivänsä teltassa väkivallan pelon ja yhteisön rajoitusten vuoksi.
Pakolaisleirin asumuksia Bangladeshissa
Yli 700 000 rohingyaa on paennut Bangladeshiin. (Kuva: Rabiul Hassan / icddr,b / CC BY-NC-ND 2.0)

Monet Myanmarin väkivaltaisuuksia paenneet rohingya-kansan tytöt joutuvat elämään lähes vuorokauden ympäri pienissä teltoissaan tai muissa väliaikaisissa suojissaan. Tytöt ovat yksi kriisin suurimmista kärsijöistä, sanoo kehitysyhteistyöjärjestö Plan International.

Myanmarista on viime vuoden elokuun 25. päivän jälkeen paennut yli 700 000 rohingya-kansan jäsentä Bangladeshin Cox's Bazariin. Väkivaltaisuudet alkoivat rohingyojen aseellisen ryhmittymän hyökättyä Myanmarin poliisia vastaan. Seurauksena armeija hyökkäsi rohingyojen kyliin ja ryhtyi tappamaan, raiskaamaan ja ajamaan näitä pakosalle.

Plan haastatteli 300:aa 10–19-vuotiasta pakolaistyttöä. Selvityksen mukaan vaikka leiri on tuonut turvaa koetun väkivallan jälkeen, monet tytöt eivät voi liikkua vapaasti leireillä. Syynä ovat yhteisön tytöille asettamat rajoitukset, perheiden asenteet sekä halu suojella tyttöjä leirillä esiintyvältä väkivallalta. Siksi moni ei pääse edes kouluun.

”Meidän on pysyttävä teltassa äärimmäisessä kuumuudessa. Myanmarissa saatoin tehdä, mitä halusin. Täällä minulla ei ole hyvä olla. Tämä on muutos elämässäni”, kertoo 15-vuotias tyttö Suomen Planin tiedotteessa.

Liikkumisen rajoitukset vievät tytöiltä perustavanlaatuisen ihmisoikeuden, järjestö sanoo.

”Ei ole epäilystäkään siitä, että teini-ikäiset rohingya-tytöt ovat yksi tämän humanitaarisen kriisin suurimmista uhreista”, sanoo Orla Murphy, Plan Internationalin maajohtaja Bangladeshissa.

Monet tytöt ovat joutuneet kokemaan väkivaltaa, mutta tukea ei juuri ole tarjolla.

”He polttivat talomme ja tappoivat sisarukseni. Pelastaakseni itseni pakenin Bangladeshiin”, kertoi 19-vuotias tyttö. 

Planin mukaan teinitytöt jäävät humanitaarisissa kriiseissä usein huomiotta.

”Tutkimukseen osallistuneet tytöt kertoivat meille, että tutkimus oli ensimmäinen kerta, kun kukaan kysyi heiltä mielipidettä. Kuulemamme perusteella on selvää, että emme saa olettaa, että jokin palvelu on kaikkien ulottuvilla vain siksi, että se on olemassa. Jos tyttöjä itseään ei jatkossakaan kuulla, he pysyvät näkymättömissä”, Murphy sanoo.

Myös muut avustusjärjestöt ovat aiemmin kertoneet lasten ja naisten ongelmista leireillä. Pelastakaa Lasten selvityksen mukaan tytöt eivät raiskausten pelossa uskalla aina edes käydä vessassa. Leireillä liikkuu myös ihmiskauppiaita. Leirien oloja heikentää hiljattain alkanut monsuunikausi.

Monet naiset raiskattiin jo Myanmarissa tapahtuneissa etnisissä puhdistuksessa. YK:n tämänviikkoisen raportin mukaan leireillä on syntynyt vähintään kymmeniä raiskauksista alkunsa saaneita vauvoja.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetgenderlapsetpakolaiset BangladeshBurma, Myanmar Plan International Suomi

Lue myös

Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.
Lapsia kurkkimassa koulun ikkunasta

Myanmarin Unicef: Lapset tarvitsevat suojelua Rakhinessa – Kouluja ei ole tarkoitettu armeijan käyttöön

Rakhinen konfliktissa Myanmarissa on viime kuukausina kuollut useita lapsia. Konfliktin osapuolten tulisi huolehtia lasten turvalisuudesta eikä käyttää kouluja sotilastarkoituksiin, Unicef vaatii.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset