Uutiset Myanmarin kehitys

Pakolaisleiri on vankila monille rohingya-pakolaistytöille

Kehitysyhteistyöjärjestö Plan haastatteli 300:aa rohingya-pakolaistyttöä Bangladeshissa. Moni viettää päivänsä teltassa väkivallan pelon ja yhteisön rajoitusten vuoksi.
Pakolaisleirin asumuksia Bangladeshissa
Yli 700 000 rohingyaa on paennut Bangladeshiin. (Kuva: Rabiul Hassan / icddr,b / CC BY-NC-ND 2.0)

Monet Myanmarin väkivaltaisuuksia paenneet rohingya-kansan tytöt joutuvat elämään lähes vuorokauden ympäri pienissä teltoissaan tai muissa väliaikaisissa suojissaan. Tytöt ovat yksi kriisin suurimmista kärsijöistä, sanoo kehitysyhteistyöjärjestö Plan International.

Myanmarista on viime vuoden elokuun 25. päivän jälkeen paennut yli 700 000 rohingya-kansan jäsentä Bangladeshin Cox's Bazariin. Väkivaltaisuudet alkoivat rohingyojen aseellisen ryhmittymän hyökättyä Myanmarin poliisia vastaan. Seurauksena armeija hyökkäsi rohingyojen kyliin ja ryhtyi tappamaan, raiskaamaan ja ajamaan näitä pakosalle.

Plan haastatteli 300:aa 10–19-vuotiasta pakolaistyttöä. Selvityksen mukaan vaikka leiri on tuonut turvaa koetun väkivallan jälkeen, monet tytöt eivät voi liikkua vapaasti leireillä. Syynä ovat yhteisön tytöille asettamat rajoitukset, perheiden asenteet sekä halu suojella tyttöjä leirillä esiintyvältä väkivallalta. Siksi moni ei pääse edes kouluun.

”Meidän on pysyttävä teltassa äärimmäisessä kuumuudessa. Myanmarissa saatoin tehdä, mitä halusin. Täällä minulla ei ole hyvä olla. Tämä on muutos elämässäni”, kertoo 15-vuotias tyttö Suomen Planin tiedotteessa.

Liikkumisen rajoitukset vievät tytöiltä perustavanlaatuisen ihmisoikeuden, järjestö sanoo.

”Ei ole epäilystäkään siitä, että teini-ikäiset rohingya-tytöt ovat yksi tämän humanitaarisen kriisin suurimmista uhreista”, sanoo Orla Murphy, Plan Internationalin maajohtaja Bangladeshissa.

Monet tytöt ovat joutuneet kokemaan väkivaltaa, mutta tukea ei juuri ole tarjolla.

”He polttivat talomme ja tappoivat sisarukseni. Pelastaakseni itseni pakenin Bangladeshiin”, kertoi 19-vuotias tyttö. 

Planin mukaan teinitytöt jäävät humanitaarisissa kriiseissä usein huomiotta.

”Tutkimukseen osallistuneet tytöt kertoivat meille, että tutkimus oli ensimmäinen kerta, kun kukaan kysyi heiltä mielipidettä. Kuulemamme perusteella on selvää, että emme saa olettaa, että jokin palvelu on kaikkien ulottuvilla vain siksi, että se on olemassa. Jos tyttöjä itseään ei jatkossakaan kuulla, he pysyvät näkymättömissä”, Murphy sanoo.

Myös muut avustusjärjestöt ovat aiemmin kertoneet lasten ja naisten ongelmista leireillä. Pelastakaa Lasten selvityksen mukaan tytöt eivät raiskausten pelossa uskalla aina edes käydä vessassa. Leireillä liikkuu myös ihmiskauppiaita. Leirien oloja heikentää hiljattain alkanut monsuunikausi.

Monet naiset raiskattiin jo Myanmarissa tapahtuneissa etnisissä puhdistuksessa. YK:n tämänviikkoisen raportin mukaan leireillä on syntynyt vähintään kymmeniä raiskauksista alkunsa saaneita vauvoja.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetgenderlapsetpakolaiset BangladeshBurma, Myanmar Plan International Suomi

Lue myös

Muuriin tehty seinämaalaus, jossa Aung San Suu Kyin kuva

Amnesty vetää kunnianosoituksensa pois Myanmarin johtajalta Aung San Suu Kyiltä

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalista on tullut viimeisin taho, joka on vetänyt kunnianosoituksensa pois Myanmarin johtajalta rohingya-vähemmistön vainon vuoksi. ”Olemme syvästi tyrmistyneitä siitä, ettet enää edusta toivoa, rohkeutta ja ihmisoikeuksien periksiantamatonta puolustamista”, kirjoittaa järjestön pääsihteeri Kumi Naidoo.
Kaksi lasta pakolaisleirin telttojen välisellä kujalla Bangladeshin Cox's Bazarissa

Myanmar ja Bangladesh aikovat aloittaa rohingyapakolaisten palauttamisen – YK ja avustusjärjestöt pelkäävät vainon jatkuvan

Bangladeshiin on paennut lähes 750 000 rohingyaa, jotka aiotaan pian palauttaa takaisin Myanmariin. ”Nyt ei ole oikea aika aloittaa palautuksia”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva.
Muuriin tehty seinämaalaus, jossa Aung San Suu Kyin kuva

Rauhanpalkitun häpeä

Aung San Suu Kyi sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1991. Nyt hän johtaa Myanmaria, jossa vihapuhe ja rohinga-vähemmistön vaino leviävät. Valtionkanslerin sijasta häntä voisi kutsua paremminkin rautakansleriksi, kirjoittaa Ari Turunen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Vitalina Koval

Äärioikeisto aktivoitui Ukrainassa – Ihmisoikeusaktivisti Vitalina Koval on kokenut sen konkreettisesti

Äärioikeiston edustajat kaatoivat punaista maalia Vitalina Kovalin päälle, koska hän osoitti mieltään naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta. Äärioikeiston iskut ovat lisääntyneet Ukrainassa viime aikoina. Koval on huolissaan mutta aikoo jatkaa ihmisoikeuksien puolustamista.
Nainen valkoisen kepin kanssa puistossa

Aktiivinen naisliike kitkee naismurhia Latinalaisessa Amerikassa – Väkivaltaa pidetään paikoin silti yhä normaalina

Liki 2 800 naista murhattiin sukupuolensa vuoksi vuonna 2017 Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maissa. Viime vuosina sukupuolittunut väkivalta on kuitenkin nostettu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja moni alueen maa on säätänyt on säätänyt lakeja naismurhia ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.
Mielenosoittajia maapallon muotoisen No Planet B -tekstillä varustetun kyltin kanssa

Suomen sijoitus laski neljä sijaa ilmastotoimia mittaavassa indeksissä – Kärjessä ei ole yhtään maata, sillä mikään ei vielä tee tarpeeksi

Tuoreen ilmastoindeksin mukaan etenkään monet G20-maat eivät tee riittävästi ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Suomi saa kiitosta uusiutuvasta energiasta mutta ei energiankulutuksesta.
Pinkki hattu koristeltuna rauhanlogoilla

Maailman suurimpien asefirmojen myynti kasvoi viime vuonna jälleen – Venäjä nousi toiseksi suurimmaksi

Maailman sadan suurimman asevalmistajan myynti on kasvanut viidessätoista vuodessa peräti 44 prosenttia. Kärkisijoja pitää Yhdysvallat.