Uutiset Myanmarin kehitys

Pakolaisleiri on vankila monille rohingya-pakolaistytöille

Kehitysyhteistyöjärjestö Plan haastatteli 300:aa rohingya-pakolaistyttöä Bangladeshissa. Moni viettää päivänsä teltassa väkivallan pelon ja yhteisön rajoitusten vuoksi.
Pakolaisleirin asumuksia Bangladeshissa
Yli 700 000 rohingyaa on paennut Bangladeshiin. (Kuva: Rabiul Hassan / icddr,b / CC BY-NC-ND 2.0)

Monet Myanmarin väkivaltaisuuksia paenneet rohingya-kansan tytöt joutuvat elämään lähes vuorokauden ympäri pienissä teltoissaan tai muissa väliaikaisissa suojissaan. Tytöt ovat yksi kriisin suurimmista kärsijöistä, sanoo kehitysyhteistyöjärjestö Plan International.

Myanmarista on viime vuoden elokuun 25. päivän jälkeen paennut yli 700 000 rohingya-kansan jäsentä Bangladeshin Cox's Bazariin. Väkivaltaisuudet alkoivat rohingyojen aseellisen ryhmittymän hyökättyä Myanmarin poliisia vastaan. Seurauksena armeija hyökkäsi rohingyojen kyliin ja ryhtyi tappamaan, raiskaamaan ja ajamaan näitä pakosalle.

Plan haastatteli 300:aa 10–19-vuotiasta pakolaistyttöä. Selvityksen mukaan vaikka leiri on tuonut turvaa koetun väkivallan jälkeen, monet tytöt eivät voi liikkua vapaasti leireillä. Syynä ovat yhteisön tytöille asettamat rajoitukset, perheiden asenteet sekä halu suojella tyttöjä leirillä esiintyvältä väkivallalta. Siksi moni ei pääse edes kouluun.

”Meidän on pysyttävä teltassa äärimmäisessä kuumuudessa. Myanmarissa saatoin tehdä, mitä halusin. Täällä minulla ei ole hyvä olla. Tämä on muutos elämässäni”, kertoo 15-vuotias tyttö Suomen Planin tiedotteessa.

Liikkumisen rajoitukset vievät tytöiltä perustavanlaatuisen ihmisoikeuden, järjestö sanoo.

”Ei ole epäilystäkään siitä, että teini-ikäiset rohingya-tytöt ovat yksi tämän humanitaarisen kriisin suurimmista uhreista”, sanoo Orla Murphy, Plan Internationalin maajohtaja Bangladeshissa.

Monet tytöt ovat joutuneet kokemaan väkivaltaa, mutta tukea ei juuri ole tarjolla.

”He polttivat talomme ja tappoivat sisarukseni. Pelastaakseni itseni pakenin Bangladeshiin”, kertoi 19-vuotias tyttö. 

Planin mukaan teinitytöt jäävät humanitaarisissa kriiseissä usein huomiotta.

”Tutkimukseen osallistuneet tytöt kertoivat meille, että tutkimus oli ensimmäinen kerta, kun kukaan kysyi heiltä mielipidettä. Kuulemamme perusteella on selvää, että emme saa olettaa, että jokin palvelu on kaikkien ulottuvilla vain siksi, että se on olemassa. Jos tyttöjä itseään ei jatkossakaan kuulla, he pysyvät näkymättömissä”, Murphy sanoo.

Myös muut avustusjärjestöt ovat aiemmin kertoneet lasten ja naisten ongelmista leireillä. Pelastakaa Lasten selvityksen mukaan tytöt eivät raiskausten pelossa uskalla aina edes käydä vessassa. Leireillä liikkuu myös ihmiskauppiaita. Leirien oloja heikentää hiljattain alkanut monsuunikausi.

Monet naiset raiskattiin jo Myanmarissa tapahtuneissa etnisissä puhdistuksessa. YK:n tämänviikkoisen raportin mukaan leireillä on syntynyt vähintään kymmeniä raiskauksista alkunsa saaneita vauvoja.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetgenderlapsetpakolaiset BangladeshBurma, Myanmar Plan International Suomi

Lue myös

Pakolaisnainen ja -lapsi tilapäissuojassa

Ihmisoikeusjärjestö: Myanmarissa tapahtui todennäköisesti kansanmurha

Fortify Rights -järjestön laajan raportin mukaan Myanmarin viranomaiset valmistelivat rohingya-vähemmistöön kohdistettuja viime syksyn väkivaltaisuuksia viikkoja tai jopa kuukausia etukäteen. Siviileille jaettiin aseita ja rohingyoilta evättiin humanitaarinen apu.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

YK:n ihmisoikeusvaltuutetulta kovaa kritiikkiä Myanmarille: ”Hävetkää”

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra’ad al-Hussein vaatii, että kansainvälinen rikostuomioistuin tutkii Myanmarin rohingyoihin kohdistetun etnisen puhdistuksen. Hän antoi ihmisoikeusneuvoston istunnossa palautetta Myanmarille, joka vakuutti puolustavansa ihmisoikeuksia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Lehmiä laitumella

Tutkimus: Viisi suurinta liha- ja maitoyritystä tuottaa enemmän päästöjä kuin suurimmat öljyfirmat

Fossiiliset polttoaineet ovat usein syytettyjen penkillä, kun puhutaan kasvihuonekaasupäästöjen tuottamisesta. Tuore tutkimus kehottaa kääntämään katseet myös liha- ja maitoteollisuuteen.
Etiopian lippuja

Yli 820 000 paennut taisteluita Etiopiassa – ”kriisi on täysin poissa kansainvälisen yhteisön tutkalta”

Keväällä ja kesällä kiihtyneet etnisten ryhmien väliset kahakat Etelä-Etiopiassa ovat pakottaneet sadat tuhannet ihmiset kodeistaan. Lähestyvä sadekausi tekee tilanteesta vieläkin vaikeamman, varoittavat avustusjärjestöt.
Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó

Unkari vetäytyy kansainvälisestä siirtolaisuussopimuksesta

Joulukuussa hyväksyttävä sopimus on Unkarin mukaan ”terveen järjen vastainen”. Yhdysvaltoja ja Unkaria lukuun ottamatta kaikki muut YK-maat ovat hyväksyneet sopimuksen.