Uutiset Myanmarin kehitys

Pakolaisleiri on vankila monille rohingya-pakolaistytöille

Kehitysyhteistyöjärjestö Plan haastatteli 300:aa rohingya-pakolaistyttöä Bangladeshissa. Moni viettää päivänsä teltassa väkivallan pelon ja yhteisön rajoitusten vuoksi.
Pakolaisleirin asumuksia Bangladeshissa
Yli 700 000 rohingyaa on paennut Bangladeshiin. (Kuva: Rabiul Hassan / icddr,b / CC BY-NC-ND 2.0)

Monet Myanmarin väkivaltaisuuksia paenneet rohingya-kansan tytöt joutuvat elämään lähes vuorokauden ympäri pienissä teltoissaan tai muissa väliaikaisissa suojissaan. Tytöt ovat yksi kriisin suurimmista kärsijöistä, sanoo kehitysyhteistyöjärjestö Plan International.

Myanmarista on viime vuoden elokuun 25. päivän jälkeen paennut yli 700 000 rohingya-kansan jäsentä Bangladeshin Cox's Bazariin. Väkivaltaisuudet alkoivat rohingyojen aseellisen ryhmittymän hyökättyä Myanmarin poliisia vastaan. Seurauksena armeija hyökkäsi rohingyojen kyliin ja ryhtyi tappamaan, raiskaamaan ja ajamaan näitä pakosalle.

Plan haastatteli 300:aa 10–19-vuotiasta pakolaistyttöä. Selvityksen mukaan vaikka leiri on tuonut turvaa koetun väkivallan jälkeen, monet tytöt eivät voi liikkua vapaasti leireillä. Syynä ovat yhteisön tytöille asettamat rajoitukset, perheiden asenteet sekä halu suojella tyttöjä leirillä esiintyvältä väkivallalta. Siksi moni ei pääse edes kouluun.

”Meidän on pysyttävä teltassa äärimmäisessä kuumuudessa. Myanmarissa saatoin tehdä, mitä halusin. Täällä minulla ei ole hyvä olla. Tämä on muutos elämässäni”, kertoo 15-vuotias tyttö Suomen Planin tiedotteessa.

Liikkumisen rajoitukset vievät tytöiltä perustavanlaatuisen ihmisoikeuden, järjestö sanoo.

”Ei ole epäilystäkään siitä, että teini-ikäiset rohingya-tytöt ovat yksi tämän humanitaarisen kriisin suurimmista uhreista”, sanoo Orla Murphy, Plan Internationalin maajohtaja Bangladeshissa.

Monet tytöt ovat joutuneet kokemaan väkivaltaa, mutta tukea ei juuri ole tarjolla.

”He polttivat talomme ja tappoivat sisarukseni. Pelastaakseni itseni pakenin Bangladeshiin”, kertoi 19-vuotias tyttö. 

Planin mukaan teinitytöt jäävät humanitaarisissa kriiseissä usein huomiotta.

”Tutkimukseen osallistuneet tytöt kertoivat meille, että tutkimus oli ensimmäinen kerta, kun kukaan kysyi heiltä mielipidettä. Kuulemamme perusteella on selvää, että emme saa olettaa, että jokin palvelu on kaikkien ulottuvilla vain siksi, että se on olemassa. Jos tyttöjä itseään ei jatkossakaan kuulla, he pysyvät näkymättömissä”, Murphy sanoo.

Myös muut avustusjärjestöt ovat aiemmin kertoneet lasten ja naisten ongelmista leireillä. Pelastakaa Lasten selvityksen mukaan tytöt eivät raiskausten pelossa uskalla aina edes käydä vessassa. Leireillä liikkuu myös ihmiskauppiaita. Leirien oloja heikentää hiljattain alkanut monsuunikausi.

Monet naiset raiskattiin jo Myanmarissa tapahtuneissa etnisissä puhdistuksessa. YK:n tämänviikkoisen raportin mukaan leireillä on syntynyt vähintään kymmeniä raiskauksista alkunsa saaneita vauvoja.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetgenderlapsetpakolaiset BangladeshBurma, Myanmar Plan International Suomi

Lue myös

Lapsia lammikossa sateenvarjojen kanssa

Bangladeshiin paenneet rohingya-lapset pääsevät 2,5 vuoden odotuksen jälkeen kouluun

Bangladesh on aiemmin kieltänyt maahan paenneilta rohingya-pakolaisilta koulutuksen, koska se on pelännyt näiden jäävän maahan. Uusi pilottihanke tavoittaa 10 000 koululaista.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen lähikuvassa

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa

Suullista tarinankerrontaperinnettä on viime vuosina alettu elvyttää ympäri maailman. Jamaikalainen Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoiden avulla ihmiset voivat oppia ymmärtämään moninaisuutta paremmin.
Opiskelijoita luentosalissa

Tuore tutkimus paljastaa afrikkalaisnuorten ”afro-optimismin” – Uusi sukupolvi koostuu yrittäjähenkisistä diginatiiveista, jotka luottavat tulevaisuuteen

Yli 4 000 afrikkalaisnuoren haastatteluihin perustuvan tutkimuksen mukaan afrikkalaisnuoret uskovat maanosan tulevaisuuteen ja kykyynsä ratkoa ongelmat. Toisaalta myös epävarmuutta on paljon.
Viljelijät kyntävät peltoa lehmien vetämien aurojen avulla

Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon

Intian talous nojautuu ruumiilliseen työhön, mutta vuonna 2050 maassa saattaa olla niin lämmintä ja kosteaa, että 30 prosenttia valoisan ajan työtunneista menetetään.
Mies junan penkissä lähikuvassa

Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää

Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa, mutta moni Suomeen tutkintoa varten tullut ei löydä koulutustaan vastaavaa työtä. Tradenomitutkinnon suorittaneen Bao Nguyenin mukaan haasteena ovat etenkin oleskelulupakäytännöt. Opetusneuvos Ulla Mäkeläinen kertoo, että jatkossa Suomessa tutkinnon suorittaneiden ulkomaalaisten asemaa helpotetaan.
Tehtaan piipusta nousevaa savua

Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?

Yrityksille ja kuluttajille on tarjolla yhä enemmän mahdollisuuksia kompensoida hiilidioksidipäästönsä esimerkiksi metsityshankkeiden avulla. Riskinä on vaihteleva laatu, jota ei juuri valvota.

Tuoreimmat

Tuore tutkimus paljastaa afrikkalaisnuorten ”afro-optimismin” – Uusi sukupolvi koostuu yrittäjähenkisistä diginatiiveista, jotka luottavat tulevaisuuteen
Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon
Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää
Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa
Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?
Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä
Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat
Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina
YK julkaisi pitkän odotuksen jälkeen listan Israelin laittomissa siirtokunnissa toimivista yrityksistä – 112 yrityksen joukossa muun muassa Tripadvisor ja Airbnb
Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”