Uutiset Myanmarin kehitys

Pakolaisleiri on vankila monille rohingya-pakolaistytöille

Kehitysyhteistyöjärjestö Plan haastatteli 300:aa rohingya-pakolaistyttöä Bangladeshissa. Moni viettää päivänsä teltassa väkivallan pelon ja yhteisön rajoitusten vuoksi.
Pakolaisleirin asumuksia Bangladeshissa
Yli 700 000 rohingyaa on paennut Bangladeshiin. (Kuva: Rabiul Hassan / icddr,b / CC BY-NC-ND 2.0)

Monet Myanmarin väkivaltaisuuksia paenneet rohingya-kansan tytöt joutuvat elämään lähes vuorokauden ympäri pienissä teltoissaan tai muissa väliaikaisissa suojissaan. Tytöt ovat yksi kriisin suurimmista kärsijöistä, sanoo kehitysyhteistyöjärjestö Plan International.

Myanmarista on viime vuoden elokuun 25. päivän jälkeen paennut yli 700 000 rohingya-kansan jäsentä Bangladeshin Cox's Bazariin. Väkivaltaisuudet alkoivat rohingyojen aseellisen ryhmittymän hyökättyä Myanmarin poliisia vastaan. Seurauksena armeija hyökkäsi rohingyojen kyliin ja ryhtyi tappamaan, raiskaamaan ja ajamaan näitä pakosalle.

Plan haastatteli 300:aa 10–19-vuotiasta pakolaistyttöä. Selvityksen mukaan vaikka leiri on tuonut turvaa koetun väkivallan jälkeen, monet tytöt eivät voi liikkua vapaasti leireillä. Syynä ovat yhteisön tytöille asettamat rajoitukset, perheiden asenteet sekä halu suojella tyttöjä leirillä esiintyvältä väkivallalta. Siksi moni ei pääse edes kouluun.

”Meidän on pysyttävä teltassa äärimmäisessä kuumuudessa. Myanmarissa saatoin tehdä, mitä halusin. Täällä minulla ei ole hyvä olla. Tämä on muutos elämässäni”, kertoo 15-vuotias tyttö Suomen Planin tiedotteessa.

Liikkumisen rajoitukset vievät tytöiltä perustavanlaatuisen ihmisoikeuden, järjestö sanoo.

”Ei ole epäilystäkään siitä, että teini-ikäiset rohingya-tytöt ovat yksi tämän humanitaarisen kriisin suurimmista uhreista”, sanoo Orla Murphy, Plan Internationalin maajohtaja Bangladeshissa.

Monet tytöt ovat joutuneet kokemaan väkivaltaa, mutta tukea ei juuri ole tarjolla.

”He polttivat talomme ja tappoivat sisarukseni. Pelastaakseni itseni pakenin Bangladeshiin”, kertoi 19-vuotias tyttö. 

Planin mukaan teinitytöt jäävät humanitaarisissa kriiseissä usein huomiotta.

”Tutkimukseen osallistuneet tytöt kertoivat meille, että tutkimus oli ensimmäinen kerta, kun kukaan kysyi heiltä mielipidettä. Kuulemamme perusteella on selvää, että emme saa olettaa, että jokin palvelu on kaikkien ulottuvilla vain siksi, että se on olemassa. Jos tyttöjä itseään ei jatkossakaan kuulla, he pysyvät näkymättömissä”, Murphy sanoo.

Myös muut avustusjärjestöt ovat aiemmin kertoneet lasten ja naisten ongelmista leireillä. Pelastakaa Lasten selvityksen mukaan tytöt eivät raiskausten pelossa uskalla aina edes käydä vessassa. Leireillä liikkuu myös ihmiskauppiaita. Leirien oloja heikentää hiljattain alkanut monsuunikausi.

Monet naiset raiskattiin jo Myanmarissa tapahtuneissa etnisissä puhdistuksessa. YK:n tämänviikkoisen raportin mukaan leireillä on syntynyt vähintään kymmeniä raiskauksista alkunsa saaneita vauvoja.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetgenderlapsetpakolaiset BangladeshBurma, Myanmar Plan International Suomi

Lue myös

Maskilla suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

Bangladeshin rohingyaleireillä on syntynyt lähes 76 000 vauvaa – Kolmen vuoden jälkeen pakolaiset odottavat edelleen kotiinpaluuta

Myanmarista paenneet rohingyat odottavat yhä Bangladeshin täyteen ahdetuilla pakolaisleireillä paluuta kotiin. ”Yhdenkään lapsen ei tulisi syntyä suljetussa leirissä, erillään muista lapsista, vain koska he sattuvat kuulumaan tiettyyn etniseen tai uskonnolliseen yhteisöön”, kritisoi Pelastakaa Lasten edustaja Mark Pierce.
Lapsia lammikossa sateenvarjojen kanssa

Bangladeshiin paenneet rohingya-lapset pääsevät 2,5 vuoden odotuksen jälkeen kouluun

Bangladesh on aiemmin kieltänyt maahan paenneilta rohingya-pakolaisilta koulutuksen, koska se on pelännyt näiden jäävän maahan. Uusi pilottihanke tavoittaa 10 000 koululaista.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.