Suomen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään on tullut tänä vuonna enemmän asiakkaita kuin viime vuonna samassa ajassa. Joukossa on myös useita pakkoavioliiton uhreja, kertoo Maahanmuuttovirasto tuoreessa tilastokatsauksessaan (pdf).

Auttamisjärjestelmään on tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla otettu yhteensä 31 henkilöä, kun viime vuonna vastaava määrä oli 21. Maahanmuuttovirasto muistuttaa, että luvut koskevat vain järjestelmän tietoon tulleita tapauksia eivätkä kerro ihmiskauppailmiön laajuudesta sinänsä.

71 prosenttia järjestelmään tulleista uhreista oli naisia, ja yleisimmät kotimaat olivat Nigeria, Suomi ja Ukraina. Lähes puolet oli joutunut työperäisen ihmiskaupan kohteeksi.

"Selittävä tekijä kasvussa voi olla, että yhä enemmän viranomaispuolellakin tunnetaan auttamisjärjestelmä ja ihmiskauppa ilmiönä. Ehkä uhrit tulevat paremmin tunnistetuiksi ja ohjatuiksi avun piiriin", arvioi ylitarkastaja Katri Lyijynen Joutsenon vastaanottokeskuksesta.

Hänen mukaansa on kuitenkin edelleen mahdollista, että tämän vuoden kokonaismäärät jäävät viime vuoden tasolle, sillä kesäkuussa uusien tulijoiden määrä oli jo maltillisempi.

Järjestelmään on tullut tänä vuonna myös useita ihmisiä, jotka ovat joutuneet pakkoavioliiton uhriksi. Kaikissa tapauksissa sopimus oli tehty kotimaassa ja uhri oli lähetetty puolisoksi Suomeen.

Pienen lukumäärän vuoksi pakkoavioliittojen uhreista ei voida kertoa enempää, mutta Lyytisen mukaan heitä ei ole montaa. Hänen mukaansa auttamisjärjestelmään on aiemminkin otettu yksittäisiä pakkoavioliiton uhreja, eikä kyseessä ainakaan vielä näytä olevan kasvava trendi.

Maahanmuuttoviraston tilastoissa pakkoavioliittojen uhrit luokitellaan kohtaan "muu", johon kuuluvat myös rikoksiin pakotetut. Yhteensä kategoriaan on luokiteltu tänä vuonna viisi ihmistä.

Suomen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää koordinoi Joutsenon vastaanottokeskus. Keskus antaa asiakkailleen palveluja ja tukitoimia, kuten oikeudellista neuvontaa, kriisiapua ja terveyspalveluja. Järjestelmän tehtävät laajenivat heinäkuun alussa, ja nykyisin sillä on valtuudet muun muassa tunnistaa asiakas ihmiskaupan uhriksi lain nojalla sekä myöntää hänelle toipumis- ja harkinta-aikaa.

Viime vuonna järjestelmään otettiin uusina asiakkaina yhteensä 50 ihmistä.