Uutiset Ihmiskauppa

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään aiempaa enemmän asiakkaita

Uhrien joukossa on myös pakkoavioliiton uhreja, kertoo Maahanmuuttovirasto.
(Kuva: Imagens Evangélicas / Flickr.com / cc 2.0)

Suomen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään on tullut tänä vuonna enemmän asiakkaita kuin viime vuonna samassa ajassa. Joukossa on myös useita pakkoavioliiton uhreja, kertoo Maahanmuuttovirasto tuoreessa tilastokatsauksessaan (pdf).

Auttamisjärjestelmään on tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla otettu yhteensä 31 henkilöä, kun viime vuonna vastaava määrä oli 21. Maahanmuuttovirasto muistuttaa, että luvut koskevat vain järjestelmän tietoon tulleita tapauksia eivätkä kerro ihmiskauppailmiön laajuudesta sinänsä.

71 prosenttia järjestelmään tulleista uhreista oli naisia, ja yleisimmät kotimaat olivat Nigeria, Suomi ja Ukraina. Lähes puolet oli joutunut työperäisen ihmiskaupan kohteeksi.

"Selittävä tekijä kasvussa voi olla, että yhä enemmän viranomaispuolellakin tunnetaan auttamisjärjestelmä ja ihmiskauppa ilmiönä. Ehkä uhrit tulevat paremmin tunnistetuiksi ja ohjatuiksi avun piiriin", arvioi ylitarkastaja Katri Lyijynen Joutsenon vastaanottokeskuksesta.

Hänen mukaansa on kuitenkin edelleen mahdollista, että tämän vuoden kokonaismäärät jäävät viime vuoden tasolle, sillä kesäkuussa uusien tulijoiden määrä oli jo maltillisempi.

Järjestelmään on tullut tänä vuonna myös useita ihmisiä, jotka ovat joutuneet pakkoavioliiton uhriksi. Kaikissa tapauksissa sopimus oli tehty kotimaassa ja uhri oli lähetetty puolisoksi Suomeen.

Pienen lukumäärän vuoksi pakkoavioliittojen uhreista ei voida kertoa enempää, mutta Lyytisen mukaan heitä ei ole montaa. Hänen mukaansa auttamisjärjestelmään on aiemminkin otettu yksittäisiä pakkoavioliiton uhreja, eikä kyseessä ainakaan vielä näytä olevan kasvava trendi.

Maahanmuuttoviraston tilastoissa pakkoavioliittojen uhrit luokitellaan kohtaan "muu", johon kuuluvat myös rikoksiin pakotetut. Yhteensä kategoriaan on luokiteltu tänä vuonna viisi ihmistä.

Suomen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää koordinoi Joutsenon vastaanottokeskus. Keskus antaa asiakkailleen palveluja ja tukitoimia, kuten oikeudellista neuvontaa, kriisiapua ja terveyspalveluja. Järjestelmän tehtävät laajenivat heinäkuun alussa, ja nykyisin sillä on valtuudet muun muassa tunnistaa asiakas ihmiskaupan uhriksi lain nojalla sekä myöntää hänelle toipumis- ja harkinta-aikaa.

Viime vuonna järjestelmään otettiin uusina asiakkaina yhteensä 50 ihmistä.

Ihmiskauppa ihmisoikeudet Suomi

Lue myös

Neljä ihmistä paneelissa puhumassa

Nigeriasta Eurooppaan suuntautuvan ihmiskaupan takana on monimutkainen vyyhti – Köyhyys ja epärealistiset odotukset ruokkivat ilmiötä, mutta tarjontaa ei olisi ilman kysyntää

Eilen Helsingissä järjestetyssä seminaarissa pohdittiin, miksi niin moni ihmiskaupan uhri on juuri Nigeriasta ja mitä ilmiölle voisi tehdä. Nykyään nuoria varoitellaan riskeistä, mutta tärkeää olisi myös luoda heille muita vaihtoehtoja, muistutti uhriksi itsekin joutunut Itohan Okundaye.
Lapsi äidin sylissä takaapäin kuvattuna

Uusi YK-raportti: Ihmiskauppa saa ”kauhistuttavia” ulottuvuuksia – Lapsia on jo 30 prosenttia uhreista

Konfliktit pahentavat ihmiskauppaa, varoittaa YK:n huumeiden- ja rikostentorjuntavirasto. Esimerkiksi Lähi-idässä tyttöjä ja nuoria kaupataan pakolaisleireiltä vaimoiksi.
Cox's Bazarin pakolaisleirin hökkeleitä Bangladeshissa

Rohingyanaisia joutuu ihmiskaupan uhreiksi Bangladeshissa – Vaihtoehtojen puute ajaa epätoivoisiin ratkaisuihin

Rohingya-pakolaisten leireillä on vain vähän työmahdollisuuksia. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö on auttanut lähes sataa ihmiskaupan uhria ja uskoo, että tapauksia on monin verroin enemmän.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen lähikuvassa

Vihapuhe ei leviä vain Euroopassa – Etelä-Sudanissa taistellaan ilmiötä vastaan muun muassa radion avulla

Eteläsudanilaiset uskovat, että muualle muuttaneet, koulutetut ihmiset puhuvat totta. Se lietsoo vihapuhetta maassa, jossa suurin osa väestöstä ei edes käytä nettiä. ”Tarvittaisiin lisää kriittistä ajattelua”, sanoo vihapuheen vastaista ohjelmaa vetävä Achol Jok Mach.
Pieni robotti tietokoneen näppäimistön vieressä

Tappajarobotit – Kauhukuva joka on estettävä

Roboteilla on monia etuja ihmissotilaaseen nähden. Se ei tunne syyllisyyttä eikä kärsi painajaisista jälkikäteen. Uhkana voi olla jopa hallitsematon robottisota, kirjoittaa Antero Honkasalo.
WFP:n pääjohtaja David Beasley istuu pöydän ääressä

Jemenin kapinallisia syytetään ruoka-avun viemisestä – WFP uhkaa jäädyttää avun

Maailman ruokaohjelma sanoo, ettei se pysty toimimaan Jemenissä riippumattomasti huthikapinallisten toiminnan vuoksi. Järjestö jakaa kuukausittain apua kymmenelle miljoonalle ihmiselle.
Ihmisiä istumassa riveissä seminaarihuoneessa

Kuubassa on alettu viimein puhua naisten murhista – Myytit tekevät ilmiöstä kuitenkin usein näkymättömän

Uuden raportin mukaan puolison tai ex-puolison aiheuttamat naisten kuolemat ovat viime vuosina vähentyneet Kuubassa. Tietoisuus aiheesta on kasvanut median ansiosta sekä sen jälkeen, kun kuubalaiset saivat joulukuussa internetyhteyden kännyköihinsä.

Luetuimmat