Uutiset Ihmiskauppa

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään aiempaa enemmän asiakkaita

Uhrien joukossa on myös pakkoavioliiton uhreja, kertoo Maahanmuuttovirasto.
(Kuva: Imagens Evangélicas / Flickr.com / cc 2.0)

Suomen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään on tullut tänä vuonna enemmän asiakkaita kuin viime vuonna samassa ajassa. Joukossa on myös useita pakkoavioliiton uhreja, kertoo Maahanmuuttovirasto tuoreessa tilastokatsauksessaan (pdf).

Auttamisjärjestelmään on tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla otettu yhteensä 31 henkilöä, kun viime vuonna vastaava määrä oli 21. Maahanmuuttovirasto muistuttaa, että luvut koskevat vain järjestelmän tietoon tulleita tapauksia eivätkä kerro ihmiskauppailmiön laajuudesta sinänsä.

71 prosenttia järjestelmään tulleista uhreista oli naisia, ja yleisimmät kotimaat olivat Nigeria, Suomi ja Ukraina. Lähes puolet oli joutunut työperäisen ihmiskaupan kohteeksi.

"Selittävä tekijä kasvussa voi olla, että yhä enemmän viranomaispuolellakin tunnetaan auttamisjärjestelmä ja ihmiskauppa ilmiönä. Ehkä uhrit tulevat paremmin tunnistetuiksi ja ohjatuiksi avun piiriin", arvioi ylitarkastaja Katri Lyijynen Joutsenon vastaanottokeskuksesta.

Hänen mukaansa on kuitenkin edelleen mahdollista, että tämän vuoden kokonaismäärät jäävät viime vuoden tasolle, sillä kesäkuussa uusien tulijoiden määrä oli jo maltillisempi.

Järjestelmään on tullut tänä vuonna myös useita ihmisiä, jotka ovat joutuneet pakkoavioliiton uhriksi. Kaikissa tapauksissa sopimus oli tehty kotimaassa ja uhri oli lähetetty puolisoksi Suomeen.

Pienen lukumäärän vuoksi pakkoavioliittojen uhreista ei voida kertoa enempää, mutta Lyytisen mukaan heitä ei ole montaa. Hänen mukaansa auttamisjärjestelmään on aiemminkin otettu yksittäisiä pakkoavioliiton uhreja, eikä kyseessä ainakaan vielä näytä olevan kasvava trendi.

Maahanmuuttoviraston tilastoissa pakkoavioliittojen uhrit luokitellaan kohtaan "muu", johon kuuluvat myös rikoksiin pakotetut. Yhteensä kategoriaan on luokiteltu tänä vuonna viisi ihmistä.

Suomen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää koordinoi Joutsenon vastaanottokeskus. Keskus antaa asiakkailleen palveluja ja tukitoimia, kuten oikeudellista neuvontaa, kriisiapua ja terveyspalveluja. Järjestelmän tehtävät laajenivat heinäkuun alussa, ja nykyisin sillä on valtuudet muun muassa tunnistaa asiakas ihmiskaupan uhriksi lain nojalla sekä myöntää hänelle toipumis- ja harkinta-aikaa.

Viime vuonna järjestelmään otettiin uusina asiakkaina yhteensä 50 ihmistä.

Ihmiskauppa ihmisoikeudet Suomi

Lue myös

Nainen istuu tuolissa selkä kameraan päin.

Koronapandemia lopetti ihmiskaupan uhrien palvelut Zimbabwessa – ”En tiedä, miten oikein selviydyn”

Ihmiskauppaa kokenut Grace Mashingaidze* kävi ennen koronapandemiaa säännöllisesti ihmiskaupan uhrien työpajoissa. Koronarajoitusten seurauksena niitä ei voi enää järjestää. Samoin on käynyt monissa muissa maissa. Asiantuntijoiden mukaan pandemia on myös altistanut ihmiskaupalle aiempaa enemmän ihmisiä.
Poika polvistuneena lehmän edessä.

Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin

Intian Biharin osavaltiossa elävä Babloo joutui pakkotyöhön korupajaan 12-vuotiaana, sillä hänen vanhemmillaan oli vaikeuksia ruokkia perhettä. ”Olimme niin kauhun lamauttamia, ettemme edes yrittäneet paeta”, hän kertoo.
MIelenosoittajia jonossa ihmiskauppaa vastustavien kylttien kera.

YK:n ihmiskaupparaportti: Lasten osuus uhreista kolminkertaistunut 15 vuodessa – Koronapandemian pelätään lisäävän ihmiskauppaa

Aikuisten naisten osuus ihmiskaupan uhreista on vähentynyt, lasten ja miesten osuus taas kasvanut. Ihmiskauppiaat käyttävät hyväkseen esimerkiksi ongelmia lasten perhesuhteissa uhreja löytääkseen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - ”Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta”

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.