Uutiset Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa

Hallituksen ihmisoikeuspolitiikka huolettaa asiantuntijoita

Amnestyn ja Ihmisoikeusliiton johtajien mukaan Suomessa on merkkejä aikakaudesta, jona ihmisoikeudet eivät ole enää yhtä tärkeä asia kuin aiemmin. Siitä kertovat muun muassa ehdotukset turvapaikanhakijoiden oikeuksien kaventamisesta.
Eduskuntatalo pimeällä
(Kuva: Janne Hellsten / CC BY 2.0) (Kuva: Janne Hellsten / CC BY 2.0)

Ihmisoikeustilanne on parantunut Suomessa viime vuosina hitaasti mutta vakaasti. Nyt ilmassa on kuitenkin merkkejä aikakaudesta, jona niiden tärkeydestä ei vallitsekaan enää yhtä suurta yhteisymmärrystä kuin aiemmin, sanovat suomalaisten ihmisoikeusjärjestöjen asiantuntijat.

"Tuntuu, että keskeisimmissä asemissa oleville ei ole tuttu ihmisoikeuksien ydinajatus: se, että ne ovat jakamattomia ja universaaleja ja että niistä ei voi poimia tiettyjä ja kiistää muiden olemassaoloa", sanoo Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila.

Suomen medioissa on viime kuukausina käyty ahkeraa keskustelua etenkin turvapaikanhakijoihin liittyvistä ihmisoikeuskysymyksistä. Mattila sekä ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson kritisoivat varsinkin nykyhallituksen ehdotuksia.

Heidän mukaansa ääni kellossa on toinen verrattuna viime vuosiin, joiden aikana Suomeen on esimerkiksi saatu uusi yhdenvertaisuuslaki ja luotu ensimmäinen kansallinen perus- ja ihmisoikeuksien toimintaohjelma.

"Monet ehdotukset pitäisi unohtaa, jos ihmisoikeussopimuksia halutaan noudattaa."

Mattilan mukaan nyt ihmisoikeudet loistavat poissaolollaan sekä hallitusohjelmasta että poliitikkojen lausunnoista. Etenkin taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet tuntuvat kiinnostavan hallitusta vain vähän, ja myös yksittäiset lakiesitykset ovat ongelmallisia, esimerkkinä metsähallituslaki, joka uhkaa jättää saamelaisten oikeudet huomiotta.

Erityinen huolenaihe ovat Mattilan ja Johanssonin mukaan kuitenkin turvapaikanhakijoihin liittyvät lakiesitykset ja ehdotukset. Mattilan mukaan muun muassa ehdotukset oikeusturvan kaventamisesta ovat ongelmallisia.

Johanssonin mukaan hallituksen turvapaikkapoliittisia linjauksia lukiessa tulee lähinnä "jakomielinen" olo, niin ristiriitaisia keinot ja tavoitteet ovat.

"Monet ehdotukset pitäisi unohtaa, jos ihmisoikeussopimuksia halutaan noudattaa", hän toteaa.

Hän pitää kyseenalaisina esimerkiksi ehdotuksia turvallisten maiden listojen kokoamisesta sekä erillisen sosiaaliturvan luomisesta turvapaikan saaneille. Kansainvälisten sopimusten mukaan turvapaikkaprosessin on oltava yksilöllinen, sosiaaliturvamuutos rikkoisi perustuslakiakin. Kysymykseksi nousee hänen mukaansa myös, saavatko hakijat lopulta oikeudenmukaisen käsittelyn.

Ihmisoikeuksien edistäjästä löysäilijäksi?

Myös yksittäiset poliitikot ovat viime kuukausina esittäneet provosoivia puheenvuoroja ihmisoikeusteemoista. Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps) oli viime syksynä Ylen toimittajan kysyessä valmis harkitsemaan kuolemanrangaistuksen palauttamista, kansanedustaja Laura Huhtasaari (ps) taas herätti kohua joulukuussa sanottuaan Helsingin Sanomien haastattelussa, etteivät ihmisoikeudet hänen mielestään kuulu kaikille.

Frank Johanssonin mukaan Lindströmin ja Huhtasaaren kommentit ovat lähinnä osa julkisen keskustelun pintapuolta, jota mediapeli provosoi. Hän muistuttaa, etteivät Lindströmin ja Huhtasaaren ehdottamat asiat tule ikinä toteutumaan, sen verran sitoutunut Suomi on kansainvälisiin sopimuksiin – ja sen nämä luultavasti tietävät myös itse.

"Mutta kyllä se kertoo ehkä siitä, että se aikakausi, jona kaikki kannattavat ihmisoikeuksia ja kaikki, mikä liittyy ihmisoikeuksiin, on pop, on hiipumassa. Ihmisoikeuksista on tullut eräänlainen poliittinen lyömäase, joista sanotaan, että niissä on menty liian pitkälle", hän toteaa.

Muutos alkoi hänen mukaansa jo 2000-luvun taitteessa, kun terrorisminvastainen sota nosti turvallisuuden "superarvoksi" muiden ihmisoikeuksien yli.

"Suomen kannattaisi pienenä maana nimenomaan puolustaa ihmisoikeuksien universaaliutta ja jakamattomuutta eikä hivuttautua toiseen suuntaan."

Kaari Mattilan mukaan Lindströmin ja Huhtasaaren puheen voi nähdä yrityksenä ravisuttaa suomalaista järjestelmää, jossa perustuslakia ja kansainvälisiä sopimuksia on perinteisesti pidetty hyvin arvovaltaisina sitoumuksina.

Lähivuosina Suomessa joudutaankin hänen mukaansa ehkä kysymään, miten nopeasti vahva ihmisoikeuksien puolustajamaa voi muuttua löysäilijäksi, joka ei selkeäsanaisesti tue ihmisoikeusjärjestelmää.

"Koko järjestelmä on luotu siksi, että koskaan ei tiedä, mikä maa on tilanteessa, jossa se joutuu vetoamaan kansainvälisesti sovittuihin periaatteisiin. Suomen kannattaisi pienenä maana nimenomaan puolustaa ihmisoikeuksien universaaliutta ja jakamattomuutta eikä hivuttautua toiseen suuntaan", hän varoittaa.

Ihmisoikeudet edistyvät

Pelkkään uhkakuvien maalailuun ei ole syytä. Mattila muistuttaa, että Suomessa on monenlaisia ihmisoikeustrendejä, myös positiivisia, esimerkkinä vaikkapa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien koheneminen.

Johansson taas nostaa esiin Amnestyn Joku raja -kampanjan. Kymmenen vuotta pyörinyt, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastustava kampanja on hänen mukaansa otettu hyvin vastaan, sillä aihe koskettaa lähes jokaista suomalaista.

Toisaalta ihmisoikeuksien ei Suomessa hänen mukaansa edelleenkään ajatella ulottuvan kaikkiin, sen osoittaa myös viime aikoina turvapaikanhakijoista käyty keskustelu.

"Omien oikeuksiemme sisäistäminen on aika helppoa, mutta vieraitten, toisenlaisten ihmisten oikeuksien ajaminen on huomattavasti vaikeampaa. Me emme edelleenkään näe muukalaisia ihmisinä, joille kuuluisi samanlaiset oikeudet kuin muille täällä", hän toteaa.

(Etusivun alkuperäinen kuva: Pekka Järveläinen / CC BY-NC 2.0)

Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa ihmisoikeudetsiirtolaisuusmediapolitiikka Suomi Amnesty InternationalIhmisoikeusliitto

Lue myös

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.
Mies halaa vanhassa metsässä valtavaa puuta

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa

Kenialaisia ogiekeja on yritetty useasti häätää asuinalueiltaan. Uuden, alkuperäiskansojen perimätietoa ja historiaa hyödyntävän 3D-mallinnustekniikan avulla ogiekit ja muut alkuperäiskansat voivat puolustaa maitaan ja suojella luontoa.

Tuoreimmat

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet
Tuore raportti: Työntekijöiden heikolla ravitsemuksella kova hinta bisnekselle – Yritykset menettävät vuosittain jopa 850 miljardia dollaria