Uutiset Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa

Hallituksen ihmisoikeuspolitiikka huolettaa asiantuntijoita

Amnestyn ja Ihmisoikeusliiton johtajien mukaan Suomessa on merkkejä aikakaudesta, jona ihmisoikeudet eivät ole enää yhtä tärkeä asia kuin aiemmin. Siitä kertovat muun muassa ehdotukset turvapaikanhakijoiden oikeuksien kaventamisesta.
Eduskuntatalo pimeällä
(Kuva: Janne Hellsten / CC BY 2.0) (Kuva: Janne Hellsten / CC BY 2.0)

Ihmisoikeustilanne on parantunut Suomessa viime vuosina hitaasti mutta vakaasti. Nyt ilmassa on kuitenkin merkkejä aikakaudesta, jona niiden tärkeydestä ei vallitsekaan enää yhtä suurta yhteisymmärrystä kuin aiemmin, sanovat suomalaisten ihmisoikeusjärjestöjen asiantuntijat.

"Tuntuu, että keskeisimmissä asemissa oleville ei ole tuttu ihmisoikeuksien ydinajatus: se, että ne ovat jakamattomia ja universaaleja ja että niistä ei voi poimia tiettyjä ja kiistää muiden olemassaoloa", sanoo Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila.

Suomen medioissa on viime kuukausina käyty ahkeraa keskustelua etenkin turvapaikanhakijoihin liittyvistä ihmisoikeuskysymyksistä. Mattila sekä ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson kritisoivat varsinkin nykyhallituksen ehdotuksia.

Heidän mukaansa ääni kellossa on toinen verrattuna viime vuosiin, joiden aikana Suomeen on esimerkiksi saatu uusi yhdenvertaisuuslaki ja luotu ensimmäinen kansallinen perus- ja ihmisoikeuksien toimintaohjelma.

"Monet ehdotukset pitäisi unohtaa, jos ihmisoikeussopimuksia halutaan noudattaa."

Mattilan mukaan nyt ihmisoikeudet loistavat poissaolollaan sekä hallitusohjelmasta että poliitikkojen lausunnoista. Etenkin taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet tuntuvat kiinnostavan hallitusta vain vähän, ja myös yksittäiset lakiesitykset ovat ongelmallisia, esimerkkinä metsähallituslaki, joka uhkaa jättää saamelaisten oikeudet huomiotta.

Erityinen huolenaihe ovat Mattilan ja Johanssonin mukaan kuitenkin turvapaikanhakijoihin liittyvät lakiesitykset ja ehdotukset. Mattilan mukaan muun muassa ehdotukset oikeusturvan kaventamisesta ovat ongelmallisia.

Johanssonin mukaan hallituksen turvapaikkapoliittisia linjauksia lukiessa tulee lähinnä "jakomielinen" olo, niin ristiriitaisia keinot ja tavoitteet ovat.

"Monet ehdotukset pitäisi unohtaa, jos ihmisoikeussopimuksia halutaan noudattaa", hän toteaa.

Hän pitää kyseenalaisina esimerkiksi ehdotuksia turvallisten maiden listojen kokoamisesta sekä erillisen sosiaaliturvan luomisesta turvapaikan saaneille. Kansainvälisten sopimusten mukaan turvapaikkaprosessin on oltava yksilöllinen, sosiaaliturvamuutos rikkoisi perustuslakiakin. Kysymykseksi nousee hänen mukaansa myös, saavatko hakijat lopulta oikeudenmukaisen käsittelyn.

Ihmisoikeuksien edistäjästä löysäilijäksi?

Myös yksittäiset poliitikot ovat viime kuukausina esittäneet provosoivia puheenvuoroja ihmisoikeusteemoista. Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps) oli viime syksynä Ylen toimittajan kysyessä valmis harkitsemaan kuolemanrangaistuksen palauttamista, kansanedustaja Laura Huhtasaari (ps) taas herätti kohua joulukuussa sanottuaan Helsingin Sanomien haastattelussa, etteivät ihmisoikeudet hänen mielestään kuulu kaikille.

Frank Johanssonin mukaan Lindströmin ja Huhtasaaren kommentit ovat lähinnä osa julkisen keskustelun pintapuolta, jota mediapeli provosoi. Hän muistuttaa, etteivät Lindströmin ja Huhtasaaren ehdottamat asiat tule ikinä toteutumaan, sen verran sitoutunut Suomi on kansainvälisiin sopimuksiin – ja sen nämä luultavasti tietävät myös itse.

"Mutta kyllä se kertoo ehkä siitä, että se aikakausi, jona kaikki kannattavat ihmisoikeuksia ja kaikki, mikä liittyy ihmisoikeuksiin, on pop, on hiipumassa. Ihmisoikeuksista on tullut eräänlainen poliittinen lyömäase, joista sanotaan, että niissä on menty liian pitkälle", hän toteaa.

Muutos alkoi hänen mukaansa jo 2000-luvun taitteessa, kun terrorisminvastainen sota nosti turvallisuuden "superarvoksi" muiden ihmisoikeuksien yli.

"Suomen kannattaisi pienenä maana nimenomaan puolustaa ihmisoikeuksien universaaliutta ja jakamattomuutta eikä hivuttautua toiseen suuntaan."

Kaari Mattilan mukaan Lindströmin ja Huhtasaaren puheen voi nähdä yrityksenä ravisuttaa suomalaista järjestelmää, jossa perustuslakia ja kansainvälisiä sopimuksia on perinteisesti pidetty hyvin arvovaltaisina sitoumuksina.

Lähivuosina Suomessa joudutaankin hänen mukaansa ehkä kysymään, miten nopeasti vahva ihmisoikeuksien puolustajamaa voi muuttua löysäilijäksi, joka ei selkeäsanaisesti tue ihmisoikeusjärjestelmää.

"Koko järjestelmä on luotu siksi, että koskaan ei tiedä, mikä maa on tilanteessa, jossa se joutuu vetoamaan kansainvälisesti sovittuihin periaatteisiin. Suomen kannattaisi pienenä maana nimenomaan puolustaa ihmisoikeuksien universaaliutta ja jakamattomuutta eikä hivuttautua toiseen suuntaan", hän varoittaa.

Ihmisoikeudet edistyvät

Pelkkään uhkakuvien maalailuun ei ole syytä. Mattila muistuttaa, että Suomessa on monenlaisia ihmisoikeustrendejä, myös positiivisia, esimerkkinä vaikkapa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien koheneminen.

Johansson taas nostaa esiin Amnestyn Joku raja -kampanjan. Kymmenen vuotta pyörinyt, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastustava kampanja on hänen mukaansa otettu hyvin vastaan, sillä aihe koskettaa lähes jokaista suomalaista.

Toisaalta ihmisoikeuksien ei Suomessa hänen mukaansa edelleenkään ajatella ulottuvan kaikkiin, sen osoittaa myös viime aikoina turvapaikanhakijoista käyty keskustelu.

"Omien oikeuksiemme sisäistäminen on aika helppoa, mutta vieraitten, toisenlaisten ihmisten oikeuksien ajaminen on huomattavasti vaikeampaa. Me emme edelleenkään näe muukalaisia ihmisinä, joille kuuluisi samanlaiset oikeudet kuin muille täällä", hän toteaa.

(Etusivun alkuperäinen kuva: Pekka Järveläinen / CC BY-NC 2.0)

Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa ihmisoikeudetsiirtolaisuusmediapolitiikka Suomi Amnesty InternationalIhmisoikeusliitto

Lue myös

Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies palestiinalaishuivi olkapäillään

Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”

Ahmed Abu Artema sai liikkeelle gazalaisten suurmielenosoitukset, joissa vaaditaan palestiinalaispakolaisille oikeutta palata kotiseuduilleen. Hän uskoo, että väkivallaton vastarinta johtaa konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun.
Kulkusirkka

Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja

Etiopia, Kenia ja Somalia kärsivät vakavimmasta kulkusirkkavitsauksesta vuosikymmeniin. Jopa 150 kilometriä päivässä liikkuvat sirkkaparvet voivat suistaa Afrikan sarven yhä pahempaan ruokakriisiin.
Nainen selaa kirjaa pöydän ääressä

2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne

Vastaako oppikirjojen kuvaus kehitysmaista nykypäivän todellisuutta, vai ovatko kirjat jämähtäneet kertomaan ikiaikaista savimajatarinaa? Voionmaan opiston opiskelijat selailivat oppikirjoja tutkijan kanssa ja havaitsivat, että niiden maailmankuvassa on päivittämisen varaa.
YK:n pääekonomisti Elliot Harris (vas.) ja YK:n talous- ja sosiaaliasioiden osaston edustaja Marta Roig  pöydän ääressä

Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän

Oxfamin mukaan 22 maailman rikkainta miestä omistaa enemmän kuin Afrikan naiset. Tuoreen YK-raportin mukaan myös tuloerot ovat kasvaneet, ja siinäkin rikkain yksi prosentti on voittanut.
Hiekkarannalle istutettuja kasvintaimia ja merta

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta

YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan Uuden-Seelannin olisi pitänyt huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset, kun se päätti karkottaa kiribatilaisen Ioane Teitiotan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan kyseessä on tärkeä ennakkopäätös.

Tuoreimmat

Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja
2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne
Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Ilmastonmuutos ruokkii Boko Haramia Nigeriassa – Kuivuuden yleistyessä kiusaus liittyä ääriliikkeeseen kasvaa