Uutiset Valokeilassa olympialaiset

Greenpeace: MM-kisatuotteissa myrkkyjä

Sitoumuksista huolimatta Niken, Adidaksen ja Puman tuotteista löytyi haitallisia kemikaaleja.
(Kuva: gonzales2010 / Flickr.com / cc 2.0)

Suurten urheiluvälineyhtiöiden valmistamista jalkapallotarvikkeista on löytynyt vaarallisia kemikaaleja. Aineet voivat vaikuttaa muun muassa lisääntymisterveyteen ja aiheuttaa syöpää, kertoo ympäristöjärjestö Greenpeacen Saksan osasto.

Järjestö testautti 33 tuotetta, joita Adidas, Nike ja Puma ovat valmistaneet Brasilian tulevia jalkapallon MM-kisoja varten. Tuotteet ostettiin 16:sta eri maasta, ja niistä kaksi kolmasosaa oli tarkoitettu lapsille. Suurin osa tuotteista oli valmistettu Kiinassa tai Indonesiassa.

Lähes kaikista tutkituista kenkäpareista ja puolesta maalivahdin käsineistä löytyi PFC:tä eli perfluorattuja yhdisteitä, Greenpeace kertoo. Perfluoratut yhdisteet voivat esimerkiksi vaikuttaa hormonitasapainoon ja maksan toimintaan.

Eniten yhdistettä löytyi Adidaksen jalkapallokengistä, 14 kertaa enemmän kuin yhtiön omat rajoitukset sallivat.

Lisäksi kaikista kengistä löytyi lisääntymisterveyteen vaikuttavia ftalaatteja sekä dimetyyliformamidia, jota pidetään myös myrkyllisenä lisääntymisen kannalta.

Greenpeace vaatii yhtiöitä paljastamaan kaikki käyttämänsä kemikaalit ja siivoamaan tuotantoketjunsa. Järjestöllä on ollut vaateteollisuuden myrkkyjen vastainen kampanja vuodesta 2011 asti. Sen aikana 20 brändiä, myös nyt tutkitut urheilufirmat, on sitoutunut myrkkyjen poistamiseen.

yhtiötterveysympäristö Greenpeace

Lue myös

Olympiamitalin pimeä puoli

Lontoon olympialaisia markkinoidaan kestävyydellä, mutta osa kisajärjestäjien ratkaisuista haiskahtaa viherpesulta.

Lontoon olympiamaskotit valmistetaan riistotyövoimalla

Kesäolympialaiset luistavat omista eettisistä ohjeistaan jatkuvasti, havaitsi kansainvälinen kampanjaverkosto.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.