Uutiset

Ghana ja Norsunluurannikko määrittelivät ensimmäistä kertaa kaakaolle pohjahinnan – Päätöksestä toivotaan helpotusta köyhille viljelijöille

Ghana ja Norsunluurannikko ilmoittivat, etteivät myy kaakaopapuja kansainvälisille yrityksille, ellei pohjahinnasta päästä sopuun.
Nainen kaakaopapujen äärellä
Suurin osa maailman kaakaopavuista kasvatetaan Ghanassa ja Norsunluurannikolla. Kuvassa kuivatetaan kaakaopapuja Ghanassa. (Kuva: Francesco Veronesi / CC BY-SA 2.0)

Ghana ja Norsunluurannikko ovat päässeet sopuun suurten kaakaon ostajien kanssa pohjahinnan määrittelystä kaakaopavuille.

Ostajat suostuivat viime viikolla 2 600 dollarin eli runsaan 2 300 euron pohjahintaan tonnilta, kertoivat kansainväliset mediat viime viikolla.

Päätös on historiallinen, sillä aiemmin kaakaopapuja ostavat kansainväliset yritykset ovat päättäneet hinnasta.

”Tämä on ensimmäinen kerta, kun tuottajat ovat vaatineet kuluttajia ja toimittajat ovat vaatineet ostajia sitoutumaan hintaan”, sanoi Ghanan kaakaontuotantoelimen Ghana Cocoa Boardin johtaja Joseph Boahen Aidoo uutissivusto Face to Face African mukaan.

Maat ilmoittivat aiemmin jäädyttävänsä kauden 2020–2021 kaakaopapujen myynnin siihen asti, kunnes uutta hintaa aletaan toteuttaa. Alan toimijat olivat kokoontuneet Ghanan pääkaupunkiin Accraan keskustelemaan muun muassa minimihinnasta.

Ghana ja Norsunluurannikko tuottavat noin 65 prosenttia maailman kaakaosta. Vaikka maailman suklaamarkkinoiden arvo on noin 100 miljardia dollaria (89 miljardia euroa) tuottajille siitä arvioidaan menevän vain noin 5,5 miljardia dollaria (4,9 miljardia euroa). Suurin osa maailman suklaamarkkinoista on suurten kansainvälisten toimijoiden, kuten Nestlén ja Marsin, käsissä.

Esimerkiksi sveitsiläinen, kaakaoviljelmien lapsityövoiman kitkemiseen pyrkivän säätiön Cocoa Initiative mukaan kaakaonviljelijät ansaitsevat päivässä muutaman kymmenen senttiä, reilusti alle äärimmäisen köyhyyden rajan. Joidenkin arvioiden mukaan Ghanan ja Norsunluurannikon kaakaoviljelmillä työskentelee jopa yli kaksi miljoonaa lasta.

Viime vuosina kaakaon maailmanmarkkinahinta on romahtanut ylituotannon vuoksi. Nyt sovittu hinta on vain hieman maailmanmarkkinahintaa korkeammalla, mutta se suojelee viljelijöitä hintojen heilumiselta ja antaa mahdollisuuden myös vaatia korkeampaa hintaa jatkossa, kertoo uutistoimisto Reuters.

Myös Reilun kaupan kattojärjestö Fairtrade International on kiitellyt muutosta.

Vielä on epäselvää, kuinka paljon viljelijät hyötyvät muutoksesta. Asiasta on tarkoitus keskustella heinäkuun alussa.

maataloustalouskauppakuluttaminenliiketoimintayhtiöt GhanaNorsunluurannikko

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Ihmisiä veneissä

Etelä-Sudaniin nälänhätävaroitus – Sateet ja tulvat ovat ajaneet maan pahempaan kriisiin kuin on osattu ennakoida

Maailman ruokaohjelma varoittaa, että Etelä-Sudaniin tarvitaan lisää rahoitusta tai edessä on nälänhätä.
Kaksi kulhoa, joista toisessa vihanneksia, toisessa guacamolea

Kasvissyöjäksi yhdessä yössä – Kaikkea ei tarvitse osata heti

Suomalaisten hiilijalanjälki pitäisi kutistaa noin neljännekseen nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Roosa Mustonen halusi osallistua ilmastotalkoisiin ja valitsi keinoksi ruokavalioremontin. Lihaan tottuneelle ensimmäinen päivä kasvisruokailijana sai hämilleen ja valintaa sai selitellä kaveriporukoissa, mutta lopulta ilmastodieetti alkoi sujua.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.