Uutiset

Ghana ja Norsunluurannikko määrittelivät ensimmäistä kertaa kaakaolle pohjahinnan – Päätöksestä toivotaan helpotusta köyhille viljelijöille

Ghana ja Norsunluurannikko ilmoittivat, etteivät myy kaakaopapuja kansainvälisille yrityksille, ellei pohjahinnasta päästä sopuun.
Nainen kaakaopapujen äärellä
Suurin osa maailman kaakaopavuista kasvatetaan Ghanassa ja Norsunluurannikolla. Kuvassa kuivatetaan kaakaopapuja Ghanassa. (Kuva: Francesco Veronesi / CC BY-SA 2.0)

Ghana ja Norsunluurannikko ovat päässeet sopuun suurten kaakaon ostajien kanssa pohjahinnan määrittelystä kaakaopavuille.

Ostajat suostuivat viime viikolla 2 600 dollarin eli runsaan 2 300 euron pohjahintaan tonnilta, kertoivat kansainväliset mediat viime viikolla.

Päätös on historiallinen, sillä aiemmin kaakaopapuja ostavat kansainväliset yritykset ovat päättäneet hinnasta.

”Tämä on ensimmäinen kerta, kun tuottajat ovat vaatineet kuluttajia ja toimittajat ovat vaatineet ostajia sitoutumaan hintaan”, sanoi Ghanan kaakaontuotantoelimen Ghana Cocoa Boardin johtaja Joseph Boahen Aidoo uutissivusto Face to Face African mukaan.

Maat ilmoittivat aiemmin jäädyttävänsä kauden 2020–2021 kaakaopapujen myynnin siihen asti, kunnes uutta hintaa aletaan toteuttaa. Alan toimijat olivat kokoontuneet Ghanan pääkaupunkiin Accraan keskustelemaan muun muassa minimihinnasta.

Ghana ja Norsunluurannikko tuottavat noin 65 prosenttia maailman kaakaosta. Vaikka maailman suklaamarkkinoiden arvo on noin 100 miljardia dollaria (89 miljardia euroa) tuottajille siitä arvioidaan menevän vain noin 5,5 miljardia dollaria (4,9 miljardia euroa). Suurin osa maailman suklaamarkkinoista on suurten kansainvälisten toimijoiden, kuten Nestlén ja Marsin, käsissä.

Esimerkiksi sveitsiläinen, kaakaoviljelmien lapsityövoiman kitkemiseen pyrkivän säätiön Cocoa Initiativen mukaan kaakaonviljelijät ansaitsevat päivässä muutaman kymmenen senttiä, reilusti alle äärimmäisen köyhyyden rajan. Joidenkin arvioiden mukaan Ghanan ja Norsunluurannikon kaakaoviljelmillä työskentelee jopa yli kaksi miljoonaa lasta.

Viime vuosina kaakaon maailmanmarkkinahinta on romahtanut ylituotannon vuoksi. Nyt sovittu hinta on vain hieman maailmanmarkkinahintaa korkeammalla, mutta se suojelee viljelijöitä hintojen heilumiselta ja antaa mahdollisuuden myös vaatia korkeampaa hintaa jatkossa, kertoo uutistoimisto Reuters.

Myös Reilun kaupan kattojärjestö Fairtrade International on kiitellyt muutosta.

Vielä on epäselvää, kuinka paljon viljelijät hyötyvät muutoksesta. Asiasta on tarkoitus keskustella heinäkuun alussa.

maataloustalouskauppakuluttaminenliiketoimintayhtiöt GhanaNorsunluurannikko

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Seteliraha, jossa rakennus ja teksti Bank of Tanzania

Miljardien mikrolainabisnes

Kehitysmaiden pienyrittäjille tarkoitetut mikrolainat saavat yksiltä ylistystä ja toisilta täystyrmäyksen. Pankkien mikrolainaohjelmien lisäksi naisten omaehtoiset osuuskunnat ovat yhä suositumpia tapoja säästää ja saada lainaa.
Vyötäröstä alaspäin kuvattu ihminen seisoo vanhoista kännyköistä koostuvan kasan yläpuolella.

Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten

Sähkölaitteita heitetään pois yhä enemmän, sillä kulutus kasvaa ja käyttöikä on lyhyt. Alle viidennes e-jätteestä kierrätetään, selviää YK:n raportista.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.

Tuoreimmat