Uutiset

Finlandia-hymni arabiaksi – Taiteilija Dora Dalila Cheffi yhdistelee mutkattomasti tunisialaisia ja suomalaisia vaikutteitta

Dora Dalila Cheffi muutti Suomesta uusvanhaan kotimaahansa Tunisiaan tekemään taidetta vuonna 2018. Hänen ensimmäisessä soolonäyttelyssään esillä oli muun muassa multimediainstallaatio, johon kuuluu arabiankielinen Finlandia-hymni.
Nainen puolilähikuvassa kädet veistoksen ympärille. Taustalla tauluja seinällä.
Taiteilija Dora Dalila Cheffi järjesti ensimmäisen soolonäyttelynsä Tunisiassa maaliskuussa. (Kuva: Dora Dalila Cheffi)

Elettiin kevättä 2018. Aurinko paistoi Espoon Otaniemessä, ja Dora Dalila Cheffi juhli valmistumistaan taidekasvatuksen kandidaatiksi Aalto-yliopiston uudella kampuksella.

Taidekasvatuksen kurssitarjonta oli ollut laaja: koulutuksen aikana Cheffi oli kokeillut monia kuvataiteen muotoja kuvanveistosta maalaukseen. Taiteen opettaminen ei kuitenkaan tuntunut omalta jutulta, eikä se ollut perimmäinen syy hakea koulutusohjelmaan.

”Kun hain taideteolliseen korkeakouluun, olin vastikään valmistunut Pekka Halosen akatemian valokuvauslinjalta. En ollut piirtänyt tai harrastanut taidetta. Ajattelin, että olen ihan paska, ja neljänkin vuoden jälkeen käsittelin kandintyössäni tunnetta siitä, ettei osaa piirtää. Nykyään se tuntuu huvittavalta”, Cheffi kertoo puhelimitse työhuoneeltaan Tunisian pääkaupunkiseudulta.  

Cheffi on suomalainen taiteilija, joka tekee nykyään taidetta toisessa kotimaassaan Tunisiassa. Hän vietti siellä lapsuuden kesiään, ja isän perhe asuu edelleen pääkaupunki Tunisin lähellä. Cheffi juhlisti maaliskuussa ensimmäisen soolonäyttelynsä avajaisia Tunisiassa.

Bitter Oranges -nimisen näyttelyn teokset kuvastavat hänen mukaansa onnellisia, hämmentyneitä, epävarmoja ja katkeransuloisia hetkiä elämän siirtymävaiheissa.

Teosten kirjo on laaja: maalauksista keramiikkaan ja erilaisiin installaatioihin. Moni taulu kuvaa arkista elämä tunisialaistyyppisessä maisemassa, jolle on ominaista kirkkaan keltainen ja sininen väri.

Lisäksi Cheffi itse, tai ainakin Cheffin näköinen nainen, seikkailee monessa taulussa pilke silmäkulmassa.

”Jotkut lähtevät hakevat inspiraatiota ja mielenrauhaa kaukaisten maiden temppeleistä. Minä haen niitä lähiympäristöstä. Kun saavuin tänne, kuvasin myös paljon lapsuuteni maisemia. Se oli eräänlainen nostalgiatrippi”, Cheffi sanoo.  

Finlandia koskettaa myös Tunisiassa

Cheffi yhdistelee taiteessaan mutkattomasti sekä suomalaisia että tunisialaisia vaikutteita. Näyttelyn teoksissa Suomi ja Tunisia nivoutuvat ehkä ilmeisimmin yhteen Finlandia-nimisessä multimediainstallaatiossa, jota varten Cheffi käännätti hymnin sanat arabiaksi ja korvasi sanan Suomi sanalla bleedi, eli maani Tunisian arabiaksi.

Kansallishymnin raikuessa arabiaksi ruudulla pyörii myös animaatioita, joista yksi leikittelee keltaisilla ja punaisilla väreillä ja toinen sinisillä ja valkoisilla.

Hymniin on myös soviteltu vaikutteita tabbel kerkennah -musiikista, jolla on pitkät perinteet Kerkenan saarella Tunisian itärannikolla.

”En pidä itseäni erityisen isänmaallisena, mutta kun kuuntelin hymnin itsenäisyyspäivänä 2018, sävelet koskettivat minua ja tajusin, että sen sanat uudesta päivästä ja orjuuden karkottamisesta kuvailevat myös Tunisiaa”, Cheffi sanoo.

Esikoisnäyttely oli tarkoitus tuoda myös Suomeen, mutta se peruuntui koronavirusepidemian takia.

Pystykuva maalauksesta, jossa nainen pöydän ääressä.
Dora Dalila Cheffi kertoo saavansa inspiraation taiteeseensa läpiympäristöstä. (Kuva: Dora Dalila Cheffi)

”Täällä harva on kuullut Suomesta. Jotkut kuitenkin itkivät nähtyään Finlandia-teoksen, toiset taas suhtautuivat siihen hillitymmin. Olisi ollut kiinnostavaa nähdä, miten suomalaiset reagoivat siihen”, Cheffi sanoo.  

Mahdollisuuksia taiteen esittelemiseen riittää kuitenkin Tunisiassakin.

”Tunisian taidekenttä on kiinnostavassa murroksessa, ja täällä on tekemisen meininki. Tulevaisuudessa toivoisin tosin, että taiteilijat uskaltaisivat pyytää teoksistaan enemmän. Tunisialaiset taiteilijat ansaitsevat arvostusta”, Cheffi sanoo.  

Totuttelua uusvanhaan kotimaahan

Cheffi muutti Tunisiaan kesällä 2018. Vaikka Tunisia on tavallaan Cheffin ”uusvanha” kotimaa, kotoutuminen ei ollut helppoa. Hänellä ei ollut maassa omia ystäviä tai itsenäistä elämää ennen muuttoa. Arabian slangi ei ottanut tarttuakseen, ja Cheffiä turhautti selittää juuriaan ja suhdettaan Tunisiaan jokaiselle taksikuskille.

”Halusin näyttää kaikille, että kuulun Tunisiaan. Ehkä osittain siksi, että en kokenut Suomessakaan kuuluvani täysin sinne. Nyt olen hyväksynyt sen, etten kuulu oikein minnekään, mutta täällä pystyn elämään sellaista elämää kuin haluan”, Cheffi sanoo.

Keskivertotunisialaiseen verrattuna Cheffi tiedostaa kuitenkin olevansa etuoikeutettu. Hänen tulonsa eivät ole riippuvaisia Tunisian taloudesta. Hänellä on kaksi passia, ja hän voi esimerkiksi koronavirusepidemian jälkeen palata Suomeen.

Tunisialla taas on pitkä ja vaiheikas maastamuuton historia, ja vuonna 2018 julkistetun mielipidemittauksen mukaan 23 prosenttia tunisialaisista muuttaisi mielellään Eurooppaan.

Muuttoliike ei kuitenkaan suuntaudu vain etelästä pohjoiseen, sillä Cheffi on tavannut muitakin kaltaisiaan paluumuuttajia.  

”Täällä on muitakin ulkomailla kasvaneita tunisialaisia, jotka ovat nyt muuttanet takaisin. On myös joitakin tunisialaisia, joiden vanhemmista yksi on suomalainen, mutta jotka eivät ole viettäneet Suomessa paljoakaan aikaa.”

siirtolaisuuskulttuuri Tunisia

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Autoja ja mopoja kadulla.

Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan

Sosiaalisessa mediassa kiertävä julma raiskausvideo on saanut bangladeshilaiset viime viikkoina kaduille vaatimaan puuttumista seksuaalirikollisuuteen. Kuolemanrangaistus on helppo ratkaisu – oikeusjärjestelmän uudistaminen vaatii enemmän työtä, toteaa Human Rights Watchin asiantuntija Meenakshi Ganguly.
Kuivuneita kuusia alhaaltapäin kuvattuna.

Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista

Maailman maat elvyttävät talouksiaan valtavilla summilla koronan vuoksi. Jos rahaa suunnattaisiin myös ilmastotoimiin, saavutettaisiin win win -tilanne, sanovat tutkijat.
Kokoussali ja mies puhumassa kahdella näytöllä.

Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP

Avunantajat keräsivät 1,4 miljardin euron avustuspotin Keski-Sahelin maihin. Pakolaisten määrä on yli 20-kertaistunut alueella vain muutamassa vuodessa.
Vuoria meren takana.

Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Korona on aiheuttanut taloustaantuman, josta selviytyäkseen osa Tyynenmeren saarten kaupunkilaisista on ryhtynyt kalastamaan. Konflikteilta ei ole vältytty, kun osa kalastaa suojeltuja lajeja tai menee väärille apajille.

Tuoreimmat

Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”
Vuoden YK:n ystävä -tunnustus professori Eeva Furmanille
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta
Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut
Intian vertaisvalistajat auttavat pakkotyön uhreja, jotka voivat olla jopa sukupolvien mittaisessa velkavankeudessa

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”