Uutiset

Euroopan ensimmäinen YK:n innovaatiolaboratorio aloitti toimintansa Espoossa

”Perinteinen kehitysyhteistyö ei enää yksinään riitä”, sanoo YK:n teknologia- ja innovaatiolaboratoriota johtava Marketta Gland. Vasta avatussa laboratoriossa saatetaan tutkia esimerkiksi lohkoketjuteknologian hyödyntämistä. Maailma.net vieraili laboratoriossa.
Valaistu keinu ja nainen toimistossa
Ainoastaan sisustuselementteinä toimivat valaistut keinut erottavat Espoossa toimivan YK:n innovaatiolaboratorion tavallisesta avokonttorista. Taustalla ohjelmajohtaja Marketta Gland. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)

YK:n ensimmäinen teknologia- ja innovaatiolaboratorio Euroopassa on aloittanut toimintansa Espoossa. Laboratorio avattiin virallisesti start up -tapahtuma Slushin yhteydessä joulukuun alussa. Lyhennenimellä UNTIL tunnettu innovaatiolaboratorio sijaitsee Aalto-yliopiston kampuksella toimivassa A Grid -kasvuyrityskeskuksessa.

Laboratoriosta tulee mieleen kojeet, laitteet, lasiputket ja pipetit, mutta todellisuudessa YK:n uusi innovaatiolaboratorio näyttää melko tavalliselta toimistolta. Ainoastaan futuristiset valokeinut osana sisustusta erottavat sen perinteisestä avokonttorista.

Tilanne voi vielä muuttua, vihjaa ohjelmajohtaja Marketta Gland. Toiminta on vasta muotoutumassa ja avokonttorin työpöytien ympärillä on toistaiseksi tyhjää, mutta rekrytoinnit ovat käynnissä.

Mitä innovaatiolabotoriossa sitten on käytännössä tarkoitus tehdä?

”Tarkoituksena on keskittyä uudenlaisiin, innovaatiot mahdollistaviin teknologioihin, joiden pohjalta saataisiin nopeammin kehitettyä vaikuttavia ratkaisuja maailman ongelmiin. Perinteinen kehitysyhteistyö ei enää yksinään riitä”, Gland sanoo.

Esimerkkeinä uusista teknologioista Gland mainitsee tekoälyn, koneoppimisen, lohkoketjutekniikan, robotit, lennokit ja bioteknologian.

”Esimerkiksi lohkoketjuteknologiaa voitaisiin hyödyntää omistussuhteiden jäljittämiseen konfliktioloissa tai eettisten tuotantoketjujen osoittamiseen. Sitä ei voi lahjoa eikä oikeutta esimerkiksi maanomistukseen poistaa paperit viemällä.”

”Tarkoituksena on löytää hienoja projekti-ideoita ja miettiä yhdessä, voisiko niihin lähteä mukaan.”

Ajatuksena ei siis ole kehittää innovaatioita yksin, vaan yhdessä yhteistyökumppanien kanssa, ja auttaa näitä niiden viemisessä maailmalle. Tarpeeksi lupaaville projekteille laboratorio tarjoaa ”osaamisen, verkostot, pääsyn maailman eri maihin, maailman markkinoille, kontaktipinnat YK-rahastoihin ja YK-järjestöihin”, Gland sanoo.

Ei pelkästään köyhien auttamista

YK:n innovaatiolaboratorioita on Suomen lisäksi perustettu Malesiaan. Seuraavia ollaan avaamassa Egyptiin ja Intiaan ja keskusteluja on käynnissä myös Kazakstanin ja Mauritanian kanssa.

Suomen laboratorion neljä painopistealuetta ovat koulutus, kiertotalous, rauha ja turvallisuus sekä terveys. Myös muiden alojen innovaatioille voidaan tarjota tukea, jos ideat ovat tarpeeksi hyviä, Gland sanoo.

Innovaatiolaboratorioiden tavoitteena on YK:n kestävän kehityksen periaatteiden edistäminen.

Ihmisiä aulassa istumassa tuoleilla
YK:n innovaatiolaboratorion järjestämään koulutusvientiaiheiseen workshopiin osallistui useita suomalaisia start up -yrityksiä. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)

”Esimerkiksi maatalouspuolella olemme käyneet keskusteluja erään lupaavan start upin kanssa, jossa hyödynnetään tekoälyä parempien satojen tuottamiseen.”

Konkreettinen, jo käynnistetty projekti on yhteinen kiihdytysohjelma koulutusalan yrityskiihdyttämö xEdun kanssa. Haastattelun aikana aulassa on meneillään workshop, jossa pääosin suomalaisia start up -yrityksiä neuvotaan, ”miten kehittyviin maihin päästään”, kuten Gland kuvaa.

”Me tarjoamme heille verkostot ja kontaktit sekä pilotointimaita, joissa start upien ideoita keväämmällä pilotoidaan.”

Yritysten lisäksi yhteistyötä tehdään järjestöjen, yliopistojen, tutkimuslaitosten, hallitusten, ministeriöiden ja kaupunkien kanssa. Järjestöpuolella keskusteluja mahdollisista yhteistyökuvioista on Glandin mukaan käyty muun muassa Safer Globen, Fingon ja Laajan turvallisuuden verkosto Wisen kanssa.

YK:n innovaatiolaboratoriota rahoitetaan Suomen kehitysyhteistyövaroista. Rahoituspäätös kolmelle vuodelle on 7,5 miljoonaa euroa.

Gland myöntää, että kehitysyhteistyön lisäksi tarkoituksena on myös Suomen asian edistäminen.

”Tässä on kaksi puolta, joista toinen on tietysti se, että Suomen on näin mahdollista viedä omaa osaamistaan muualle. Toinen, erityisesti YK:n näkökulmasta tärkeä puoli, on löytää ratkaisuja maailman ongelmiin. Tämä on tapa tehdä kehitysyhteistyötä ja pyrkiä tekemän sitä tehokkaalla tavalla.”

kehityskehitysyhteistyösoveltava teknologiatiedetietoYKliiketoimintayhtiöt Suomi Ulkoministeriö

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Muovipressuilla peitetty asumus ja pyykkejä kuivumassa

Väkivalta kärjistyy Burkina Fasossa, yli 200 000 paennut kodeistaan – YK: Humanitaarinen hätätila

Viime vuonna Malissa alkaneet levottomuudet ovat levinneet Burkina Fasoon ja maata uhkaa nyt paha ruokapula, YK:n elintarvikejärjestö FAO varoittaa.
Mies puhaltaa savua suustaan

Sota huumeita vastaan ei ole toiminut – Puoli miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain käytön vuoksi

YK:n tuoreen tilaston mukaan 35 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii huumeriippuvuudesta. Kuolleisuuslukuja kasvattavat pätevän hoidon ja hoitopaikkojen puute.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.