Uutiset

Euroopan ensimmäinen YK:n innovaatiolaboratorio aloitti toimintansa Espoossa

”Perinteinen kehitysyhteistyö ei enää yksinään riitä”, sanoo YK:n teknologia- ja innovaatiolaboratoriota johtava Marketta Gland. Vasta avatussa laboratoriossa saatetaan tutkia esimerkiksi lohkoketjuteknologian hyödyntämistä. Maailma.net vieraili laboratoriossa.
Valaistu keinu ja nainen toimistossa
Ainoastaan sisustuselementteinä toimivat valaistut keinut erottavat Espoossa toimivan YK:n innovaatiolaboratorion tavallisesta avokonttorista. Taustalla ohjelmajohtaja Marketta Gland. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)

YK:n ensimmäinen teknologia- ja innovaatiolaboratorio Euroopassa on aloittanut toimintansa Espoossa. Laboratorio avattiin virallisesti start up -tapahtuma Slushin yhteydessä joulukuun alussa. Lyhennenimellä UNTIL tunnettu innovaatiolaboratorio sijaitsee Aalto-yliopiston kampuksella toimivassa A Grid -kasvuyrityskeskuksessa.

Laboratoriosta tulee mieleen kojeet, laitteet, lasiputket ja pipetit, mutta todellisuudessa YK:n uusi innovaatiolaboratorio näyttää melko tavalliselta toimistolta. Ainoastaan futuristiset valokeinut osana sisustusta erottavat sen perinteisestä avokonttorista.

Tilanne voi vielä muuttua, vihjaa ohjelmajohtaja Marketta Gland. Toiminta on vasta muotoutumassa ja avokonttorin työpöytien ympärillä on toistaiseksi tyhjää, mutta rekrytoinnit ovat käynnissä.

Mitä innovaatiolabotoriossa sitten on käytännössä tarkoitus tehdä?

”Tarkoituksena on keskittyä uudenlaisiin, innovaatiot mahdollistaviin teknologioihin, joiden pohjalta saataisiin nopeammin kehitettyä vaikuttavia ratkaisuja maailman ongelmiin. Perinteinen kehitysyhteistyö ei enää yksinään riitä”, Gland sanoo.

Esimerkkeinä uusista teknologioista Gland mainitsee tekoälyn, koneoppimisen, lohkoketjutekniikan, robotit, lennokit ja bioteknologian.

”Esimerkiksi lohkoketjuteknologiaa voitaisiin hyödyntää omistussuhteiden jäljittämiseen konfliktioloissa tai eettisten tuotantoketjujen osoittamiseen. Sitä ei voi lahjoa eikä oikeutta esimerkiksi maanomistukseen poistaa paperit viemällä.”

”Tarkoituksena on löytää hienoja projekti-ideoita ja miettiä yhdessä, voisiko niihin lähteä mukaan.”

Ajatuksena ei siis ole kehittää innovaatioita yksin, vaan yhdessä yhteistyökumppanien kanssa, ja auttaa näitä niiden viemisessä maailmalle. Tarpeeksi lupaaville projekteille laboratorio tarjoaa ”osaamisen, verkostot, pääsyn maailman eri maihin, maailman markkinoille, kontaktipinnat YK-rahastoihin ja YK-järjestöihin”, Gland sanoo.

Ei pelkästään köyhien auttamista

YK:n innovaatiolaboratorioita on Suomen lisäksi perustettu Malesiaan. Seuraavia ollaan avaamassa Egyptiin ja Intiaan ja keskusteluja on käynnissä myös Kazakstanin ja Mauritanian kanssa.

Suomen laboratorion neljä painopistealuetta ovat koulutus, kiertotalous, rauha ja turvallisuus sekä terveys. Myös muiden alojen innovaatioille voidaan tarjota tukea, jos ideat ovat tarpeeksi hyviä, Gland sanoo.

Innovaatiolaboratorioiden tavoitteena on YK:n kestävän kehityksen periaatteiden edistäminen.

Ihmisiä aulassa istumassa tuoleilla
YK:n innovaatiolaboratorion järjestämään koulutusvientiaiheiseen workshopiin osallistui useita suomalaisia start up -yrityksiä. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)

”Esimerkiksi maatalouspuolella olemme käyneet keskusteluja erään lupaavan start upin kanssa, jossa hyödynnetään tekoälyä parempien satojen tuottamiseen.”

Konkreettinen, jo käynnistetty projekti on yhteinen kiihdytysohjelma koulutusalan yrityskiihdyttämö xEdun kanssa. Haastattelun aikana aulassa on meneillään workshop, jossa pääosin suomalaisia start up -yrityksiä neuvotaan, ”miten kehittyviin maihin päästään”, kuten Gland kuvaa.

”Me tarjoamme heille verkostot ja kontaktit sekä pilotointimaita, joissa start upien ideoita keväämmällä pilotoidaan.”

Yritysten lisäksi yhteistyötä tehdään järjestöjen, yliopistojen, tutkimuslaitosten, hallitusten, ministeriöiden ja kaupunkien kanssa. Järjestöpuolella keskusteluja mahdollisista yhteistyökuvioista on Glandin mukaan käyty muun muassa Safer Globen, Fingon ja Laajan turvallisuuden verkosto Wisen kanssa.

YK:n innovaatiolaboratoriota rahoitetaan Suomen kehitysyhteistyövaroista. Rahoituspäätös kolmelle vuodelle on 7,5 miljoonaa euroa.

Gland myöntää, että kehitysyhteistyön lisäksi tarkoituksena on myös Suomen asian edistäminen.

”Tässä on kaksi puolta, joista toinen on tietysti se, että Suomen on näin mahdollista viedä omaa osaamistaan muualle. Toinen, erityisesti YK:n näkökulmasta tärkeä puoli, on löytää ratkaisuja maailman ongelmiin. Tämä on tapa tehdä kehitysyhteistyötä ja pyrkiä tekemän sitä tehokkaalla tavalla.”

kehityskehitysyhteistyösoveltava teknologiatiedetietoYKliiketoimintayhtiöt Suomi Ulkoministeriö

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittajien kyltti

Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin

Suomalaisten järjestöjen tukemissa kehitysyhteistyöhankkeissa on tullut esiin ainakin yksittäisiä hyväksikäyttötapauksia. Nyt monissa järjestöissä rakennetaan uusia ohjenuoria väärinkäytösten ehkäisemiseksi.
Turkin lippu, taustalla Bosporinsalmi

Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa

Suomalainen Robonic Ltd sai luvan viedä Turkkiin miehittämättömien ilma-alusten laukaisualustoja. Päätös ”ampuu jalkaan niin Suomen kuin EU:nkin ihmisoikeuspolitiikkaa”, sanoo Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Lapsia kyltit kädessä

Ilmastolakkoviikko alkaa – Miljoonia odotetaan protestoimaan ympäri maailman

Ensi viikolla järjestetään YK:n ilmastohuippukokous. Kansalaiset ovat lähdössä kaduille vaatimaan tehokkaampia ilmastotoimia arviolta 160 maassa. Suomessa protestoidaan etenkin ensi viikolla.
Kätilö tutkii raskaana olevaa naista

Äitiys- ja lapsikuolleisuuden väheneminen on ollut ”huikaiseva menestys”, sanoo WHO – Silti joka 11:s sekunti joko äiti tai lapsi kuolee

YK-järjestöjen tuoreiden tilastojen mukaan äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat vähentyneet 2000-luvulla merkittävästi. Silti vuoden 2030 tavoitteet voivat jäädä saavuttamatta.

Luetuimmat

Kidutus on yhä yleisempää Venäjällä – Juristi Irina Birjukova paljastaa viranomaisten väärinkäytöksiä ja on paennut sen vuoksi tappouhkauksia
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa
Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä
Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä
Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä
Asiantuntijaryhmä: Jemenissä selviä merkkejä sotarikoksista – Myös länsimaiden asekauppa voi rikkoa kansainvälistä oikeutta
Etelä-Afrikassa protestoidaan naisten murhia vastaan – Yliopisto-opiskelijan ja nyrkkeilymestarin kuolemat järkyttävät