Uutiset

Euroopan ensimmäinen YK:n innovaatiolaboratorio aloitti toimintansa Espoossa

”Perinteinen kehitysyhteistyö ei enää yksinään riitä”, sanoo YK:n teknologia- ja innovaatiolaboratoriota johtava Marketta Gland. Vasta avatussa laboratoriossa saatetaan tutkia esimerkiksi lohkoketjuteknologian hyödyntämistä. Maailma.net vieraili laboratoriossa.
Valaistu keinu ja nainen toimistossa
Ainoastaan sisustuselementteinä toimivat valaistut keinut erottavat Espoossa toimivan YK:n innovaatiolaboratorion tavallisesta avokonttorista. Taustalla ohjelmajohtaja Marketta Gland. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)

YK:n ensimmäinen teknologia- ja innovaatiolaboratorio Euroopassa on aloittanut toimintansa Espoossa. Laboratorio avattiin virallisesti start up -tapahtuma Slushin yhteydessä joulukuun alussa. Lyhennenimellä UNTIL tunnettu innovaatiolaboratorio sijaitsee Aalto-yliopiston kampuksella toimivassa A Grid -kasvuyrityskeskuksessa.

Laboratoriosta tulee mieleen kojeet, laitteet, lasiputket ja pipetit, mutta todellisuudessa YK:n uusi innovaatiolaboratorio näyttää melko tavalliselta toimistolta. Ainoastaan futuristiset valokeinut osana sisustusta erottavat sen perinteisestä avokonttorista.

Tilanne voi vielä muuttua, vihjaa ohjelmajohtaja Marketta Gland. Toiminta on vasta muotoutumassa ja avokonttorin työpöytien ympärillä on toistaiseksi tyhjää, mutta rekrytoinnit ovat käynnissä.

Mitä innovaatiolabotoriossa sitten on käytännössä tarkoitus tehdä?

”Tarkoituksena on keskittyä uudenlaisiin, innovaatiot mahdollistaviin teknologioihin, joiden pohjalta saataisiin nopeammin kehitettyä vaikuttavia ratkaisuja maailman ongelmiin. Perinteinen kehitysyhteistyö ei enää yksinään riitä”, Gland sanoo.

Esimerkkeinä uusista teknologioista Gland mainitsee tekoälyn, koneoppimisen, lohkoketjutekniikan, robotit, lennokit ja bioteknologian.

”Esimerkiksi lohkoketjuteknologiaa voitaisiin hyödyntää omistussuhteiden jäljittämiseen konfliktioloissa tai eettisten tuotantoketjujen osoittamiseen. Sitä ei voi lahjoa eikä oikeutta esimerkiksi maanomistukseen poistaa paperit viemällä.”

”Tarkoituksena on löytää hienoja projekti-ideoita ja miettiä yhdessä, voisiko niihin lähteä mukaan.”

Ajatuksena ei siis ole kehittää innovaatioita yksin, vaan yhdessä yhteistyökumppanien kanssa, ja auttaa näitä niiden viemisessä maailmalle. Tarpeeksi lupaaville projekteille laboratorio tarjoaa ”osaamisen, verkostot, pääsyn maailman eri maihin, maailman markkinoille, kontaktipinnat YK-rahastoihin ja YK-järjestöihin”, Gland sanoo.

Ei pelkästään köyhien auttamista

YK:n innovaatiolaboratorioita on Suomen lisäksi perustettu Malesiaan. Seuraavia ollaan avaamassa Egyptiin ja Intiaan ja keskusteluja on käynnissä myös Kazakstanin ja Mauritanian kanssa.

Suomen laboratorion neljä painopistealuetta ovat koulutus, kiertotalous, rauha ja turvallisuus sekä terveys. Myös muiden alojen innovaatioille voidaan tarjota tukea, jos ideat ovat tarpeeksi hyviä, Gland sanoo.

Innovaatiolaboratorioiden tavoitteena on YK:n kestävän kehityksen periaatteiden edistäminen.

Ihmisiä aulassa istumassa tuoleilla
YK:n innovaatiolaboratorion järjestämään koulutusvientiaiheiseen workshopiin osallistui useita suomalaisia start up -yrityksiä. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)

”Esimerkiksi maatalouspuolella olemme käyneet keskusteluja erään lupaavan start upin kanssa, jossa hyödynnetään tekoälyä parempien satojen tuottamiseen.”

Konkreettinen, jo käynnistetty projekti on yhteinen kiihdytysohjelma koulutusalan yrityskiihdyttämö xEdun kanssa. Haastattelun aikana aulassa on meneillään workshop, jossa pääosin suomalaisia start up -yrityksiä neuvotaan, ”miten kehittyviin maihin päästään”, kuten Gland kuvaa.

”Me tarjoamme heille verkostot ja kontaktit sekä pilotointimaita, joissa start upien ideoita keväämmällä pilotoidaan.”

Yritysten lisäksi yhteistyötä tehdään järjestöjen, yliopistojen, tutkimuslaitosten, hallitusten, ministeriöiden ja kaupunkien kanssa. Järjestöpuolella keskusteluja mahdollisista yhteistyökuvioista on Glandin mukaan käyty muun muassa Safer Globen, Fingon ja Laajan turvallisuuden verkosto Wisen kanssa.

YK:n innovaatiolaboratoriota rahoitetaan Suomen kehitysyhteistyövaroista. Rahoituspäätös kolmelle vuodelle on 7,5 miljoonaa euroa.

Gland myöntää, että kehitysyhteistyön lisäksi tarkoituksena on myös Suomen asian edistäminen.

”Tässä on kaksi puolta, joista toinen on tietysti se, että Suomen on näin mahdollista viedä omaa osaamistaan muualle. Toinen, erityisesti YK:n näkökulmasta tärkeä puoli, on löytää ratkaisuja maailman ongelmiin. Tämä on tapa tehdä kehitysyhteistyötä ja pyrkiä tekemän sitä tehokkaalla tavalla.”

kehityskehitysyhteistyösoveltava teknologiatiedetietoYKliiketoimintayhtiöt Suomi Ulkoministeriö

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.

Tuoreimmat

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”
Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen
Adolfo Vera ja Ahmad Hosseini ovat eri sukupolvien maahanmuuttajia Suomessa – ”Silloin juotiin aina kolme kuppia kahvia”
Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista