Uutiset

Euroopan ensimmäinen YK:n innovaatiolaboratorio aloitti toimintansa Espoossa

”Perinteinen kehitysyhteistyö ei enää yksinään riitä”, sanoo YK:n teknologia- ja innovaatiolaboratoriota johtava Marketta Gland. Vasta avatussa laboratoriossa saatetaan tutkia esimerkiksi lohkoketjuteknologian hyödyntämistä. Maailma.net vieraili laboratoriossa.
Valaistu keinu ja nainen toimistossa
Ainoastaan sisustuselementteinä toimivat valaistut keinut erottavat Espoossa toimivan YK:n innovaatiolaboratorion tavallisesta avokonttorista. Taustalla ohjelmajohtaja Marketta Gland. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)

YK:n ensimmäinen teknologia- ja innovaatiolaboratorio Euroopassa on aloittanut toimintansa Espoossa. Laboratorio avattiin virallisesti start up -tapahtuma Slushin yhteydessä joulukuun alussa. Lyhennenimellä UNTIL tunnettu innovaatiolaboratorio sijaitsee Aalto-yliopiston kampuksella toimivassa A Grid -kasvuyrityskeskuksessa.

Laboratoriosta tulee mieleen kojeet, laitteet, lasiputket ja pipetit, mutta todellisuudessa YK:n uusi innovaatiolaboratorio näyttää melko tavalliselta toimistolta. Ainoastaan futuristiset valokeinut osana sisustusta erottavat sen perinteisestä avokonttorista.

Tilanne voi vielä muuttua, vihjaa ohjelmajohtaja Marketta Gland. Toiminta on vasta muotoutumassa ja avokonttorin työpöytien ympärillä on toistaiseksi tyhjää, mutta rekrytoinnit ovat käynnissä.

Mitä innovaatiolabotoriossa sitten on käytännössä tarkoitus tehdä?

”Tarkoituksena on keskittyä uudenlaisiin, innovaatiot mahdollistaviin teknologioihin, joiden pohjalta saataisiin nopeammin kehitettyä vaikuttavia ratkaisuja maailman ongelmiin. Perinteinen kehitysyhteistyö ei enää yksinään riitä”, Gland sanoo.

Esimerkkeinä uusista teknologioista Gland mainitsee tekoälyn, koneoppimisen, lohkoketjutekniikan, robotit, lennokit ja bioteknologian.

”Esimerkiksi lohkoketjuteknologiaa voitaisiin hyödyntää omistussuhteiden jäljittämiseen konfliktioloissa tai eettisten tuotantoketjujen osoittamiseen. Sitä ei voi lahjoa eikä oikeutta esimerkiksi maanomistukseen poistaa paperit viemällä.”

”Tarkoituksena on löytää hienoja projekti-ideoita ja miettiä yhdessä, voisiko niihin lähteä mukaan.”

Ajatuksena ei siis ole kehittää innovaatioita yksin, vaan yhdessä yhteistyökumppanien kanssa, ja auttaa näitä niiden viemisessä maailmalle. Tarpeeksi lupaaville projekteille laboratorio tarjoaa ”osaamisen, verkostot, pääsyn maailman eri maihin, maailman markkinoille, kontaktipinnat YK-rahastoihin ja YK-järjestöihin”, Gland sanoo.

Ei pelkästään köyhien auttamista

YK:n innovaatiolaboratorioita on Suomen lisäksi perustettu Malesiaan. Seuraavia ollaan avaamassa Egyptiin ja Intiaan ja keskusteluja on käynnissä myös Kazakstanin ja Mauritanian kanssa.

Suomen laboratorion neljä painopistealuetta ovat koulutus, kiertotalous, rauha ja turvallisuus sekä terveys. Myös muiden alojen innovaatioille voidaan tarjota tukea, jos ideat ovat tarpeeksi hyviä, Gland sanoo.

Innovaatiolaboratorioiden tavoitteena on YK:n kestävän kehityksen periaatteiden edistäminen.

Ihmisiä aulassa istumassa tuoleilla
YK:n innovaatiolaboratorion järjestämään koulutusvientiaiheiseen workshopiin osallistui useita suomalaisia start up -yrityksiä. (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)

”Esimerkiksi maatalouspuolella olemme käyneet keskusteluja erään lupaavan start upin kanssa, jossa hyödynnetään tekoälyä parempien satojen tuottamiseen.”

Konkreettinen, jo käynnistetty projekti on yhteinen kiihdytysohjelma koulutusalan yrityskiihdyttämö xEdun kanssa. Haastattelun aikana aulassa on meneillään workshop, jossa pääosin suomalaisia start up -yrityksiä neuvotaan, ”miten kehittyviin maihin päästään”, kuten Gland kuvaa.

”Me tarjoamme heille verkostot ja kontaktit sekä pilotointimaita, joissa start upien ideoita keväämmällä pilotoidaan.”

Yritysten lisäksi yhteistyötä tehdään järjestöjen, yliopistojen, tutkimuslaitosten, hallitusten, ministeriöiden ja kaupunkien kanssa. Järjestöpuolella keskusteluja mahdollisista yhteistyökuvioista on Glandin mukaan käyty muun muassa Safer Globen, Fingon ja Laajan turvallisuuden verkosto Wisen kanssa.

YK:n innovaatiolaboratoriota rahoitetaan Suomen kehitysyhteistyövaroista. Rahoituspäätös kolmelle vuodelle on 7,5 miljoonaa euroa.

Gland myöntää, että kehitysyhteistyön lisäksi tarkoituksena on myös Suomen asian edistäminen.

”Tässä on kaksi puolta, joista toinen on tietysti se, että Suomen on näin mahdollista viedä omaa osaamistaan muualle. Toinen, erityisesti YK:n näkökulmasta tärkeä puoli, on löytää ratkaisuja maailman ongelmiin. Tämä on tapa tehdä kehitysyhteistyötä ja pyrkiä tekemän sitä tehokkaalla tavalla.”

kehityskehitysyhteistyösoveltava teknologiatiedetietoYKliiketoimintayhtiöt Suomi Ulkoministeriö

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.
Vaaleansiniset kumihansikkaat tiskialtaan reunalla.

Afrikkalaistaustaiset kotiapulaiset kärsivät ihmiskaupasta Lähi-idässä – Koronaviruksen vuoksi moni on nyt loukussa

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maissa työskentelee joukoittain afrikkalaisnaisia kotiapulaisina surkeassa asemassa. Heidän oikeuksiensa puolustaminen ei saa jäädä koronaviruksen aiheuttaman globaalin talouskriisin varjoon, kirjoittaa Salaado Qasim.
Kaakaohedelmiä puussa, taka-alalla puita ja pensaita.

Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö

Nestlé siirtyy käyttämään KitKat-suklaan valmistuksessa Rainforest Alliance -sertifioitua suklaata. Muutos tulee huonoon aikaan, sillä sekä koronavirus että ilmastonmuutos vaikeuttavat köyhien kaakaonviljelijöiden elämää jo valmiiksi.
Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.