Uutiset EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus

EU:n kehityspolitiikka keskittyy yhä tiiviimmin muuttoliikkeen torjuntaan

Asiantuntijat pelkäävät, että EU:n kehityspolitiikasta tehdään rajavalvonnan väline.
Siirtolaisia matkalla Kreikasta Makedoniaan vuonna 2015.
Siirtolaisia matkalla Kreikasta Makedoniaan vuonna 2015. EU haluaa puuttua muuttoliikkeen juurisyihin, mikä hirvittää asiantuntijoita ja järjestöjä. (Kuva: Stephen Ryan / IFRC / CC BY-NC-ND 2.0)

Euroopan kehityspolitiikka on pakolaiskriisin myötä ajautunut kehitysjärjestöjen ja tutkijoiden mukaan yhä ehdollisempaan suuntaan. Järjestöt kritisoivat EU:n kehityspolitiikkaa etenkin yrityksistä tehdä kehitysavusta rajavalvonnan väline.

"YK:n Agenda 2030 tunnustaa ihmisten liikkumisen myönteisen vaikutuksen kestävään kehitykseen. Euroopassa ihmisten liikkumiseen ja maahanmuuttoon suhtaudutaan tällä hetkellä kuitenkin pääosin kielteisesti, ja unionin viimeaikaiset toimet muuttoliiketilanteen ratkaisemiseksi ovat sotineet sen omaa arvopohjaa vastaan. Tämä on entisestään ruokkinut pelon ilmapiiriä Euroopassa”, toteaa kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen.

EU:n kehityspolitiikan kehitys on Maltan Vallettan tapaamisesta lähtien vuonna 2015 vahvistanut ajatusta kehitysavusta rajavalvonnan välineenä.

"Konkreettisin ja tuorein esimerkki kehitysyhteistyön uudesta politisoitumisesta on EU:n ja Suomen hallituksen syksyllä 2016 tekemä sopimus Afganistanin hallituksen kanssa kehitysyhteistyön ja afgaaniturvapaikanhakijoiden pakkopalautuksista ja Afganistanin hallituksen taivuttelu kehitysyhteistyövarojen leikkauksilla, mikäli vastaanottoa vaikeutetaan. Tässä on nähtävissä ristiriitaisuutta Suomen kehityspolitiikan keskeisen periaatteen, eli ihmisoikeuksien edistämisen ja toteuttamisen, kanssa", sanoo kehitysmaatutkimuksen dosentti Marjaana Jauhola Helsingin yliopistosta.

Jauholan mukaan EU:n kehityspolitiikassa on ollut jo pitkään havaittavissa trendi, jossa kehitysyhteistyötä ehdollistetaan erilaisten turvallisuuspoliittisten tavoitteiden vuoksi. Tukea suunnataan esimerkiksi niin sanottuihin hauraisiin valtioihin ja kehitysyhteistyötä yhdistetään turvallisuuspoliittisiin sotilasoperaatioihin.

”Selkeimpiä esimerkkejä ovat Afganistan ja Irak ja niiden sotilasinterventiot ja Yhdysvallat-Nato-painotteiset laaja-alaiset jälleenrakennussuunnitelmat", hän analysoi.

Tukea Sudanille

Euroopan komissio julkaisi kesäkuussa 2016 ehdotuksen Euroopan uudesta muuttoliikepolitiikasta. Räätälöidyillä kumppanuussopimuksilla lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa yritetään estää pakolaisten tulo Eurooppaan.

Viimeksi tällainen sopimus on solmittu Sudanin kanssa. Sen toivotaan estävän pakolaisten tulo Saharan eteläpuoleisilta alueilta Eritreasta, Etiopiasta ja Somaliasta. EU:n toimintasuunnitelmaan kuuluu avunanto Sudanin nopeille tukijoukoille kahden pakolaisleirin pystyttämistä varten.

Komission lehdistötiedote pukee pyrkimykset sulkea EU:n ulkorajat kauniimmalle kielelle: pitkällä aikavälillä pyritään tukemaan EU:n ulkopuolisten maiden kehitystä, jotta päästään muuttoliikkeen perimmäisiin syihin.

Nämä toimet edistävät komission mukaan myös YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteiden toteutumista.

"EU ohjaa siirtolaiset vaarallisemmille reiteille"

Pakolais- ja ihmisoikeusjärjestöjen näkökulmasta muuttoliikeagendan kokonaisvaltaisuus oli hyvä asia, mutta kansainvälisen suojelun näkökulmasta toimenpiteet keskittyvät liikkumisen kontrollin ja estämisen toimenpiteisiin.

"EU:n kumppanuuskehys kolmansien maiden kanssa ohjaa EU:n kehitysyhteistyövaroja kumppanimaiden rajavalvontaan ja asettaa rajavalvonnassa onnistumisen kehitysyhteistyön ehdoksi. Tämä rikkoo kansainvälisesti sovittuja avun tuloksellisuuden periaatteita, asettaa ihmisoikeudet ja ihmisten turvallisuuden vaakalaudalle ja mitä todennäköisimmin epäonnistuu tavoitteessaan estää ihmisten hakeutumista Eurooppaan. Päinvastoin se ohjaa konflikteja pakenevia ihmisiä käyttämään entistä vaarallisempia reittejä ja turvautumaan ihmissalakuljetukseen, jota EU nimenomaan yrittää torjua", sanoo Lappalainen.

Myös Jauholan näkemykset EU:n kehityspoliittisesta kehityksestä ovat synkkiä.

"Mikäli EU ja sen jäsenvaltiot toteuttaisivat ydinarvojaan globaalin hyvinvoinnin näkökulmasta, niiden tulisi osallistua radikaalisti keskusteluun ja tarjota vaihtoehtoja turvallisen liikkuvuuden ja toisaalta tasa-arvoisen hyvinvoinnin toteutumiseksi. Nyt käyttöön otetut ehdollistamisen muodot eivät ole arvomaailmaltaan vakuuttavia keinoja tähän suuntaan.”

Artikkeli on osa maailma.netin Kenen kehitystä? – EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus -juttusarjaa. Sen toteuttamiseen on saatu ulkoministeriön Eurooppatiedotustukea.

Uusi kehityspoliittinen konsensus korostaa muuttoliikettä

Muuttoliike on keskeinen teema myös EU:n uudessa kehityspoliittisessa konsensuksessa, joka allekirjoitettiin eilen keskiviikkona Brysselissä.

Konsensus on EU:n jäsenmaiden, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission yhteinen julkilausuma, joka määrää unionin kehityspolitiikan päälinjat pitkäksi aikaa. Edellinen konsensus on ollut voimassa vuodesta 2005 lähtien.

Kansalaisjärjestöt lobbasivat ahkerasti sen puolesta, ettei konsensusta valjastettaisi muuttoliikkeen torjuntaan. Uudessa konsensuksessa köyhyyden poistaminen onkin asetettu EU:n kehityspolitiikan tärkeimmäksi painopisteeksi. Siinä kuitenkin luvataan myös muun muassa puuttua muuttoliikkeen juurisyihin, mikä on herättänyt epäilyksiä järjestöissä.

Monien järjestöjen mielestä konsensus keskittyy liikaa EU:n omien intressien varmistamiseen.

”Muotoilu jättää oven auki sille, että kehitysyhteistyön vastaanottamisen ehdoksi asetetaan Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen rajoittaminen, eli EU:n omien etujen ajaminen”, sanoo Suomen kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehyksen vaikuttamistyön koordinaattori Jussi Kanner järjestön kannanotossa.

Teija Laakso

EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus kehitysyhteistyösiirtolaisuuspolitiikkaEU Kehys ry

Lue myös

Enaat-verkoston koordinaattori Laëtitia Sedou

EU:n puolustusintoilu voi pahentaa asevarustelukierrettä, pelkää asiantuntija – luvassa jopa miljardeja puolustusyhteistyöhön

Euroopan asekaupan vastaisessa verkostossa työskentelevä Laëtitia Sedou pelkää, että EU:sta on tulossa sotilaallinen projekti rauhanprojektin sijaan. Unionin rahaa aiotaan ohjata lähivuosina aseteollisuudelle, ja seurauksena aseista tulee Sedoun mukaan olemaan jo ylitarjontaa.
Euroopan parlamentin rakennus Strasbourgissa

EU:n uusi tukimuoto helpottaa ihmisoikeuspuolustajien ahdinkoa – ”tuelle on valitettavasti valtava tarve”

EU:n uusi tuki ihmisoikeuspuolustajille on osoittautunut niin suosituksi, että tukea hädin tuskin riittää kaikille sitä tarvitseville. Suomalaisjärjestöjen mukaan unioni voisi kuitenkin tehdä paljon enemmänkin ihmisoikeuksien edistämiseksi, puhumattakaan oman ihmisoikeustilanteensa parantamisesta.
Syyrian pakolainen Irakissa

EU:n uuden kehityspolitiikan pelätään sortuvan oman edun tavoitteluun

EU:n uuden kehityspoliittisen linjauksen virallinen tavoite on köyhyyden poistaminen. Suomalaiset asiantuntijat kuitenkin pelkäävät, että kauniista sanoista huolimatta linjauksella ajetaan muutakin kuin köyhien asiaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Joukko naisia ja muutama mies istuu maassa osoittamassa mieltään naisten oikeuksien puolesta..

Pakistanin naiset pelkäävät kaduilla ja kodeissa – Härintä on yltynyt, mutta myös vastarinta voimistuu

Pakistanissa naisiin kohdistuu yhä enemmän väkivaltaa ja ahdistelua julkisilla paikoilla. Aktivisti Sheema Kermanin mukaan maa on parissa vuodessa taantunut monta sataa vuotta. Pääministeri Imran Khan vähättelee ongelmaa ja sysää syyn häirinnästä naisten niskoille.
Kasvonsa peittänyt mies ohittaa poliisin kadulla ja kantaa kahta autonrengasta.

”Korruptiosta puolet pois, niin elämä olisi siedettävää” – Irakissa äänestetään sunnuntaina parlamenttivaaleissa

Irakia kaksi vuotta sitten ravistellut protestiliike sai osan vaatimuksistaan läpi. Vaaleja aikaistettiin ja vaalilakia on uudistettu. Tutkija Mariette Hägglund ja kansanedustaja Hussein al-Taee eivät kuitenkaan usko vaalien tuovan suuria muutoksia.
Aikuisen käsi pitelee stetoskooppia pienen lapsen rintakehällä.

Koronapandemia on lisännyt tuberkuloosikuolemia – tautiin sairastuu vuosittain jopa 10 miljoonaa ihmistä

Kun terveydenhuollon voimavarat on keskitetty koronapandemian hoitoon, moni tuberkuloosiin sairastunut ihminen on jäänyt vaille diagnoosia ja hoitoa.
Kolme nuorta miestä istuu maassa ja leikkaa kaakaopuun hedelmiä.

Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa

Sertifiointijärjestelmistä huolimatta alle 18-vuotiaiden osuus kaakaotilojen työläisistä on kasvanut. Norsunluurannikon kaakaoviljelijät aliarvioivat käyttämänsä lapsityövoiman määrää sertifikaatin menettämisen pelossa.
Suuri kivirakennus, jonka yllä pilviä.

Maailman köyhimpiin maihin kuuluvassa Tšadissa on odotettu vakaampia aikoja yli kuusi vuosikymmentä – Presidentin yllättävä kuolema luo sekä mahdollisuuksia että uhkakuvia

Tšadin presidentti kuoli viime keväänä yllättäen taistelukentällä. Maan jatkuva epävakauden kierre voi periaatteessa nyt katketa, mutta asiantuntijoiden mukaan seuraukset voivat olla arvaamattomat.

Luetuimmat

”Korruptiosta puolet pois, niin elämä olisi siedettävää” – Irakissa äänestetään sunnuntaina parlamenttivaaleissa
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Satelliittiteknologia auttaa Tyynenmeren saarivaltioita sopeutumaan myrskytuhoihin
Maailman köyhimpiin maihin kuuluvassa Tšadissa on odotettu vakaampia aikoja yli kuusi vuosikymmentä – Presidentin yllättävä kuolema luo sekä mahdollisuuksia että uhkakuvia
YK: Jemenin sodassa kuollut tai haavoittunut kahden vuoden aikana yli 2 600 lasta
Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Rasismi on rakenteellinen ongelma, mutta Suomessa se nähdään usein vain yksittäisten ”pahisten” syntinä – Helsingin opetushenkilökunta saa nyt koulutusta antirasistisesta työotteesta
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti