Uutiset EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus

EU:n kehityspolitiikka keskittyy yhä tiiviimmin muuttoliikkeen torjuntaan

Asiantuntijat pelkäävät, että EU:n kehityspolitiikasta tehdään rajavalvonnan väline.
Siirtolaisia matkalla Kreikasta Makedoniaan vuonna 2015.
Siirtolaisia matkalla Kreikasta Makedoniaan vuonna 2015. EU haluaa puuttua muuttoliikkeen juurisyihin, mikä hirvittää asiantuntijoita ja järjestöjä. (Kuva: Stephen Ryan / IFRC / CC BY-NC-ND 2.0)

Euroopan kehityspolitiikka on pakolaiskriisin myötä ajautunut kehitysjärjestöjen ja tutkijoiden mukaan yhä ehdollisempaan suuntaan. Järjestöt kritisoivat EU:n kehityspolitiikkaa etenkin yrityksistä tehdä kehitysavusta rajavalvonnan väline.

"YK:n Agenda 2030 tunnustaa ihmisten liikkumisen myönteisen vaikutuksen kestävään kehitykseen. Euroopassa ihmisten liikkumiseen ja maahanmuuttoon suhtaudutaan tällä hetkellä kuitenkin pääosin kielteisesti, ja unionin viimeaikaiset toimet muuttoliiketilanteen ratkaisemiseksi ovat sotineet sen omaa arvopohjaa vastaan. Tämä on entisestään ruokkinut pelon ilmapiiriä Euroopassa”, toteaa kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen.

EU:n kehityspolitiikan kehitys on Maltan Vallettan tapaamisesta lähtien vuonna 2015 vahvistanut ajatusta kehitysavusta rajavalvonnan välineenä.

"Konkreettisin ja tuorein esimerkki kehitysyhteistyön uudesta politisoitumisesta on EU:n ja Suomen hallituksen syksyllä 2016 tekemä sopimus Afganistanin hallituksen kanssa kehitysyhteistyön ja afgaaniturvapaikanhakijoiden pakkopalautuksista ja Afganistanin hallituksen taivuttelu kehitysyhteistyövarojen leikkauksilla, mikäli vastaanottoa vaikeutetaan. Tässä on nähtävissä ristiriitaisuutta Suomen kehityspolitiikan keskeisen periaatteen, eli ihmisoikeuksien edistämisen ja toteuttamisen, kanssa", sanoo kehitysmaatutkimuksen dosentti Marjaana Jauhola Helsingin yliopistosta.

Jauholan mukaan EU:n kehityspolitiikassa on ollut jo pitkään havaittavissa trendi, jossa kehitysyhteistyötä ehdollistetaan erilaisten turvallisuuspoliittisten tavoitteiden vuoksi. Tukea suunnataan esimerkiksi niin sanottuihin hauraisiin valtioihin ja kehitysyhteistyötä yhdistetään turvallisuuspoliittisiin sotilasoperaatioihin.

”Selkeimpiä esimerkkejä ovat Afganistan ja Irak ja niiden sotilasinterventiot ja Yhdysvallat-Nato-painotteiset laaja-alaiset jälleenrakennussuunnitelmat", hän analysoi.

Tukea Sudanille

Euroopan komissio julkaisi kesäkuussa 2016 ehdotuksen Euroopan uudesta muuttoliikepolitiikasta. Räätälöidyillä kumppanuussopimuksilla lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa yritetään estää pakolaisten tulo Eurooppaan.

Viimeksi tällainen sopimus on solmittu Sudanin kanssa. Sen toivotaan estävän pakolaisten tulo Saharan eteläpuoleisilta alueilta Eritreasta, Etiopiasta ja Somaliasta. EU:n toimintasuunnitelmaan kuuluu avunanto Sudanin nopeille tukijoukoille kahden pakolaisleirin pystyttämistä varten.

Komission lehdistötiedote pukee pyrkimykset sulkea EU:n ulkorajat kauniimmalle kielelle: pitkällä aikavälillä pyritään tukemaan EU:n ulkopuolisten maiden kehitystä, jotta päästään muuttoliikkeen perimmäisiin syihin.

Nämä toimet edistävät komission mukaan myös YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteiden toteutumista.

"EU ohjaa siirtolaiset vaarallisemmille reiteille"

Pakolais- ja ihmisoikeusjärjestöjen näkökulmasta muuttoliikeagendan kokonaisvaltaisuus oli hyvä asia, mutta kansainvälisen suojelun näkökulmasta toimenpiteet keskittyvät liikkumisen kontrollin ja estämisen toimenpiteisiin.

"EU:n kumppanuuskehys kolmansien maiden kanssa ohjaa EU:n kehitysyhteistyövaroja kumppanimaiden rajavalvontaan ja asettaa rajavalvonnassa onnistumisen kehitysyhteistyön ehdoksi. Tämä rikkoo kansainvälisesti sovittuja avun tuloksellisuuden periaatteita, asettaa ihmisoikeudet ja ihmisten turvallisuuden vaakalaudalle ja mitä todennäköisimmin epäonnistuu tavoitteessaan estää ihmisten hakeutumista Eurooppaan. Päinvastoin se ohjaa konflikteja pakenevia ihmisiä käyttämään entistä vaarallisempia reittejä ja turvautumaan ihmissalakuljetukseen, jota EU nimenomaan yrittää torjua", sanoo Lappalainen.

Myös Jauholan näkemykset EU:n kehityspoliittisesta kehityksestä ovat synkkiä.

"Mikäli EU ja sen jäsenvaltiot toteuttaisivat ydinarvojaan globaalin hyvinvoinnin näkökulmasta, niiden tulisi osallistua radikaalisti keskusteluun ja tarjota vaihtoehtoja turvallisen liikkuvuuden ja toisaalta tasa-arvoisen hyvinvoinnin toteutumiseksi. Nyt käyttöön otetut ehdollistamisen muodot eivät ole arvomaailmaltaan vakuuttavia keinoja tähän suuntaan.”

Artikkeli on osa maailma.netin Kenen kehitystä? – EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus -juttusarjaa. Sen toteuttamiseen on saatu ulkoministeriön Eurooppatiedotustukea.

Uusi kehityspoliittinen konsensus korostaa muuttoliikettä

Muuttoliike on keskeinen teema myös EU:n uudessa kehityspoliittisessa konsensuksessa, joka allekirjoitettiin eilen keskiviikkona Brysselissä.

Konsensus on EU:n jäsenmaiden, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission yhteinen julkilausuma, joka määrää unionin kehityspolitiikan päälinjat pitkäksi aikaa. Edellinen konsensus on ollut voimassa vuodesta 2005 lähtien.

Kansalaisjärjestöt lobbasivat ahkerasti sen puolesta, ettei konsensusta valjastettaisi muuttoliikkeen torjuntaan. Uudessa konsensuksessa köyhyyden poistaminen onkin asetettu EU:n kehityspolitiikan tärkeimmäksi painopisteeksi. Siinä kuitenkin luvataan myös muun muassa puuttua muuttoliikkeen juurisyihin, mikä on herättänyt epäilyksiä järjestöissä.

Monien järjestöjen mielestä konsensus keskittyy liikaa EU:n omien intressien varmistamiseen.

”Muotoilu jättää oven auki sille, että kehitysyhteistyön vastaanottamisen ehdoksi asetetaan Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen rajoittaminen, eli EU:n omien etujen ajaminen”, sanoo Suomen kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehyksen vaikuttamistyön koordinaattori Jussi Kanner järjestön kannanotossa.

Teija Laakso

EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus kehitysyhteistyösiirtolaisuuspolitiikkaEU Kehys ry

Lue myös

Enaat-verkoston koordinaattori Laëtitia Sedou

EU:n puolustusintoilu voi pahentaa asevarustelukierrettä, pelkää asiantuntija – luvassa jopa miljardeja puolustusyhteistyöhön

Euroopan asekaupan vastaisessa verkostossa työskentelevä Laëtitia Sedou pelkää, että EU:sta on tulossa sotilaallinen projekti rauhanprojektin sijaan. Unionin rahaa aiotaan ohjata lähivuosina aseteollisuudelle, ja seurauksena aseista tulee Sedoun mukaan olemaan jo ylitarjontaa.
Euroopan parlamentin rakennus Strasbourgissa

EU:n uusi tukimuoto helpottaa ihmisoikeuspuolustajien ahdinkoa – ”tuelle on valitettavasti valtava tarve”

EU:n uusi tuki ihmisoikeuspuolustajille on osoittautunut niin suosituksi, että tukea hädin tuskin riittää kaikille sitä tarvitseville. Suomalaisjärjestöjen mukaan unioni voisi kuitenkin tehdä paljon enemmänkin ihmisoikeuksien edistämiseksi, puhumattakaan oman ihmisoikeustilanteensa parantamisesta.
Syyrian pakolainen Irakissa

EU:n uuden kehityspolitiikan pelätään sortuvan oman edun tavoitteluun

EU:n uuden kehityspoliittisen linjauksen virallinen tavoite on köyhyyden poistaminen. Suomalaiset asiantuntijat kuitenkin pelkäävät, että kauniista sanoista huolimatta linjauksella ajetaan muutakin kuin köyhien asiaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kaupungin rakennuksia yläviistosta kuvattuna.

Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta

Englanninkielistä vähemmistöä edustavan separatistiryhmän taistelut hallitusta vastaan ovat kestäneet jo viisi vuotta. ”Seuraava sukupolvi tuhotaan silmiemme edessä, ja se vain lisää halveksuntaa ja vieraantumista valtiota kohtaan heidän kasvaessaan”, varoittaa politiikan tutkija Christopher Fomunyoh.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.
Naisia ja lapsia torilla myymässä mangoja ja kookospähkinöitä.

Epäluottamus ruokkii rokotekielteisyyttä Papua-Uudessa-Guineassa

Rokotteista kieltäytyminen johtuu kulttuurisesta ja uskonnollisesta vastustuksesta, virheellisestä informaatiosta ja sosiaalisen median ruokkimista salaliittoteorioista. Taistelua koronavirusta vastaan vaikeuttaa lisäksi terveydenhuollon henkilöstön rokotevastaisuus.

Luetuimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Pariisin huippukokouksessa luvattiin tasa-arvotyöhön 40 miljardin dollarin rahoituspotti
Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään
Raportti: Yhä useammalla on puhdasta vettä ja kunnollinen vessa, mutta edistyksen pitäisi ainakin nelinkertaistua
Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä