Uutiset EU:n kehityspolitiikka

EU-maat kasvattavat kehitysapuaan kepulikonstein

EU-maiden antama kehitysapu kasvoi viime vuonna, mutta kasvu selittyy pääosin sillä, että maat raportoivat pakolaismenonsa kehitysyhteistyövaroiksi. AidWatch-raportin mukaan osa EU-maista on oman apunsa suurimpia vastaanottajia.
(Kuva: Domiriel / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Aiempaa suurempi osuus EU-maiden antamasta kehitysavusta jäi viime vuonna unionin sisälle. Syynä ovat pääosin jäsenmaiden kasvaneet pakolaiskulut, joista osa on tilastoitu kehitysyhteistyövaroiksi huolimatta siitä, etteivät ne koskaan päädy kehitysmaihin, selviää eurooppalaisjärjestöjen tuoreesta AidWatch-raportista.

"Maat, joissa kehitysyhteistyövarat kasvoivat eniten suhteessa edelliseen vuoteen, ovat suoraan niitä, joihin on tullut eniten pakolaisia: Saksa, Kreikka ja Unkari", kertoo suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehys ry:n vaikuttamistyön koordinaattori Jussi Kanner.

Kanner oli mukana tekemässä Suomen osuutta raporttiin, jonka julkaisee eurooppalaisten järjestöjen liittouma Concord. Sen laskelmien mukaan viime vuonna jo 17 prosenttia EU-maiden antamasta kehitysavusta oli niin sanottua paisuteltua apua, viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna. Pakolaiskulujen lisäksi Concord laskee avun paisutteluksi esimerkiksi velkahelpotusten, kehitysmaiden opiskelijoista  syntyvien kulujen sekä ehdollisen avun tilastoinnin kehitysyhteistyövaroiksi.

Tilastokikkailu vaarantaa kehitysyhteistyön

EU-maat tilastoivat pakolaiskulujaan kehitysyhteistyöksi, koska OECD-maiden kehitysapukomitea DAC pakolaisten sallii sen pakolaisten oleskelun ensimmäisen vuoden ajalta.

Sitä, kuinka moni maa ottaa rahat suoraan kehitysyhteistyöbudjetista ja kuinka moni sen ulkopuolelta, ei tiedetä. Esimerkiksi Suomessa pakolaiskuluja ei oteta kehitysyhteistyövaroista, vaikka ne OECD:lle tilastoidaankin kehitysapuna. Concord on ilmiöstä silti huolissaan. Sen mukaan osasta EU-maista on tullut oman apunsa suurimpia vastaanottajia.

Esimerkiksi Itävallassa pakolaiskulut osuutena kehitysyhteistyövaroista kasvoivat viime vuonna kahdeksasta prosentista 26:een. Myös Ruotsissa jo yli viidennes kehitysyhteistyöbudjetista meni viime vuonna pakolaiskuluihin. Maassa myös ehdotettiin, että jopa puolet kehitysyhteistyövaroista käytettäisiin jatkossa pakolaismenoihin – ei siis kehitysmaiden köyhyyden vähentämiseen. Asiasta nousseen kohun jälkeen osuus laskettiin 30:een.

Samaan suuntaan mennään muualla. Jussi Kannerin mukaan EU:ssa halutaan tällä hetkellä käyttää kehitysyhteistyövaroja aiempaa enemmän EU-maiden omien intressien edistämiseen. Jäsenmaat haluavat käyttää varoja esimerkiksi muuttoliikkeen "juurisyiden" torjuntaan ja kehityksen ja turvallisuuden välisen linkin vahvistamiseen. Siksi EU teki esimerkiksi Afganistanin kanssa taannoin sopimuksen siitä, että se vastaanottaa käännytettyjä turvapaikanhakijoita EU:sta. Vastineeksi maa saa apua.

"Se on erittäin huolestuttava trendi, ja se tuntuu vahvistuvan. On itsessään järkevää, että puututaan pakotetun muuttoliikkeen juurisyihin ja vahvistetaan kehityksen ja turvallisuuden yhteyttä, mutta se ei saisi johtaa siihen, että luovutaan yhdessä sovituista avun tuloksellisuuden periaatteista tai siihen, että kehitysavun kriteerit heitetään yhtäkkiä romukoppaan", Kanner sanoo.

Suomi pärjää hyvin

Oli kehitysavun määritelmä mikä hyvänsä, EU-maat antavat sitä AidWatch-raportin mukaan yhä liian vähän. Vaikka apu raportin mukaan nousi viime vuonna 62,4 miljardiin euroon, summa oli vain 0,44 prosenttia unionin bruttokansantulosta. 15 EU-maan tavoitteen mukaan oli määrä nostaa osuus 0,7 prosenttiin viime vuonna, mutta siihen pääsivät vain Luxemburg, Ruotsi, Tanska, Alankomaat ja Iso-Britannia.

Suomi on näiden maiden jälkeen suhteessa EU:n suurin avunantaja 0,57 prosentin bruttokansantulo-osuudellaan, sillä tämänvuotiset leikkaukset eivät vielä näy tilastoissa. Kannerin mukaan Suomi pärjää hyvin myös avun laadun suhteen – paisuteltua apua tulee vain pakolaiskulujen raportoinnista ja siitäkin keskimääräistä vähemmän.

Suomen päätös leikata rajusti kehitysavusta sekä siirtää rahaa yksityiselle sektorille kuitenkin huomioidaan raportissa. Se suosittelee Suomea muotoilemaan oman yksityisen sektorin kehityspolitiikan linjauksen ja huomioimaan esimerkiksi tehokkuus- ja läpinäkyvyysvaatimukset.

EU:n kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpakolaisetpolitiikkaEU EurooppaSuomi Kehys ry

Lue myös

Eu:n lippuja suuren rakennuksen edustalla

EU:n kumppanuusneuvottelut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden kanssa etenevät hitaasti – Komissaari Jutta Urpilaiselta vaaditaan nyt diplomaattista taitoa

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen (sd) pitäisi saada päätökseen kumppanuusneuvottelut, joita käydään unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden välillä. Tehtävä on vaikea, sillä osapuolten intressit ovat hyvin erilaiset.
Sinisiä ilmapalloja, joissa EU:n lipun tähtiä

EU on lopettanut monien keskituloisten maiden kehitysavun – Köyhyystavoitteet uhkaavat vesittyä, varoittaa tutkija

EU on lopettanut kuluneella rahoituskaudella monien keskitulotason maiden tukemisen, koska se haluaa keskittyä köyhimpiin maihin. Suurin osa maailman köyhistä elää kuitenkin juuri keskituloisissa maissa ja avun lopettaminen voi vaikeuttaa köyhyyden poistamista, varoittaa aiheesta väitellyt Riina Pilke.
Peukku pystyssä EU:n lipun edessä

Europarlamenttivaalien voittajia olivat vihreät ja oikeistopopulistit – Mitä tulos merkitsee EU:n kehitysyhteistyön ja ilmastopolitiikan kannalta?

Keskeinen kysymys on, miten käy EU:n suhteita Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maihin määrittävän Cotonoun sopimuksen jälkeisissä neuvotteluissa, sanoo Fingon Rilli Lappalainen. "Huolena on, tuleeko sopimuksesta aidosti tasa-arvoinen."

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.