Uutiset EU:n kehityspolitiikka

EU-maat kasvattavat kehitysapuaan kepulikonstein

EU-maiden antama kehitysapu kasvoi viime vuonna, mutta kasvu selittyy pääosin sillä, että maat raportoivat pakolaismenonsa kehitysyhteistyövaroiksi. AidWatch-raportin mukaan osa EU-maista on oman apunsa suurimpia vastaanottajia.
(Kuva: Domiriel / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Aiempaa suurempi osuus EU-maiden antamasta kehitysavusta jäi viime vuonna unionin sisälle. Syynä ovat pääosin jäsenmaiden kasvaneet pakolaiskulut, joista osa on tilastoitu kehitysyhteistyövaroiksi huolimatta siitä, etteivät ne koskaan päädy kehitysmaihin, selviää eurooppalaisjärjestöjen tuoreesta AidWatch-raportista.

"Maat, joissa kehitysyhteistyövarat kasvoivat eniten suhteessa edelliseen vuoteen, ovat suoraan niitä, joihin on tullut eniten pakolaisia: Saksa, Kreikka ja Unkari", kertoo suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehys ry:n vaikuttamistyön koordinaattori Jussi Kanner.

Kanner oli mukana tekemässä Suomen osuutta raporttiin, jonka julkaisee eurooppalaisten järjestöjen liittouma Concord. Sen laskelmien mukaan viime vuonna jo 17 prosenttia EU-maiden antamasta kehitysavusta oli niin sanottua paisuteltua apua, viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna. Pakolaiskulujen lisäksi Concord laskee avun paisutteluksi esimerkiksi velkahelpotusten, kehitysmaiden opiskelijoista  syntyvien kulujen sekä ehdollisen avun tilastoinnin kehitysyhteistyövaroiksi.

Tilastokikkailu vaarantaa kehitysyhteistyön

EU-maat tilastoivat pakolaiskulujaan kehitysyhteistyöksi, koska OECD-maiden kehitysapukomitea DAC pakolaisten sallii sen pakolaisten oleskelun ensimmäisen vuoden ajalta.

Sitä, kuinka moni maa ottaa rahat suoraan kehitysyhteistyöbudjetista ja kuinka moni sen ulkopuolelta, ei tiedetä. Esimerkiksi Suomessa pakolaiskuluja ei oteta kehitysyhteistyövaroista, vaikka ne OECD:lle tilastoidaankin kehitysapuna. Concord on ilmiöstä silti huolissaan. Sen mukaan osasta EU-maista on tullut oman apunsa suurimpia vastaanottajia.

Esimerkiksi Itävallassa pakolaiskulut osuutena kehitysyhteistyövaroista kasvoivat viime vuonna kahdeksasta prosentista 26:een. Myös Ruotsissa jo yli viidennes kehitysyhteistyöbudjetista meni viime vuonna pakolaiskuluihin. Maassa myös ehdotettiin, että jopa puolet kehitysyhteistyövaroista käytettäisiin jatkossa pakolaismenoihin – ei siis kehitysmaiden köyhyyden vähentämiseen. Asiasta nousseen kohun jälkeen osuus laskettiin 30:een.

Samaan suuntaan mennään muualla. Jussi Kannerin mukaan EU:ssa halutaan tällä hetkellä käyttää kehitysyhteistyövaroja aiempaa enemmän EU-maiden omien intressien edistämiseen. Jäsenmaat haluavat käyttää varoja esimerkiksi muuttoliikkeen "juurisyiden" torjuntaan ja kehityksen ja turvallisuuden välisen linkin vahvistamiseen. Siksi EU teki esimerkiksi Afganistanin kanssa taannoin sopimuksen siitä, että se vastaanottaa käännytettyjä turvapaikanhakijoita EU:sta. Vastineeksi maa saa apua.

"Se on erittäin huolestuttava trendi, ja se tuntuu vahvistuvan. On itsessään järkevää, että puututaan pakotetun muuttoliikkeen juurisyihin ja vahvistetaan kehityksen ja turvallisuuden yhteyttä, mutta se ei saisi johtaa siihen, että luovutaan yhdessä sovituista avun tuloksellisuuden periaatteista tai siihen, että kehitysavun kriteerit heitetään yhtäkkiä romukoppaan", Kanner sanoo.

Suomi pärjää hyvin

Oli kehitysavun määritelmä mikä hyvänsä, EU-maat antavat sitä AidWatch-raportin mukaan yhä liian vähän. Vaikka apu raportin mukaan nousi viime vuonna 62,4 miljardiin euroon, summa oli vain 0,44 prosenttia unionin bruttokansantulosta. 15 EU-maan tavoitteen mukaan oli määrä nostaa osuus 0,7 prosenttiin viime vuonna, mutta siihen pääsivät vain Luxemburg, Ruotsi, Tanska, Alankomaat ja Iso-Britannia.

Suomi on näiden maiden jälkeen suhteessa EU:n suurin avunantaja 0,57 prosentin bruttokansantulo-osuudellaan, sillä tämänvuotiset leikkaukset eivät vielä näy tilastoissa. Kannerin mukaan Suomi pärjää hyvin myös avun laadun suhteen – paisuteltua apua tulee vain pakolaiskulujen raportoinnista ja siitäkin keskimääräistä vähemmän.

Suomen päätös leikata rajusti kehitysavusta sekä siirtää rahaa yksityiselle sektorille kuitenkin huomioidaan raportissa. Se suosittelee Suomea muotoilemaan oman yksityisen sektorin kehityspolitiikan linjauksen ja huomioimaan esimerkiksi tehokkuus- ja läpinäkyvyysvaatimukset.

EU:n kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpakolaisetpolitiikkaEU EurooppaSuomi Kehys ry

Lue myös

Henkilö puolilähikuvassa.

Eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestöön suomalainen puheenjohtaja

Fingon kestävän kehityksen johtaja Rilli Lappalainen on valittu CONCORD-järjestön hallituksen puheenjohtajaksi vuosille 2021–2023.
Eu:n lippuja suuren rakennuksen edustalla

EU:n kumppanuusneuvottelut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden kanssa etenevät hitaasti – Komissaari Jutta Urpilaiselta vaaditaan nyt diplomaattista taitoa

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen (sd) pitäisi saada päätökseen kumppanuusneuvottelut, joita käydään unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden välillä. Tehtävä on vaikea, sillä osapuolten intressit ovat hyvin erilaiset.
Sinisiä ilmapalloja, joissa EU:n lipun tähtiä

EU on lopettanut monien keskituloisten maiden kehitysavun – Köyhyystavoitteet uhkaavat vesittyä, varoittaa tutkija

EU on lopettanut kuluneella rahoituskaudella monien keskitulotason maiden tukemisen, koska se haluaa keskittyä köyhimpiin maihin. Suurin osa maailman köyhistä elää kuitenkin juuri keskituloisissa maissa ja avun lopettaminen voi vaikeuttaa köyhyyden poistamista, varoittaa aiheesta väitellyt Riina Pilke.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Vihreitä lehtikasveja pellolla.

Finnwatch: Suomessa käytettävä brasilialainen soija voi kiihdyttää metsäkatoa – Lihantuottajat eivät pysty jäljittämään soijaa tiloille asti

Moni suomalainen lihantuottaja käyttää kyllä sertifioitua soijaa, mutta käytännössä soijaa ei pystytä jäljittämään, selviää Finnwatchin tuoreesta selvityksestä.
Nainen puolilähikuvassa.

Suomessa asuva ihmisoikeusaktivisti Itohan Okundaye mukaan uuteen ihmiskaupasta selvinneiden kansainväliseen valtuustoon

Etyjin ihmiskaupasta selvinneiden valtuusto antaa valtioille suosituksia siitä, miten ihmiskauppaa pitäisi torjua. Nigerialaistaustainen Itohan Okundaye, 30, on yksi sen jäsenistä.
Miehiä istumassa maassa, toisella puolella rauhanturvaajia tuoleilla.

Yli 100 000 paennut Sudanin Darfurissa – Väkivalta alkoi pian rauhanturvaajien lähdettyä

Noin 250 ihmistä on kuollut tammikuun puolivälin jälkeen tapahtuneessa kahdessa kahakassa. YK pelkää, että väkivalta kasvaa, kun vanhat jännitteet nousevat taas pintaan.
Mielenosoittajia pinkkien kylttien kanssa

Bidenin hallinto luopuu Trumpin kauden tuhoisasta kehitysyhteistyön aborttisäännöstä – Vaikutukset jatkuvat vielä pitkään

Trumpin aikana kansainväliset järjestöt eivät ole saaneet Yhdysvaltain rahoitusta, jos ne ovat edes puhuneet työssään abortista. Säännön hyödyt ovat olleet minimaaliset ja haitat valtavat.

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti