Uutiset EU:n kehityspolitiikka

EU-maat kasvattavat kehitysapuaan kepulikonstein

EU-maiden antama kehitysapu kasvoi viime vuonna, mutta kasvu selittyy pääosin sillä, että maat raportoivat pakolaismenonsa kehitysyhteistyövaroiksi. AidWatch-raportin mukaan osa EU-maista on oman apunsa suurimpia vastaanottajia.
(Kuva: Domiriel / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Aiempaa suurempi osuus EU-maiden antamasta kehitysavusta jäi viime vuonna unionin sisälle. Syynä ovat pääosin jäsenmaiden kasvaneet pakolaiskulut, joista osa on tilastoitu kehitysyhteistyövaroiksi huolimatta siitä, etteivät ne koskaan päädy kehitysmaihin, selviää eurooppalaisjärjestöjen tuoreesta AidWatch-raportista.

"Maat, joissa kehitysyhteistyövarat kasvoivat eniten suhteessa edelliseen vuoteen, ovat suoraan niitä, joihin on tullut eniten pakolaisia: Saksa, Kreikka ja Unkari", kertoo suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehys ry:n vaikuttamistyön koordinaattori Jussi Kanner.

Kanner oli mukana tekemässä Suomen osuutta raporttiin, jonka julkaisee eurooppalaisten järjestöjen liittouma Concord. Sen laskelmien mukaan viime vuonna jo 17 prosenttia EU-maiden antamasta kehitysavusta oli niin sanottua paisuteltua apua, viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna. Pakolaiskulujen lisäksi Concord laskee avun paisutteluksi esimerkiksi velkahelpotusten, kehitysmaiden opiskelijoista  syntyvien kulujen sekä ehdollisen avun tilastoinnin kehitysyhteistyövaroiksi.

Tilastokikkailu vaarantaa kehitysyhteistyön

EU-maat tilastoivat pakolaiskulujaan kehitysyhteistyöksi, koska OECD-maiden kehitysapukomitea DAC pakolaisten sallii sen pakolaisten oleskelun ensimmäisen vuoden ajalta.

Sitä, kuinka moni maa ottaa rahat suoraan kehitysyhteistyöbudjetista ja kuinka moni sen ulkopuolelta, ei tiedetä. Esimerkiksi Suomessa pakolaiskuluja ei oteta kehitysyhteistyövaroista, vaikka ne OECD:lle tilastoidaankin kehitysapuna. Concord on ilmiöstä silti huolissaan. Sen mukaan osasta EU-maista on tullut oman apunsa suurimpia vastaanottajia.

Esimerkiksi Itävallassa pakolaiskulut osuutena kehitysyhteistyövaroista kasvoivat viime vuonna kahdeksasta prosentista 26:een. Myös Ruotsissa jo yli viidennes kehitysyhteistyöbudjetista meni viime vuonna pakolaiskuluihin. Maassa myös ehdotettiin, että jopa puolet kehitysyhteistyövaroista käytettäisiin jatkossa pakolaismenoihin – ei siis kehitysmaiden köyhyyden vähentämiseen. Asiasta nousseen kohun jälkeen osuus laskettiin 30:een.

Samaan suuntaan mennään muualla. Jussi Kannerin mukaan EU:ssa halutaan tällä hetkellä käyttää kehitysyhteistyövaroja aiempaa enemmän EU-maiden omien intressien edistämiseen. Jäsenmaat haluavat käyttää varoja esimerkiksi muuttoliikkeen "juurisyiden" torjuntaan ja kehityksen ja turvallisuuden välisen linkin vahvistamiseen. Siksi EU teki esimerkiksi Afganistanin kanssa taannoin sopimuksen siitä, että se vastaanottaa käännytettyjä turvapaikanhakijoita EU:sta. Vastineeksi maa saa apua.

"Se on erittäin huolestuttava trendi, ja se tuntuu vahvistuvan. On itsessään järkevää, että puututaan pakotetun muuttoliikkeen juurisyihin ja vahvistetaan kehityksen ja turvallisuuden yhteyttä, mutta se ei saisi johtaa siihen, että luovutaan yhdessä sovituista avun tuloksellisuuden periaatteista tai siihen, että kehitysavun kriteerit heitetään yhtäkkiä romukoppaan", Kanner sanoo.

Suomi pärjää hyvin

Oli kehitysavun määritelmä mikä hyvänsä, EU-maat antavat sitä AidWatch-raportin mukaan yhä liian vähän. Vaikka apu raportin mukaan nousi viime vuonna 62,4 miljardiin euroon, summa oli vain 0,44 prosenttia unionin bruttokansantulosta. 15 EU-maan tavoitteen mukaan oli määrä nostaa osuus 0,7 prosenttiin viime vuonna, mutta siihen pääsivät vain Luxemburg, Ruotsi, Tanska, Alankomaat ja Iso-Britannia.

Suomi on näiden maiden jälkeen suhteessa EU:n suurin avunantaja 0,57 prosentin bruttokansantulo-osuudellaan, sillä tämänvuotiset leikkaukset eivät vielä näy tilastoissa. Kannerin mukaan Suomi pärjää hyvin myös avun laadun suhteen – paisuteltua apua tulee vain pakolaiskulujen raportoinnista ja siitäkin keskimääräistä vähemmän.

Suomen päätös leikata rajusti kehitysavusta sekä siirtää rahaa yksityiselle sektorille kuitenkin huomioidaan raportissa. Se suosittelee Suomea muotoilemaan oman yksityisen sektorin kehityspolitiikan linjauksen ja huomioimaan esimerkiksi tehokkuus- ja läpinäkyvyysvaatimukset.

EU:n kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpakolaisetpolitiikkaEU EurooppaSuomi Kehys ry

Lue myös

Eu:n lippuja suuren rakennuksen edustalla

EU:n kumppanuusneuvottelut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden kanssa etenevät hitaasti – Komissaari Jutta Urpilaiselta vaaditaan nyt diplomaattista taitoa

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen (sd) pitäisi saada päätökseen kumppanuusneuvottelut, joita käydään unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden välillä. Tehtävä on vaikea, sillä osapuolten intressit ovat hyvin erilaiset.
Sinisiä ilmapalloja, joissa EU:n lipun tähtiä

EU on lopettanut monien keskituloisten maiden kehitysavun – Köyhyystavoitteet uhkaavat vesittyä, varoittaa tutkija

EU on lopettanut kuluneella rahoituskaudella monien keskitulotason maiden tukemisen, koska se haluaa keskittyä köyhimpiin maihin. Suurin osa maailman köyhistä elää kuitenkin juuri keskituloisissa maissa ja avun lopettaminen voi vaikeuttaa köyhyyden poistamista, varoittaa aiheesta väitellyt Riina Pilke.
Peukku pystyssä EU:n lipun edessä

Europarlamenttivaalien voittajia olivat vihreät ja oikeistopopulistit – Mitä tulos merkitsee EU:n kehitysyhteistyön ja ilmastopolitiikan kannalta?

Keskeinen kysymys on, miten käy EU:n suhteita Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maihin määrittävän Cotonoun sopimuksen jälkeisissä neuvotteluissa, sanoo Fingon Rilli Lappalainen. "Huolena on, tuleeko sopimuksesta aidosti tasa-arvoinen."

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.

Tuoreimmat

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
EU:hun pyrkivät siirtolaiset ahdingossa Balkanilla
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
Unkarin parlamentti kieltäytyi ratifioimasta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista sopimusta – ”Yritys kääntää huomio pois maan omista epäonnistumisista”, sanoo Amnesty
Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion
Ensimmäinen koronavirustartunta todettu maailman suurimmalla pakolaisleirillä – ”Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”