Uutiset Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka

EU hapuilee pakolaiskriisiin ratkaisua

Kyse ei ole pakolaismäärien kriisistä, vaan solidaarisuuden kriisistä, kommentoi YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon. EU:lta vaaditaan nyt pikaisia toimia solidaarisuuden osoittamiseksi.
(Kuva: Takver / Flickr.com / cc 2.0)

EU-maihin on saapunut viime kuukausien aikana ennätyksellisen paljon turvapaikanhakijoita. Ihmiset pakenevat sotaa, vainoa ja konflikteja pääosin Syyriasta, Afganistanista ja Kosovosta.

Pelkästään heinäkuun aikana EU:n alueelle saapuneiden siirtolaisten määrä on kolminkertaistunut yli 100 000 henkilöön verrattuna viime kesän lukemiin. EU:n rajaturvallisuusviraston mukaan tänä vuonna alueelle on saapunut yhteensä 340 000 ihmistä,  joista valtaosa on tullut Kreikkaan ja Italiaan.

Jopa yli 2600 ihmistä on kuollut, suurin osa ylittäessään huterilla kumiveneillä Välimerta. Viime viikolla ihmisalakuljettajien rekkaan tukehtuneet 71 ihmistä järkyttivät Itävaltaa.

YK:n pääsihteeri Ban-Kimoon vaatii EU:ta luomaan pakolaisille turvallisia reittejä Eurooppaan.

"Ihmishenkien pelastaminen tulisi olla nyt prioriteettina. Kyse ei ole pakolaismäärien kriisistä vaan solidaarisuuden kriisistä", pääsihteeri peräänkuulutti.

Siirtolaisten vastaanotto on ollut EU-maissa kuitenkin varsin kahtiajakautunutta. Saksa on päättänyt ottaa vastaan kaikki maahan pyrkivät turvapaikanhakijat, eikä se enää käännytä pakolaisia Dublinin-sopimuksen mukaisesti niihin EU-maihin, joihin he ovat ensin saapuneet. Maahan onkin nyt odotettavissa arviolta 800 000 turvapaikanhakijaa tänä vuonna.

Unkari rakentaa puolestaan rajalleen aitaa estämään siirtolaisten pääsyn maahan ja pitää nyt Budapestin rautatieasemalla motissa tuhansia pakolaisia, jotka pyrkivät muun muassa Saksaan.

EU-maat neuvottelevat parhaillaan siitä, miten turvapaikanhakijoiden määrä saataisiin maiden kesken jaettua tasa-puolisemmin ja miten käsittelyaikoja saataisiin nopeutettua. Syyskuun aikana on tarkoitus kerätä lista niistä maista, jotka eivät kuulu kriisialueisiin, jotta turvapaikkahakemusten käsittelyajat nopeutuisivat.

Komissiolta odotetaan myös ehdotusta turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamisesta EU:n sisällä ja Dublin-asetuksen uudistamisesta siten, että turvapaikanhakijat jakaantuisivat maiden kesken tasaisemmin. Syyskuussa EU:n parlamentin mepit äänestävät myös hätämekanismista, jonka avulla on tarkoitus uudelleensijoittaa muihin EU-maihin 40 000 turvapaikanhakijaa, jotka tällä hetkellä asuvat Italiassa ja Kreikassa.

EU-maihin pyrkivien pakolaisten määrä on kuitenkin vain jäävuoren huippu, sillä esimerkiksi Syyrian neljästä miljoonasta pakolaisesta vain 6 prosenttia on saapunut Eurooppaan. Turkkiin heitä on paennut 1,8 miljoonaa ja Libanoniin 1,2 miljoonaa. YK:n mukaan maailmassa on tällä hetkellä noin 60 miljoonaa pakolaista. Näiden lukujen rinnalla Suomeen arvioidut 15 000 turvapaikanhakijaa ovat hyvin pieni määrä.

Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka pakolaisetEUkonfliktiturvallisuusYK Eurooppa

Lue myös

Eduskuntatalo

Kysely: Suurin osa eduskuntavaaliehdokkaista helpottaisi perheenyhdistämistä

Suomessa on viime vuosina kiristetty maahanmuuttajien mahdollisuuksia tuoda perheensä Suomeen. Nyt seitsemässä puolueessa yhdeksästä yli puolet kansanedustajaehdokkaista kannattaa perheenyhdistämisen helpottamista, selviää Amnestyn kyselytutkimuksesta.
Ihmisiä metsässä

Luontokotouttaminen tutustuttaa maahanmuuttajanuoret siiliin, suohon ja jokamiehenoikeuksiin – ”Metsä on suomalaisen identiteetin rakentaja”

Luontokotouttaminen on pohjoismaisen kotouttamistyön erikoisuus, jonka tarkoituksena on hälventää maahanmuuttajien luontoon liittyviä pelkoja ja lisätä näiden hyvinvointia. Planin luontokotouttamisretkellä opiskeltiin suomen kielen sanoja, saatiin liikuntaa ja huomattiin, ettei metsä ole pelottava paikka.
Afganistan-palautuksia vastustavia mielenosoittajia Helsingissä

Helsingissä osoitettiin mieltä Afganistan-palautuksia vastaan – Sisäministerille luovutettiin lähes 18 000 allekirjoituksen vetoomus

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin järjestämässä mielenosoituksessa luovutettiin sisäministeri Kai Mykkäselle (kok) vetoomus, jotta ketään ei palautettaisi Afganistaniin. ”Haluamme, että hengellämme ei pelata poliittista peliä”, vetosi afganistanilainen ihmisoikeusaktivisti Mohammad Javid.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kaksi hymyilevää miestä vierekkäin

Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa

”Puskutraktoriksi” kutsuttu Tansanian presidentti sulkee medioita, irtisanoo julkisesti virkamiehiä ja ahdistelee kriitikoitaan. Länsimaat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan, mutta maan sisältä kuuluu toisenlaisiakin ääniä. Toimittaja Gasirigwa Mwitan mielestä Tansaniaa ei pitäisi arvostella samalla mittapuulla kuin länsimaita.
Maissipelto

Zimbabwen ruokakriisi pahin vuosikymmeneen – Puolet väestöstä vaarassa

Talousongelmat ja sään ääri-ilmiöt ovat ajaneet Zimbabwen vakavaan ruokapulaan. ”Suurin osa tapaamistani lapsista oli pienikasvuisia ja alipainoisia”, kertoi YK:n erityisraportoija Hilal Elver vierailunsa jälkeen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Neonvärinen jalkapallo nurmikolla, taustalla jalat

Harrastuspiireissä kitketään rasismia ja syrjintää – ”Nuorten ja lasten Suomi on paljon aiempaa monikulttuurisempi”

Punainen kortti rasismille -kampanja on käynyt rasismin kimppuun urheilun avulla jo yli 15 vuoden ajan. Projektipäällikkö Ilari Äijälän mukaan urheilu on hyvä tapa ottaa rasismi puheeksi ja nykyinen nuori sukupolvi kasvaa aiempaa avoimemmassa Suomessa.
Nainen kivikkoisella rinteellä

Argentiinan ylängöllä saadaan vettä kalliosta – Alkuperäiskansa on huomannut ilmastonmuutoksen vaikutukset

Punan ylängön paikallisyhteisöt rakensivat vuorenrinteitä 33 kilometriä laskeutuvan maanalaisten putkien järjestelmän, joka painovoiman avulla pumppaa jäätikön vettä kyliin. Ilmastonmuutos on pahentanut alueen vesipulaa.