Uutiset Etiopian demokratiakehitys

Etiopia vapautti vankeja – miten pitkälle demokratia etenee?

Etiopia on luvannut sulkea pahamaineisin kidutuskeskuksensa. Se on hallituksen keino lievittää tyytymättömyyttä, joka uhkaa maan yhtenäisyyttä ehkä pahimmin sitten vuoden 1991.
Oromokylä Etiopiassa
Etiopian suurimman väestöryhmän muodostavat kielestään ja kulttuuristaan ylpeät oromot, joita on 35 miljoonaa. He ovat viime vuosina nousseet vaatimaan oikeuksiaan. Kuvassa oromokylä. (Kuva: James Jeffrey / Suomen IPS / CC BY-SA 2.0)

(IPS) -- Etiopian itsevaltainen hallitus alkoi tammikuun puolivälissä täyttää lupaustaan vankien vapauttamisesta. Toistaiseksi on arvailun varassa, miten pitkälle demokratian tiellä aiotaan edetä.

Etiopian pääministeri Hailemariam Desalegn ilmoitti tammikuun alussa, että kidutuskeskuksena tunnettu pahamaineinen Maekelawin vankila pääkaupungissa Addis Abebassa suljetaan.

Tammikuun puolivälissä päästettiin vapaaksi ensimmäiset 527 vankia, joiden joukossa oli hallitusta vastustavan oromo-kansan johtaja Merera Gudina. Satoja vankeja lisää on luvattu vapauttaa lähikuukausina.

Tapahtumat heijastavat nopeita muutoksia Etiopian politiikassa. ”Kyse on myönnytyksestä oromo-liikkeen kovalle painostukselle”, Yhdysvaltain Keelen yliopistossa työskentelevä etiopialainen oikeusoppinut Awol Allo arvioi.

Tyytymättömyys pelottaa

Oromot muodostavat 35 prosenttia Etiopian yli satamiljoonaisesta väestöstä ja ovat maan etnisistä ryhmistä suurin. Heillä on myös suurin edustus Maekelawissa ja muissa vankiloissa, mikä ei selity vain väestöosuudella, Allo sanoo.

”Oromoja sorretaan, koska heitä pidetään uhkana väestöosuutensa vuoksi”, Allo pohtii.

Hänen mukaansa uhka on kasvanut hallituksen silmissä marraskuusta 2015, jolloin oromot lähtivät kaduille. Heidän protestinsa on jatkunut siitä asti, ja 2016 siihen liittyi myös toiseksi suurin väestöryhmä, amarat. Heitä on noin 30 prosenttia asukkaista.

Hallitus yrittää nyt lievittää tyytymättömyyttä, joka uhkaa maan yhtenäisyyttä ehkä pahimmin sitten vuoden 1991. Silloin Mengistu Haile Mariamin johtama sosialistinen diktatuuri kukistui pitkän sisällissodan jälkeen.

Tilanteen vakavuutta kuvaa se, että Etiopian sijoitus Fund for Peace -järjestön Hauraiden valtioiden indeksissä putosi viime vuonna sijalle 15 edellisvuoden 24:stä. Listalla on 178 valtiota.

Aitoja uudistuksia vai hämäystä?

Tigre-kansa muodostaa vain reilu kuusi prosenttia etiopialaisista, mutta se johtaa yhä Etiopian demokraatista vallankumousrintamaa (EPRDF), jolla on kaikki langat käsissään.

”EPRDF on nyt ottanut vastuun poliittisesta kriisistä ja pyytänyt anteeksi johdon epäonnistumisia ja epädemokraattisia toimia”, oppositiossa olevan demokraattisen puolueen perustaja Lidetu Ayele sanoo.

”Mutta johto ei ole myöntänyt, että maassa on poliittisia vankeja, mikä saa epäilemään, ettei hallitseva puolue ole valmis aitoihin uudistuksiin”, hän jatkaa.

Etiopian johto on soveltanut vastustajiinsa kovia terrorismin vastaisia lakeja ja kiistänyt vankien poliittisuuden, vaikka ihmisoikeusjärjestöjen mukaan heitä on kymmenin tuhansin.

Aiemmin Euroopan unionin suurlähettiläänä Etiopiassa toiminut Sandy Wade ei pidä vankien vapauttamista hämäyksenä. ”Se on välttämätön askel valmistautumisessa kuluvan vuoden paikallisvaaleihin ja vuoden 2020 parlamenttivaaleihin, jos hallitus haluaa opposition mukaan, kuten se tuntuu haluavan.”

”Jos EPRDF haluaa pelastaa itsensä ja maan romahdukselta, tarvitaan aitoja ja nopeita poliittisia uudistuksia, jotka mahdollistavat vapaat ja rehelliset vaalit. Vähempi ei ratkaise nykyistä poliittista kriisiä”, Ayele vahvistaa.

Etiopian demokratiakehitys ihmisoikeudetpolitiikkademokratiahallinto Etiopia IPS

Lue myös

Etiopian lippu

Etiopian poliittiset uudistukset takkuilevat – vapautettuja poliittisia vankeja pidätettiin uudelleen

Etiopian pääministeri Hailemariam Desalegn kohahdutti alkuvuodesta ilmoittamalla maan vapauttavan ison liudan poliittisia vankeja. Nyt maan viranomaiset ovat kuitenkin pidättäneet uudelleen opposition edustajia ja toimittajia, jotka olivat juhlineet vapautusta.
Somalipakolaisia Etiopiassa istumassa seinän vieressä

Some lietsoo etnistä eripuraa Etiopiassa – muistuttaa Ruandan tilannetta ennen kansanmurhaa

Tuhannet etiopialaiset ovat maan sisäisinä pakolaisina sen jäljiltä, kun etninen väkivalta leimahti viime syyskuussa. Moni epäilee, että etnisiä levottomuuksia lietsotaan poliittisista syistä.
Etiopian entinen pääministeri Hailemariam Desalegn ja muita ihmisiä

Valtarakenteet horjuvat Etiopiassa – uudelta pääministeriltä odotetaan paljon

Etiopia oli 25 vuotta rauhan saareke kuohuvan Afrikan sarven juuressa, mutta viime vuodet maa on ollut poikkeustilassa. ”Ei ole takuita siitä, etteikö Etiopia voisi suistua kaaokseen ja väkivaltaan”, sanoo oikeustieteilijä Awol Allo.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.