Uutiset Etiopian demokratiakehitys

Etiopia vapautti vankeja – miten pitkälle demokratia etenee?

Etiopia on luvannut sulkea pahamaineisin kidutuskeskuksensa. Se on hallituksen keino lievittää tyytymättömyyttä, joka uhkaa maan yhtenäisyyttä ehkä pahimmin sitten vuoden 1991.
Oromokylä Etiopiassa
Etiopian suurimman väestöryhmän muodostavat kielestään ja kulttuuristaan ylpeät oromot, joita on 35 miljoonaa. He ovat viime vuosina nousseet vaatimaan oikeuksiaan. Kuvassa oromokylä. (Kuva: James Jeffrey / Suomen IPS / CC BY-SA 2.0)

(IPS) -- Etiopian itsevaltainen hallitus alkoi tammikuun puolivälissä täyttää lupaustaan vankien vapauttamisesta. Toistaiseksi on arvailun varassa, miten pitkälle demokratian tiellä aiotaan edetä.

Etiopian pääministeri Hailemariam Desalegn ilmoitti tammikuun alussa, että kidutuskeskuksena tunnettu pahamaineinen Maekelawin vankila pääkaupungissa Addis Abebassa suljetaan.

Tammikuun puolivälissä päästettiin vapaaksi ensimmäiset 527 vankia, joiden joukossa oli hallitusta vastustavan oromo-kansan johtaja Merera Gudina. Satoja vankeja lisää on luvattu vapauttaa lähikuukausina.

Tapahtumat heijastavat nopeita muutoksia Etiopian politiikassa. ”Kyse on myönnytyksestä oromo-liikkeen kovalle painostukselle”, Yhdysvaltain Keelen yliopistossa työskentelevä etiopialainen oikeusoppinut Awol Allo arvioi.

Tyytymättömyys pelottaa

Oromot muodostavat 35 prosenttia Etiopian yli satamiljoonaisesta väestöstä ja ovat maan etnisistä ryhmistä suurin. Heillä on myös suurin edustus Maekelawissa ja muissa vankiloissa, mikä ei selity vain väestöosuudella, Allo sanoo.

”Oromoja sorretaan, koska heitä pidetään uhkana väestöosuutensa vuoksi”, Allo pohtii.

Hänen mukaansa uhka on kasvanut hallituksen silmissä marraskuusta 2015, jolloin oromot lähtivät kaduille. Heidän protestinsa on jatkunut siitä asti, ja 2016 siihen liittyi myös toiseksi suurin väestöryhmä, amarat. Heitä on noin 30 prosenttia asukkaista.

Hallitus yrittää nyt lievittää tyytymättömyyttä, joka uhkaa maan yhtenäisyyttä ehkä pahimmin sitten vuoden 1991. Silloin Mengistu Haile Mariamin johtama sosialistinen diktatuuri kukistui pitkän sisällissodan jälkeen.

Tilanteen vakavuutta kuvaa se, että Etiopian sijoitus Fund for Peace -järjestön Hauraiden valtioiden indeksissä putosi viime vuonna sijalle 15 edellisvuoden 24:stä. Listalla on 178 valtiota.

Aitoja uudistuksia vai hämäystä?

Tigre-kansa muodostaa vain reilu kuusi prosenttia etiopialaisista, mutta se johtaa yhä Etiopian demokraatista vallankumousrintamaa (EPRDF), jolla on kaikki langat käsissään.

”EPRDF on nyt ottanut vastuun poliittisesta kriisistä ja pyytänyt anteeksi johdon epäonnistumisia ja epädemokraattisia toimia”, oppositiossa olevan demokraattisen puolueen perustaja Lidetu Ayele sanoo.

”Mutta johto ei ole myöntänyt, että maassa on poliittisia vankeja, mikä saa epäilemään, ettei hallitseva puolue ole valmis aitoihin uudistuksiin”, hän jatkaa.

Etiopian johto on soveltanut vastustajiinsa kovia terrorismin vastaisia lakeja ja kiistänyt vankien poliittisuuden, vaikka ihmisoikeusjärjestöjen mukaan heitä on kymmenin tuhansin.

Aiemmin Euroopan unionin suurlähettiläänä Etiopiassa toiminut Sandy Wade ei pidä vankien vapauttamista hämäyksenä. ”Se on välttämätön askel valmistautumisessa kuluvan vuoden paikallisvaaleihin ja vuoden 2020 parlamenttivaaleihin, jos hallitus haluaa opposition mukaan, kuten se tuntuu haluavan.”

”Jos EPRDF haluaa pelastaa itsensä ja maan romahdukselta, tarvitaan aitoja ja nopeita poliittisia uudistuksia, jotka mahdollistavat vapaat ja rehelliset vaalit. Vähempi ei ratkaise nykyistä poliittista kriisiä”, Ayele vahvistaa.

Etiopian demokratiakehitys ihmisoikeudetpolitiikkademokratiahallinto Etiopia IPS

Lue myös

Etiopian lippu

Etiopian poliittiset uudistukset takkuilevat – vapautettuja poliittisia vankeja pidätettiin uudelleen

Etiopian pääministeri Hailemariam Desalegn kohahdutti alkuvuodesta ilmoittamalla maan vapauttavan ison liudan poliittisia vankeja. Nyt maan viranomaiset ovat kuitenkin pidättäneet uudelleen opposition edustajia ja toimittajia, jotka olivat juhlineet vapautusta.
Somalipakolaisia Etiopiassa istumassa seinän vieressä

Some lietsoo etnistä eripuraa Etiopiassa – muistuttaa Ruandan tilannetta ennen kansanmurhaa

Tuhannet etiopialaiset ovat maan sisäisinä pakolaisina sen jäljiltä, kun etninen väkivalta leimahti viime syyskuussa. Moni epäilee, että etnisiä levottomuuksia lietsotaan poliittisista syistä.
Etiopian entinen pääministeri Hailemariam Desalegn ja muita ihmisiä

Valtarakenteet horjuvat Etiopiassa – uudelta pääministeriltä odotetaan paljon

Etiopia oli 25 vuotta rauhan saareke kuohuvan Afrikan sarven juuressa, mutta viime vuodet maa on ollut poikkeustilassa. ”Ei ole takuita siitä, etteikö Etiopia voisi suistua kaaokseen ja väkivaltaan”, sanoo oikeustieteilijä Awol Allo.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittajien kyltti

Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin

Suomalaisten järjestöjen tukemissa kehitysyhteistyöhankkeissa on tullut esiin ainakin yksittäisiä hyväksikäyttötapauksia. Nyt monissa järjestöissä rakennetaan uusia ohjenuoria väärinkäytösten ehkäisemiseksi.
Turkin lippu, taustalla Bosporinsalmi

Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa

Suomalainen Robonic Ltd sai luvan viedä Turkkiin miehittämättömien ilma-alusten laukaisualustoja. Päätös ”ampuu jalkaan niin Suomen kuin EU:nkin ihmisoikeuspolitiikkaa”, sanoo Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Lapsia kyltit kädessä

Ilmastolakkoviikko alkaa – Miljoonia odotetaan protestoimaan ympäri maailman

Ensi viikolla järjestetään YK:n ilmastohuippukokous. Kansalaiset ovat lähdössä kaduille vaatimaan tehokkaampia ilmastotoimia arviolta 160 maassa. Suomessa protestoidaan etenkin ensi viikolla.
Kätilö tutkii raskaana olevaa naista

Äitiys- ja lapsikuolleisuuden väheneminen on ollut ”huikaiseva menestys”, sanoo WHO – Silti joka 11:s sekunti joko äiti tai lapsi kuolee

YK-järjestöjen tuoreiden tilastojen mukaan äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat vähentyneet 2000-luvulla merkittävästi. Silti vuoden 2030 tavoitteet voivat jäädä saavuttamatta.

Luetuimmat

Kidutus on yhä yleisempää Venäjällä – Juristi Irina Birjukova paljastaa viranomaisten väärinkäytöksiä ja on paennut sen vuoksi tappouhkauksia
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa
Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä
Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä
Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä
Asiantuntijaryhmä: Jemenissä selviä merkkejä sotarikoksista – Myös länsimaiden asekauppa voi rikkoa kansainvälistä oikeutta
Etelä-Afrikassa protestoidaan naisten murhia vastaan – Yliopisto-opiskelijan ja nyrkkeilymestarin kuolemat järkyttävät