Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

Etelä-Sudanin rauha luo toivoa myös rajanaapuri Etiopiassa – Gambellan kaupunkiin paenneet eivät kuitenkaan vielä ryhdy pakkaamaan

Etelä-Sudanin sodan osapuolten viime vuoden lopulla tekemä rauhansopimus on toiminut hieman aiempia sopimuksia paremmin, ja se näkyy myös naapurimaa Etiopian puolella. Rauhan onnistumisen mittareihin kuuluu kuitenkin myös se, palaavatko ihmiset lopulta kotiseudulleen.
Nainen kalavatien äärellä
Barojoesta pyydettyä kalaa myydään torilla Gambellassa, joka sijaitsee Länsi-Etiopiassa lähellä Etelä-Sudanin rajaa. (Kuva: James Jeffrey)

(IPS) -- Tunnelma etiopialaisessa Gambellan kaupungissa on pitkästä aikaa varovaisen toiveikas. Etelä-Sudanin sodan vaikutukset löivät vuosikausia rajan yli: Gambellaan saapui paljon pakolaisia, ja alue eristäytyi normaalista kanssakäymisestä.

Ruskeavetinen Barojoki virtaa Gambellan läpi ja tekee kaupungista oivallisen jokisataman, mutta veneliikenne on ollut pitkään poikki. 50 kilometrin päässä sijaitsevassa Etelä-Sudanissa puhkesi 2013 sisällissota, joka lopetti vilkkaan kaupan Gambellan ja Etelä-Sudanin pääkaupungin Juban välillä.

Joella on keskeinen rooli Gambellan historiassa. Britit havaitsivat 1800-luvun lopulla, että Barojoelta pääsee vesitse Sudanin Khartumiin asti, mikä tarjoaa väylän kahvin ja muiden tuotteiden kuljettamiseksi Sudaniin ja Egyptiin.

Etiopian keisari myönsi briteille luvan rakentaa Gambellaan sataman, joka valmistui 1907. Brittien saarekkeesta tuli kukoistava kauppapaikka, jonne seilasi sadekaudella laivoja Khartumista. Italialaiset valtasivat Gambellan 1936, mutta se palautettiin verisessä taistelussa Britannialle 1941. Gambella liitettiin Sudaniin 1951 mutta palautettiin Etiopialle viisi vuotta myöhemmin.

Erilaista Etiopiaa

Gambellan alue poikkeaa selvästi muusta Etiopiasta, ja sillä on vahvat siteet Etelä-Sudaniin historiansa, väestönsä ja ilmastonsa puolesta,

”Tämä ei ollut viileiden ylänköjen ja pitkien valkoisten perinneasujen Etiopiaa, vaan niililäistä Afrikkaa, kuumuudessa paistuvia alankoja Sudanin rajan tuntumassa”, alueella yhdysvaltalaisessa Peace Corps -järjestössä työskennellyt Steve Buff muistelee ensikokemuksiaan.

Gambellan seudun suurimmat väestöryhmät ovat nuerit (45 prosenttia) ja anuakit (26 prosenttia), joita on perinteisesti elänyt Etelä-Sudanin ja Etiopian nykyisen rajan molemmin puolin. Rinnakkaiselo ei ole aina sujunut sopuisasti.

YK:n mukaan Gambellan alueella on yhä 485 000 pakolaista Etelä-Sudanista. Osa nuereista tuli rajan yli aseiden kanssa, mikä lisäsi jännitteitä.

Jännitteitä ja ylenkatsetta

”Kun nuereja ja anuakeja elää rajan molemmin puolin, liikkuminen edestakaisin on ollut helppoa. Mukana ovat kulkeneet kansojen keskinäiset, mutta myös valtakunnan politiikkaan liittyvät kaunat”, alueella 30 vuotta avustustyötä tehnyt John Ashworth sanoo.

Ensimmäinen sisällissota puhkesi naapurimaassa Sudanissa jo 1962, mistä alkoi Etelä-Sudanin 50-vuotinen kamppailu itsenäisyyden puolesta. Vaikutukset tuntuivat Gambellassa, jota sekä etiopialaiset että ulkomaalaiset ovat kartelleet vuosikymmeniä.

Etiopian pääkaupungissa toimivan International Law and Policy Instituten vanhempi tutkija Dereje Feyissa sanoo, että Gambellan huonoa mainetta on vahvistanut Etiopian johdon ylenkatse. Sen taustalla on ajatus, että ”mitä mustempi iho, sitä vähemmän etiopialainen”.

”Etiopian keskus on aina suhtautunut nurjasti syrjäseutuihin. Syynä ovat maantieteellisten seikkojen ohella historialliset, sosiaaliset ja kulttuuriset erot, joita asenne ihonväriin heijastaa”, hän selittää.

Varovaista toiveikkuutta

Etelä-Sudanin sodan osapuolten viime vuoden lopulla tekemä rauhansopimus näytti aluksi toimivan aiempia yrityksiä paremmin. YK arvioi jo joulukuussa turvallisuustilanteen kohentuneen.

YK:n Etelä-Sudanin operaation johtaja David Shearer sanoi helmikuussa, että poliittinen väkivalta on vähentynyt merkittävästi. Hänen mukaansa rauhan onnistumisen mittareihin kuuluu se, palaavatko ihmiset kotiseudulleen.

”Tilanne eroaa nyt aiemmista rauhansopimuksista, koska kansainvälinen yhteisö on mukana”, eräs eteläsudanilainen pakolainen arvioi Gambellassa.

Etelä-Sudanin presidentti Salva Kiir ilmoitti kuitenkin 9. toukokuuta, että sovittua yhtenäisyyden hallitusta ei saada muodostettua aiotusti toukokuussa vaan tarvitaan jopa vuosi lisäaikaa.

Rauhan vahvistuminen ja ennakkoluulojen hälveneminen etenevät vitkaan, joten Gambellan pakolaiset eivät ole ryhtyneet vielä pakkaamaan.

Etelä-Sudanin konflikti pakolaisetkonflikti EtiopiaEtelä-Sudan Suomen IPS

Lue myös

Nainen lähikuvassa

Vihapuhe ei leviä vain Euroopassa – Etelä-Sudanissa taistellaan ilmiötä vastaan muun muassa radion avulla

Eteläsudanilaiset uskovat, että muualle muuttaneet, koulutetut ihmiset puhuvat totta. Se lietsoo vihapuhetta maassa, jossa suurin osa väestöstä ei edes käytä nettiä. ”Tarvittaisiin lisää kriittistä ajattelua”, sanoo vihapuheen vastaista ohjelmaa vetävä Achol Jok Mach.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen lähikuvassa

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa

Suullista tarinankerrontaperinnettä on viime vuosina alettu elvyttää ympäri maailman. Jamaikalainen Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoiden avulla ihmiset voivat oppia ymmärtämään moninaisuutta paremmin.
Opiskelijoita luentosalissa

Tuore tutkimus paljastaa afrikkalaisnuorten ”afro-optimismin” – Uusi sukupolvi koostuu yrittäjähenkisistä diginatiiveista, jotka luottavat tulevaisuuteen

Yli 4 000 afrikkalaisnuoren haastatteluihin perustuvan tutkimuksen mukaan afrikkalaisnuoret uskovat maanosan tulevaisuuteen ja kykyynsä ratkoa ongelmat. Toisaalta myös epävarmuutta on paljon.
Viljelijät kyntävät peltoa lehmien vetämien aurojen avulla

Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon

Intian talous nojautuu ruumiilliseen työhön, mutta vuonna 2050 maassa saattaa olla niin lämmintä ja kosteaa, että 30 prosenttia valoisan ajan työtunneista menetetään.
Mies junan penkissä lähikuvassa

Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää

Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa, mutta moni Suomeen tutkintoa varten tullut ei löydä koulutustaan vastaavaa työtä. Tradenomitutkinnon suorittaneen Bao Nguyenin mukaan haasteena ovat etenkin oleskelulupakäytännöt. Opetusneuvos Ulla Mäkeläinen kertoo, että jatkossa Suomessa tutkinnon suorittaneiden ulkomaalaisten asemaa helpotetaan.
Tehtaan piipusta nousevaa savua

Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?

Yrityksille ja kuluttajille on tarjolla yhä enemmän mahdollisuuksia kompensoida hiilidioksidipäästönsä esimerkiksi metsityshankkeiden avulla. Riskinä on vaihteleva laatu, jota ei juuri valvota.

Tuoreimmat

Tuore tutkimus paljastaa afrikkalaisnuorten ”afro-optimismin” – Uusi sukupolvi koostuu yrittäjähenkisistä diginatiiveista, jotka luottavat tulevaisuuteen
Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon
Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää
Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa
Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?
Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä
Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat
Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina
YK julkaisi pitkän odotuksen jälkeen listan Israelin laittomissa siirtokunnissa toimivista yrityksistä – 112 yrityksen joukossa muun muassa Tripadvisor ja Airbnb
Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”