Uutiset Vammaisten oikeudet

Etelä-Afrikassa puoli miljoonaa vammaista jää koulutuksen ulkopuolelle

Etelä-Afrikassa moni vammainen jää kokonaan koulujärjestelmän ulkopuolelle, mutta lapset kohtaavat niin fyysistä kuin asenteellista syrjintää myös kouluun päästyään.
(United Nations Photo / cc 2.0)

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin tuoreen raportin mukaan noin puoli miljoonaa vammaista lasta jää koulutuksen ulkopuolelle.

Lapset kohtaavat syrjintää jo sisäänottovaiheessa. Moni jää kokonaan koulujärjestelmän ulkopuolelle, mutta myös koulujen sisällä lapset kohtaavat niin fyysistä kuin asenteellista syrjintää.

Vammaisten tarpeet huomioon ottavia puitteita, kuten esteetöntä liikkumista tai apuvälineitä ei useinkaan ole turvattu ja lapset joutuvat itse maksamaan mahdolliset avustajansa. Vammaiset lapset ovat tutkimuksen mukaan kohdanneet kouluissa jopa väkivaltaa ja hyväksikayttöä.

Monet peruskoulut valitsevat Etelä-Afrikassa oppilaansa itsenäisesti, joten moni vammainen on saanut kielteisen päätöksen haettuaan kouluun. HRW:n mukaan päätökset ovat usein mielivaltaisia ja perusteettomia, eikä niitä valvota tarkasti.

Etelä-Afrikka on yksi ensimmäisistä valtioista, jotka allekirjoittivat YK:n vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen. Sopimuksen tarkoitus on taata vammaisille yhtäläiset sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet. Oikeudet eivät kuitenkaan näytä toteutuvan käytännössä, kritisoi HRW.

Vuonna 2015 maa myös ilmoitti saavuttaneensa YK:n vuosituhattavoitteen, jossa peruskoulutus taataan kaikille. HRW:n tutkimuksen valossa väite vaikuttaa epäuskottavalta.

Vammaisten oikeudet ihmisoikeudetvammaisuuskoulutuslapset Etelä-Afrikka Human Rights Watch

Lue myös

Vammaiset heikoilla humanitaarisissa kriiseissä

Parannusta vammaisten tilanteeseen saataisiin jo ihan yksinkertaisillakin ratkaisuilla, sanoo vammaistyötä tekevän Abilis -säätiön perustaja Kalle Könkkölä.

Apuvälinelista voi auttaa vammaisia

Pyörätuolit, kuulolaitteet, valkoiset kepit ja pistekirjoituslaitteet löytyvät YK:n uudelta apuvälineiden prioriteettilistalta, mutta mukana on myös paljon uuden tekniikan mahdollistamia laitteita.

Suomi ratifioi viimein vammaisten oikeuksien sopimuksen

Suomi oli lakiristiriitojen takia viimeisiä EU-maita, joissa sopimusta ei ollut ratifioitu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.