Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Eswatinilaiskaupungissa riittää ruokaa karanteeniaikanakin – Ravintolat on suljettu, mutta kauppa käy silti

Malkernsin kaupungissa pienviljelijät saavat yhä tuloja ja kaupunkilaiset tuoreita kasviksia, sillä kestävän maatalouden keskus kuljettaa tuotteet markkinoille. Taustalla on projekti, jossa viljelijöitä on koulutettu luontoa kunnioittavaan, permakulttuuriseen viljelyyn.
Nainen metsäisten peltojen keskellä.
Khetsiwe Tofile kasvimaallaan. Koronasulun aikanakin hän on saanut tuotteitaan markkinoille ja niin muodoin saanut edelleen myös ansioita. (Kuva: Mantoe Phakathi / IPS)

(IPS) -- Kaksi naista seisoo tienposkessa ja odottaa salaatinkerien kanssa autokuljetusta. Nobukhosi Cebekhulu, 68, ja Khetsiwe Tofile, 64, ovat vihannesten pienviljelijöitä ja ylpeitä siitä, että voivat osallistua kansakuntansa hyvinvoinnin ylläpitämiseen myös koronapandemian aikana.

Cebekhulu ja Tofile elävät Eswatinin (entinen Swazimaa) Malkernsissa, jossa toimii myös kestävän maatalouden edistämiseen omistautunut Guba Permaculture Training Centre. Guban auto vie naisten kasvikset kaupungille.

”Guba kerää tuotteemme ja myy ne puolestamme. Siksi meidän ei tarvitse lähteä kotoamme ja voimme kunnioittaa koronasulkua”, Tofile toteaa.

Ennen Eswatiniin maaliskuussa julistettua osittaista koronasulkua Guba välitti luontoa kunnioittavaan, permakulttuuriseen viljelyyn kouluttamiensa pienviljelijöiden tuotteita Malkernsin ravintoloille.

Kun ravintolat suljettiin, Guba pystytti myyntitiskin kaupungin keskustaan. Kauppa käy päivä päivältä paremmin, joten viljelijät saavat sulusta huolimatta edelleen tuloja ja kaupunkilaiset puolestaan tuoreita kasviksia.

Vastaus köyhyyden haasteeseen

Malkerns on pieni, mutta elinvoimainen maalaiskaupunki Eswatinin keskiosassa. Kaupungissa on kookas keskiluokka, joka takaa myös luomutuotteiden kysynnän.

Cebekhulu ja Tofile ovat Guban kouluttamia, vuoden 2014 kurssilta valmistuneita. Vuoden mittaisella kurssilla he oppivat kasvattamaan kasviksia luonnonmukaisilla menetelmillä, istuttamaan ikivihreitä puita, suunnittelemaan tuotantonsa vuodenkierron mukaan, tuottamaan omat siemenensä ja pistokkaansa, valmistamaan ympäristöä vahingoittamatonta tuhohyönteisten karkotetta ja niin edelleen.

Koulutusohjelma myös opettaa hankkimaan taitoja, joilla selvitään epäsäännöllisistä sateista ja muista ilmastonmuutoksen seurauksista. Permakulttuuri auttaa viljelijöitä sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon käyttämällä luonnon toimintaa jäljitteleviä viljelytapoja.

Kurssien tavoitteena on ruokaturvan parantaminen ja viljelykasvien sietokyvyn kasvattaminen. Guban johtajan Sam Hodgsonin mukaan permakulttuurin koulutusohjelma on vastaus köyhyyden eswatinilaisten ravitsemukselle asettamiin haasteisiin.

”Kannustamme viljelijöitä käyttämään materiaaleja, joita heillä jo on kotona. Emme odota heidän esimerkiksi ostavan uusia työkaluja tai rakennustarpeita, vaan opetamme heidät saamaan enemmän irti maataloudesta, jota he jo harjoittavat”, Hodgson sanoo.

Alkujaan tarkoitus oli vain tukea viljelijöitä, jotta he saisivat tuotettua riittävästi oman perheensä tarpeisiin. Myöhemmin heitä on myös koulutettu myymään tuotteitaan ja ansaitsemaan niillä.

Viisivuotiaat mittatikkuina

Eswatinin maaseutuväestöstä 20 prosenttia on kokenut vakavia ruokaturvan puutteita, mutta maa lähenee hiljalleen väestönsä ravitsemuksellisten tarpeiden tyydyttämistä.

Eswatinissa käytetään alle viisivuotiaiden lasten tilannetta mittatikkuna, kun arvioidaan kansakunnan ravitsemuksellista tilaa. Eswatinin ravitsemusneuvoston seurannasta ja arvioinnista vastaava virkailija Musa Diamini kertoo, että puutteellisesta tai väärästä ravitsemuksesta johtuva lyhytkasvuisuus vaivaa 25,5:tä prosenttia alle viisivuotiaista.

”Se on yhä liikaa, mutta olemme kuitenkin edistyneet. Aiemmin prosenttiluku oli 30:n tienoilla. Alle viisivuotiaista alipainoisia on vain viisi prosenttia, mikä on maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan siedettävä määrä”, Diamini sanoo.

Koronapandemia saattaa kuitenkin kääntää kehityksen suunnan, kun ihmisten tulot osittaisenkin sulun aikana laskevat. YK:n ruokaohjelman mukaan jo nyt 63 prosenttia väestöstä on köyhiä.

KoronavirusMaatalous ja kehitysmaat maatalousruokaterveyssairaus/lääkintä Eswatini/Swazimaa Suomen IPS

Lue myös

Vihannesmyyjiä istumassa tuotteidensa ääressä torilla.

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Kotimaisen ruuan kysyntä on Tansaniassa kasvussa, mutta esimerkiksi varastointiongelmat ja osaamisen puute saavat monet siirtymään toiselle alalle. Trooppisen maatalouden instituutin Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon.
Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Kaksi ihmistä vedessä riisipellolla.

”Viljelyä ei oikein voi hoitaa etätyönä” – Kovaotteinen koronasulku vaikeuttaa pienviljelijöiden ruuantuotantoa Filippiineillä

Filippiinien maataloutta hallitsevat siirtomaa-ajan perintönä vientiin suuntautuneet suurtilat, joita viljelevät maattomat vuokraviljelijät. Koronarajoitukset estävät sekä viljelyn että ruuan kuljettamisen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.
Mies halaa vanhassa metsässä valtavaa puuta

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa

Kenialaisia ogiekeja on yritetty useasti häätää asuinalueiltaan. Uuden, alkuperäiskansojen perimätietoa ja historiaa hyödyntävän 3D-mallinnustekniikan avulla ogiekit ja muut alkuperäiskansat voivat puolustaa maitaan ja suojella luontoa.

Tuoreimmat

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet
Tuore raportti: Työntekijöiden heikolla ravitsemuksella kova hinta bisnekselle – Yritykset menettävät vuosittain jopa 850 miljardia dollaria