Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

”En soisi edes vihollisteni joutuvan sinne” – Libyasta selvinnyt siirtolainen ei suosittele matkaa kenellekään

Libyasta on tullut monelle siirtolaiselle kauttakulkureitti Eurooppaan, mutta monia odottavat kiristäminen ja jopa orjuus. Nazir Mohammed selvisi täpärästi ja palasi takaisin kotimaahansa Ghanaan.
Ghanalaiset Nazir Mohammed ja Usman
Nazir Mohammed (vas.) ja hänen ystävänsä Usman palasivat vuonna 2011 kotimaahansa Ghanaan levottomaksi muuttuneesta Libyasta. (Kuva: Kwaku Botwe / IPS)

(IPS) -- ”Libya tarjoaa taloudellisia mahdollisuuksia siirtolaisille, mutta siellä ei kunnioiteta mustien afrikkalaisten ihmisoikeuksia. En soisi edes vihollisteni joutuvan sinne”, ghanalainen Nazir Mohammed sanoo.

Kolmekymppinen Mohammed kuuluu niihin lähes 20 000 ghanalaiseen, jotka karkotettiin Libyasta vuonna 2011. Hän oli lähtenyt Kwame Danson pikkukaupungista aikeenaan pyrkiä Eurooppaan. Tarkoitus oli auttaa taloudellisesti äitiä ja nuorempia sisaruksia isän kuoleman jälkeen.

”Joku kertoi, että alle sadalla eurolla voi saada kyydin Libyaan. Urakoin summan kokoon rakennuksella ja ilmoitin kotiväelle lähdöstäni vasta, kun olin jo matkalla”, Mohammed muistelee.

Rajalta orjaleiriin

Libyaan Saharan poikki pyrkivät länsiafrikkalaiset joutuvat ihmissalakuljettajien armoille. Mohammedin mukaan gangsterit odottavat rajalla ja vievät tulokkaat paikkoihin, joita on viime aikoina alettua kutsua orjaleireiksi.

Päästäkseen pois leiristä Mohammedin piti soittaa kotiin ja pyytää lunnasrahaa. Hän sai noin 50 euroa ja selvisi sillä, mutta moni joutui pulittamaan paljon enemmän.

Seuraavaksi piti ansaita rahat kyytiin Libyan pääkaupunkiin Tripoliin, josta Mohammed haaveili pääsevänsä Eurooppaan.

”Olin vaarallisessa työssä nostelemassa liian painavia betoninkappaleita”, hän kertoo. Matka Tripoliin tehtiin pressulla peitetyllä autonlavalla ”kuin sardiinit purkissa”. ”Tripoliin päästessäni en pystynyt seisomaan, koska jaloista oli mennyt tunto, ja tunsin saaneeni auringonpistoksen.”

Euroopan sijasta Egyptiin

Tripolista ei löytynyt sopivaa työtä, joten Mohammed jatkoi Benghaziin. Pian Libyassa puhkesi sisällissota, ja maan johtaja Muammar Gaddafi syöstiin vallasta. Gaddafin vastustajat syyttivät tätä mustien afrikkalaisten käyttämisestä kilpenään, joten kosto kohdistui myös heihin.

”Afrikkalaisten elämä kävi todella vaaralliseksi”, Mohammed kertoo. ”Onneksi sain apua sotilaalta, jolle olin opettanut englantia. Hän ajoi minut Benghazista Egyptiin, missä lentokoneet odottivat evakuoidakseen meidät.”

Mohammedilta, kuten monilta muiltakin, jäi Libyaan yli tuhannen euron saatavat, koska työnantajilla oli tapana pantata useiden kuukausien pakkarahoja.

Libya korvasi Nigerian

Ghanalaisten kiinnostus Libyaa kohtaan alkoi 1980-luvulla, kun Nigeria karkotti kaksi miljoonaa maassa luvatta oleskellutta ghanalaista siirtolaista. Libya lupasi aluksi ottaa 200 ghanalaista englanninopettajaa, mutta perässä hiipi joukoittain vähemmän koulutettua väkeä.

Libya torjui tulvaa karkotuksilla, ja YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM aloitti jo vuonna 2006 vapaaehtoisen paluuohjelman. Laajimmat karkotukset tapahtuivat kuitenkin 2011.

Tänä talvena Libyasta on kuultu uutisia orjakaupasta, jota käydään sinne juuttuneilla siirtolaisilla. Arviolta miljoonan afrikkalaisen joukossa on ghanalaisten ohella väkeä muun muassa Senegalista, Nigeriasta, Nigeristä ja Norsunluurannikolta.

Koulua ja politiikkaa

Palattuaan Mohammed löysi Ghanassa paikkansa ilman apua. ”Minulla oli hyvät koulutodistukset, joten lähdin opiskelemaan opettajaksi ja nyt minulla on opettajanpaikka. Palkassa ei ole kehumista, mutta pysymme hengissä.”

Hän suunnittelee lähtevänsä mukaan politiikkaan ja toivoo pystyvänsä sitä kautta vaikuttamaan siirtolaisten ahdinkoon. Moni nuori ehtii kuitenkin vielä lähteä onnettomalle matkalle, Mohammed pelkää.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuus GhanaLibya Suomen IPS

Lue myös

YK:n siirtolaisuussopimuksen neuvottelijoita kädet ylhäällä

Ensimmäinen globaali siirtolaisuussopimus hyväksyttiin ilman Yhdysvaltoja

YK:n jäsenmaat ovat hyväksyneet ensimmäistä kertaa siirtolaisuuden hallintaan pyrkivän sopimuksen. Sopimus on kuitenkin ei-sitova, Yhdysvallat jättäytyi pois prosessista jo aiemmin ja nyt Unkari harkitsee, ettei se hyväksykään sopimusta.
Nainen pehmoleluja kädessä, taustalla mies lapsi sylissä

Yhdysvaltain siirtolaispolitiikka käytännössä: Katy Rodriguez oli neljä kuukautta erossa pojastaan

Elsalvadorilainen Katy Rodriguez valitsi mieluummin karkotuksen kuin pidemmän eron pojastaan jäätyään kiinni luvattomasta maahantulosta Teksasissa. ”Kun he viimein antoivat minulle lapseni takaisin, tunsin suunnatonta iloa”, hän kertoo.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Aasialainen mies lajittelee muovijätettä

Muovigaten jälkipyykki: mitä muovin dumppaaminen kehitysmaihin kertoo taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta?

Rikkaat valtiot viettävät kulutusjuhlaa ja sotkut kuljetetaan köyhempien siivottavaksi, kirjoittaa globaaleja jätevirtoja tutkinut Niko Humalisto.
Gorilla Virungan kansallispuistossa Kongossa

Kongo harkitsee öljyn etsinnän sallimista maailman tärkeimpiin kuuluvissa luonnonpuistoissa

Virungan ja Salongan luonnonpuistot ovat Unescon maailmanperintökohteita, joissa elää useita harvinaisia lajeja. Ympäristö- ja ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan Kongon hallituksen suunnitelmista, jotka saattavat sallia öljyn etsinnän puistoissa.
Lapsen suuhun laitetaan poliorokotetta Etelä-Sudanissa

Ennätysmäärä lapsia rokotettiin vuonna 2017

Rokotteen saavien lasten määrä on kasvanut miljoonilla 2010-luvulla, mutta nykyistä parempi rokotekattavuus voisi yhä pelastaa vuosittain 1,5 miljoonaa ihmishenkeä.