Uutiset

Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet

Egypti ja Etiopia kiistelevät Etiopian jättimäisestä patohankkeesta. Etiopia aikoo täyttää altaan, vaikka sopimusta veden jakamisesta ei ole saatu aikaan. Padon on tarkoitus tuottaa sähköä Etiopialle, mutta samalla se voi vähentää vesivarantoja Egyptissä.
patotyömaa
Etiopia on investoinut vesivoimaan enemmän kuin mikään muu Afrikan valtio. Mahtavanniminen Grand Ethiopian Renaissance Dam lietsoo kansallistunteita, jotka tekevät vaikeaksi sopia virtaamamääristä Egyptin kanssa. (Kuva: William Davison / IPS)

Vuonna 1979 Egyptin silloinen presidentti Anwar Sadat sanoi allekirjoitettuaan rauhansopimuksen Israelin kanssa, että vesi on ainoa asia, joka vielä voisi viedä Egyptin sotaan. Juuri nyt se on lähempänä kuin koskaan.

Egypti ja Etiopia ovat kiistelleet jo vuosikymmenen Etiopian jättiläismäisestä patohankkeesta, joka on nyt valmistumassa. Etiopia aikoo aloittaa padon vesialtaan täyttämisen, vaikka sopimusta veden jakamisesta Egyptin kanssa ei vielä ole viimeistelty.

Siniseen Niiliin rakennettu pato on suurimpia Afrikassa ja koko maailmassa. Sen vesiallas on 1800 neliökilometriä laaja ja vetoisuus 74 miljardia kuutiometriä. Padon päätarkoitus on tuottaa sähköä Etiopialle, jonka talouden ja väestön kasvu vaativat lisää energiaa. Sähköä saattaisi riittää vientiinkin.

Neuvotteleeko Etiopia tosissaan?

Etiopia näkee padon oleellisena maan kehitykselle. Egypti puolestaan pelkää, että Niilin virtaama pienenee huomattavasti. Niili muodostaa Egyptin vesivarannoista yli 90 prosenttia.

”Vaikuttaa siltä, että Etiopian tavoitteena on venyttää neuvotteluja samalla kun he jatkavat padon rakentamista ilman rajoituksia”, Nader Noureddin sanoo. Hän on vesiresursseihin erikoistunut professori Kairon yliopistossa.

Ajatuspaja Ecdepm:n tutkija Alfonso Medinilla kuitenkin uskoo, että Etiopia neuvottelee tosissaan. Etiopia tarvitsee sopimuksen, sillä se haluaa välttää kansainvälisen yhteisön paineen. Egypti puolestaan yrittää kasvattaa painetta vetoamalla YK:n turvallisuusneuvostoon.

Egyptin vaatimusten pohjalla on Egyptin ja Sudanin sopimus, joka on alun perin solmittu jo siirtomaa-ajalla ja päivitetty vuonna 1959. Sen mukaan Egyptille kuuluu Niilin vedestä 55 500 kuutiometriä ja Sudanille 18 500 kuutiometriä, eli yhteensä noin 90 prosenttia Niilin virtaamasta. Asetelma ei helpotu sillä, että Niilin yläjuoksun valtiot pitävät tätä jakosopimusta epäreiluna.

Niilin huikea potentiaali

”Egypti ei voi elää, jos Niilin vesi merkittävästi vähenee. Jo nyt egyptiläiset käyttävät vettä vuodessa vain vähän yli 500 kuutiometriä henkeä kohden”, Noureddin huomauttaa. YK määrittelee vesipulasta kärsiväksi maan, jossa vettä kuluu henkeä kohden kaksi kertaa enemmän.

Noureddinin mukaan pitäisi huomioida myös vaihtoehtoiset veden lähteet.

”Etiopialla on yhdeksän jokea, useita suuria järviä ja runsaat sateet. Sen vuosittaiset vesiresurssit ovat kaikkiaan 122 miljardia kuutiometriä, kun taas Egyptillä on vain 62 miljardia, joista 55,5 miljardia tulee Niilistä.”

Etiopian neuvottelutiimiin kuuluva Zerihun Abebe muistuttaa, että Etiopiassa yli 65 miljoonaa ihmistä on vailla sähköä.

”Joen potentiaali on huikea. Etiopia on pitkään tunnettu humanitaarisista kriiseistään ja nälänhädästä. Tämän täytyy muuttua ja meidän täytyy nostaa ihmiset lohduttomasta köyhyydestä.”

Politisoituminen ja kansallisylpeys kompastuskivinä

Etiopialaisille padon rakentaminen on kansallisen ylpeyden aihe. Suuri osa padon 4,5 miljardin euron kustannuksista on katettu maan kansalaisten ostamilla ”isänmaallisilla valtion obligaatioilla”.

Joidenkin asiantuntijoiden mukaan konfliktin politisoituminen ja sen lietsomat kansallistunteet molemmissa maissa ovat muodostuneet suurimmiksi esteiksi sopimusneuvotteluille.

Lisäksi Egyptin ja Etiopian vähäiset kauppasuhteet tekevät vaikeaksi löytää kompromisseja, sillä neuvotteluihin ei voida sisällyttää kompensaatiomekanismeja kaupan alueella.

Lisävaikeutena on vielä Etiopian vaalivuosi, joka jättää viime vuonna Nobelin rauhanpalkinnon voittaneelle presidentti Abiy Ahmedille hyvin vähän liikkumavaraa.

”Sopimuksen määräaika umpeutuu kolmen kuukauden kuluttua. Sen jälkeen voimme nähdä historian ensimmäisen vesisodan”, Noureddin varoittaa.

Vaikka mailla ei ole yhteistä rajaa, sotaa voidaan käydä välillisesti. Kenties yhteenotot Etiopian ja Sudanin rajalla eivät ole pelkkää yhteensattumaa.

energiapolitiikkasota ja rauhakonfliktijoet EgyptiEtiopia

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi