Uutiset Vesi ja sanitaatio

Chilessä vaaditaan vettä kaikille

Chilen vuoden 1980 perustuslaki julisti veden yksityisomaisuudeksi. Uudistus ajoi ahtaalle etenkin pienviljelijät, jotka vaativat nyt muutosta ympäristöliikkeen ohella.
Barba de Abuelo -vesiputous Chilessä.
Barba de Abuelo eli Isoisän parta -niminen vesiputous sijaitsee Etelä-Chilessä, jossa on runsaat makean veden varastot. Koska vesi on yksityisessä omistuksessa, alueen asukkaat joutuvat maksamaan siitä. (Kuva: Marianela Jarroud / IPS)

(IPS) -- Vesi yksityistettiin Chilessä sotilasvallan aikana 1980, mutta nyt sitä vaaditaan takaisin julkiseen valvontaan. Kuivuudesta aiheutuvat ongelmat olisi paras ratkaista uuden maareformin avulla, arvostelijat sanovat.

Paheneva kuivuus aiheutti sen, että säiliöauton tuoman veden varassa oli viime vuonna tuplasti kyliä ja kaupunkeja edellisvuoteen verrattuna, julkisten töiden ministeriön vesiosasto laskee.

”Vesi on Chilessä tuotantohyödyke, joka on jätetty keinottelijoille ja erotettu maasta. Kansainvälinen oikeus kuitenkin edellyttää, että vesi on varattava elämän ylläpitämiseen ja ruuantuotantoon ja vasta sen jälkeen taloudelliseen toimintaan”, Modatima-ympäristöjärjestön pääsihteeri Rodrigo Mundaca suomii.

Hänen mielestään Chilen vuoden 1970 maareformi on korvattava uudella. ”Vihreä vallankumous ei suojele luonnonvaroja, koska viljelemme liian yksipuolista kasvivalikoimaa vientiä varten.”

Vesi kauppatavarana

Vaikka kaivosala vastaa yhä puolesta Chilen viennistä, maa on myös ruuan viennissä kymmenen parhaan joukossa maailmassa. Chilen maataloutta hallitsevat suuryhtiöt, jotka omistavat sekä maan että veden.

Veden palauttamista ainakin osin julkiseen valvontaan vaativat ympäristöliikkeen ohella pienviljelijät, jotka nykymalli on ajanut ahtaalle.

Chilen vuoden 1980 perustuslaki julisti veden yksityisomaisuudeksi. Valtio myöntää yrityksille oikeuden käyttää vettä maksutta ja ilman aikarajaa. Vesilain mukaan veden käyttöoikeuksia saa myydä ja vuokrata käyttötarkoituksesta riippumatta. Voimassa olevia sopimuksia on 110 000.

Presidentti Michelle Bacheletin sosialistihallitus on jättänyt kongressille esityksen vesilain muuttamisesta, mutta sen käsittelyyn menee vielä kuukausia. Uudistus muuttaisi veden käyttöoikeudet määräaikaisiksi, mutta se koskisi vain tulevia sopimuksia.

Maaseudun muutos

Muncada kertoo, että vesimäärä, joka tarvitaan hehtaarin viinitilan keinokasteluun Santiagosta 200 kilometriä pohjoiseen sijaitsevassa Petorcassa, maksaa noin 7 000 euroa vuodessa. Yli tuhat kilometriä pohjoisempana kuivan alueen Antofagastassa hinta on kymmenkertainen.

Historioitsija José Bengoa muistuttaa, että Chilen maataloudessa toimi ennen vuoden 1970 maauudistusta kolmenlaista väkeä: pientilallisia, suurtilojen vuokraviljelijöitä ja liikkuvaa työvoimaa.

”On tapahtunut jyrkkä muutos. Nyt valtaosa on ei-pysyvää työvoimaa, joka asuu kaupungeissa tuotantoalueiden lähistöllä. Pienviljelijöitä on yhä vähemmän, ja kausityöläisten osuus kasvaa”, hän jatkaa.

Bengoan mukaan Chilen maataloudesta on kehittynyt hyvin kapitalistinen ja tuottoisa ala. ”Mutta ilman sääntelyä se johtaa työvoiman, veden ja muiden luonnonvarojen riistoon. Lähivuosina tulee pulaa työvoimasta, maasta sekä vedestä ja ympäristöongelmat kasvavat”, hän ennustaa.

Vesi ja sanitaatio vesi ja viemäröintiympäristö Chile Suomen IPS

Lue myös

Poika juo vettä suoraan hanasta

Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”

Vedenotto on yli kaksinkertaistunut 1960-luvulta lähtien. Nyt jo 17 maata käyttää yli 80 prosenttia saatavilla olevista vesivaroista. Silloin pienikin kuivuuskausi voi tuottaa vakavat seuraukset, varoittaa World Resources Institute.
Lapsi ottaa vettä tynnyriin kytketystä hanasta

Käsienpesuvesi loppuu Ugandan kouluissa usein kesken – Suomalais-ugandalainen projekti ratkoo ongelmaa ”elefanttihanan” avulla

Likainen vesi aiheuttaa vuosittain satojen tuhansien lasten kuoleman. Ugandalaisten koululaisten kanssa kehitetty hana käyttää juuri sopivan määrän vettä kerrallaan. Keksintöä testataan muun muassa Ruisrockissa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittajien kyltti

Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin

Suomalaisten järjestöjen tukemissa kehitysyhteistyöhankkeissa on tullut esiin ainakin yksittäisiä hyväksikäyttötapauksia. Nyt monissa järjestöissä rakennetaan uusia ohjenuoria väärinkäytösten ehkäisemiseksi.
Turkin lippu, taustalla Bosporinsalmi

Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa

Suomalainen Robonic Ltd sai luvan viedä Turkkiin miehittämättömien ilma-alusten laukaisualustoja. Päätös ”ampuu jalkaan niin Suomen kuin EU:nkin ihmisoikeuspolitiikkaa”, sanoo Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Lapsia kyltit kädessä

Ilmastolakkoviikko alkaa – Miljoonia odotetaan protestoimaan ympäri maailman

Ensi viikolla järjestetään YK:n ilmastohuippukokous. Kansalaiset ovat lähdössä kaduille vaatimaan tehokkaampia ilmastotoimia arviolta 160 maassa. Suomessa protestoidaan etenkin ensi viikolla.
Kätilö tutkii raskaana olevaa naista

Äitiys- ja lapsikuolleisuuden väheneminen on ollut ”huikaiseva menestys”, sanoo WHO – Silti joka 11:s sekunti joko äiti tai lapsi kuolee

YK-järjestöjen tuoreiden tilastojen mukaan äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat vähentyneet 2000-luvulla merkittävästi. Silti vuoden 2030 tavoitteet voivat jäädä saavuttamatta.

Luetuimmat

Kidutus on yhä yleisempää Venäjällä – Juristi Irina Birjukova paljastaa viranomaisten väärinkäytöksiä ja on paennut sen vuoksi tappouhkauksia
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa
Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä
Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä
Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä
Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin
Asiantuntijaryhmä: Jemenissä selviä merkkejä sotarikoksista – Myös länsimaiden asekauppa voi rikkoa kansainvälistä oikeutta