Uutiset Vesi ja sanitaatio

Chilessä vaaditaan vettä kaikille

Chilen vuoden 1980 perustuslaki julisti veden yksityisomaisuudeksi. Uudistus ajoi ahtaalle etenkin pienviljelijät, jotka vaativat nyt muutosta ympäristöliikkeen ohella.
Barba de Abuelo -vesiputous Chilessä.
Barba de Abuelo eli Isoisän parta -niminen vesiputous sijaitsee Etelä-Chilessä, jossa on runsaat makean veden varastot. Koska vesi on yksityisessä omistuksessa, alueen asukkaat joutuvat maksamaan siitä. (Kuva: Marianela Jarroud / IPS)

(IPS) -- Vesi yksityistettiin Chilessä sotilasvallan aikana 1980, mutta nyt sitä vaaditaan takaisin julkiseen valvontaan. Kuivuudesta aiheutuvat ongelmat olisi paras ratkaista uuden maareformin avulla, arvostelijat sanovat.

Paheneva kuivuus aiheutti sen, että säiliöauton tuoman veden varassa oli viime vuonna tuplasti kyliä ja kaupunkeja edellisvuoteen verrattuna, julkisten töiden ministeriön vesiosasto laskee.

”Vesi on Chilessä tuotantohyödyke, joka on jätetty keinottelijoille ja erotettu maasta. Kansainvälinen oikeus kuitenkin edellyttää, että vesi on varattava elämän ylläpitämiseen ja ruuantuotantoon ja vasta sen jälkeen taloudelliseen toimintaan”, Modatima-ympäristöjärjestön pääsihteeri Rodrigo Mundaca suomii.

Hänen mielestään Chilen vuoden 1970 maareformi on korvattava uudella. ”Vihreä vallankumous ei suojele luonnonvaroja, koska viljelemme liian yksipuolista kasvivalikoimaa vientiä varten.”

Vesi kauppatavarana

Vaikka kaivosala vastaa yhä puolesta Chilen viennistä, maa on myös ruuan viennissä kymmenen parhaan joukossa maailmassa. Chilen maataloutta hallitsevat suuryhtiöt, jotka omistavat sekä maan että veden.

Veden palauttamista ainakin osin julkiseen valvontaan vaativat ympäristöliikkeen ohella pienviljelijät, jotka nykymalli on ajanut ahtaalle.

Chilen vuoden 1980 perustuslaki julisti veden yksityisomaisuudeksi. Valtio myöntää yrityksille oikeuden käyttää vettä maksutta ja ilman aikarajaa. Vesilain mukaan veden käyttöoikeuksia saa myydä ja vuokrata käyttötarkoituksesta riippumatta. Voimassa olevia sopimuksia on 110 000.

Presidentti Michelle Bacheletin sosialistihallitus on jättänyt kongressille esityksen vesilain muuttamisesta, mutta sen käsittelyyn menee vielä kuukausia. Uudistus muuttaisi veden käyttöoikeudet määräaikaisiksi, mutta se koskisi vain tulevia sopimuksia.

Maaseudun muutos

Muncada kertoo, että vesimäärä, joka tarvitaan hehtaarin viinitilan keinokasteluun Santiagosta 200 kilometriä pohjoiseen sijaitsevassa Petorcassa, maksaa noin 7 000 euroa vuodessa. Yli tuhat kilometriä pohjoisempana kuivan alueen Antofagastassa hinta on kymmenkertainen.

Historioitsija José Bengoa muistuttaa, että Chilen maataloudessa toimi ennen vuoden 1970 maauudistusta kolmenlaista väkeä: pientilallisia, suurtilojen vuokraviljelijöitä ja liikkuvaa työvoimaa.

”On tapahtunut jyrkkä muutos. Nyt valtaosa on ei-pysyvää työvoimaa, joka asuu kaupungeissa tuotantoalueiden lähistöllä. Pienviljelijöitä on yhä vähemmän, ja kausityöläisten osuus kasvaa”, hän jatkaa.

Bengoan mukaan Chilen maataloudesta on kehittynyt hyvin kapitalistinen ja tuottoisa ala. ”Mutta ilman sääntelyä se johtaa työvoiman, veden ja muiden luonnonvarojen riistoon. Lähivuosina tulee pulaa työvoimasta, maasta sekä vedestä ja ympäristöongelmat kasvavat”, hän ennustaa.

Vesi ja sanitaatio vesi ja viemäröintiympäristö Chile Suomen IPS

Lue myös

Ihmisiä hakemassa ämpärillä vettä kuraisesta lammikosta, Zimbabwe

Vesikriisin ratkaisu edellyttää poliittista tahtoa ja rahoitusta

Yli 60 prosenttia maapallon asukkaista elää alueilla, joilla vedestä on tai tulee pulaa ainakin ajoittain. Maailma on kuitenkin jo nyt jäljessä veteen liittyvissä kestävän kehityksen tavoitteissa, kirjoittaa WaterAid-järjestön johtaja Tim Wainwright.
Vettä kaadetaan kanisterista ämpäriin

YK-raportti: Luonnon omat keinot käyttöön vesipulan ratkaisemiseksi

Maailman pitäisi nojata enemmän perinteiseen ja alkuperäiskansojen tietoon, kun etsitään ratkaisuja vesipulaan. Muuten vesipula pahenee, sanovat YK-järjestöt.
Elsalvadorilainen Corina Canjura

El Salvadorissa helpotetaan vesipulaa sadevedellä

El Salvadorissa jokainen vesipisara on arvokas. Vesipulaa lievitetään nyt sadevedellä, jonka juomakelpoisuus varmistetaan suodattimilla.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Lehmiä laitumella

Tutkimus: Viisi suurinta liha- ja maitoyritystä tuottaa enemmän päästöjä kuin suurimmat öljyfirmat

Fossiiliset polttoaineet ovat usein syytettyjen penkillä, kun puhutaan kasvihuonekaasupäästöjen tuottamisesta. Tuore tutkimus kehottaa kääntämään katseet myös liha- ja maitoteollisuuteen.
Etiopian lippuja

Yli 820 000 paennut taisteluita Etiopiassa – ”kriisi on täysin poissa kansainvälisen yhteisön tutkalta”

Keväällä ja kesällä kiihtyneet etnisten ryhmien väliset kahakat Etelä-Etiopiassa ovat pakottaneet sadat tuhannet ihmiset kodeistaan. Lähestyvä sadekausi tekee tilanteesta vieläkin vaikeamman, varoittavat avustusjärjestöt.
Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó

Unkari vetäytyy kansainvälisestä siirtolaisuussopimuksesta

Joulukuussa hyväksyttävä sopimus on Unkarin mukaan ”terveen järjen vastainen”. Yhdysvaltoja ja Unkaria lukuun ottamatta kaikki muut YK-maat ovat hyväksyneet sopimuksen.