Uutiset

Britanniaa vaaditaan palauttamaan Etiopiasta ryöstetyt aarteet

Brittiläisessä museossa on avattu näyttely, joka esittelee Etiopiasta tuotuja taideaarteita. Kriitikoiden mielestä ne pitäisi palauttaa takaisin Etiopiaan, museon mielestä ne ovat ”hämmentävä muistutus brittiläisen imperiumin toiminnasta”.
Museon pylväsjulkisivu
Lontoon Victoria ja Albert -museossa esitellään Etiopiasta ryöstettyjä taideaarteita. (Kuva: Roman Hobler / CC BY-SA 2.0)

(IPS) -- Lontoossa huhtikuussa avattu etiopialaisten taideaarteiden näyttely on  voimistanut keskustelua sitä, pitäisikö 1800-luvulla hankittu ryöstösaalis palauttaa kotimaahansa.

Victoria and Albert -museossa on esillä 20 etiopialaista käsikirjoitusta ja kuninkaallista taide-esinettä, jotka britit saivat ryöstösaaliiksi Maqdalan taistelussa vuonna 1868. Etiopialaisia käsikirjoituksia on British Libraryssa sadoittain lisää.

Imperialististen ryöstösaaliiden palauttamista vaaditaan eri puolilla maailmaa. Victoria and Albert -museo kuitenkin pitää tehtävänään ymmärtää entistä paremmin esineiden alkuperää ja tarinoita niiden takana, museonjohtaja Tristram Hunt sanoo.

”Näyttely on hämmentävä muistutus brittiläisen imperiumin toiminnasta, jonka seurauksena muiden kulttuuriaarteet päätyivät Britannian museoihin”, museo luonnehtii.

Liike vaatii palauttamista

Viime vuonna kuollut britti Richard Pankhurst kuului tunnetuimpiin Etiopian-tutkijoihin ja oli perustamassa Maqdalan aarteiden palautusta vaativaa Afromet-yhdistystä. Hänen mukaansa brittisotilaat poimivat parhaat aarteet Maqdalasta, jonne Etiopian keisari Tewodros oli koonnut niitä pystyttääkseen alueelle suuren kirkon ja kirjaston.

”Useimmat etiopialaiset eivät ole koskaan nähneet näin laadukkaita vanhoja käsikirjoituksia”, Pankhurst sanoi viitaten British Libraryyn päätyneeseen 350 käsikirjoituksen kokoelmaan.

Käsikirjoitusten palauttamista Etiopiaan kannattaa myös Addis Abeban yliopiston entinen puheenjohtaja Andreas Eshete, joka johtaa Afromet-komiteaa.

”Varmasti niistä pysytään pitämään Britanniassa parempaa huolta. Meillä Etiopian tutkimuksen laitoksella on kuitenkin yksityiskokoelmista palautettuja käsikirjoituksia, joita hoidetaan myös hyvin ja joita yleisö pääsee katsomaan”, hän huomauttaa.

”Ne Maqdalan käsikirjoitukset kuuluvat Afrikan vanhimpiin, joten täkäläisten historioitsijoiden pitäisi päästä tutkimaan niitä perusteellisesti”, hän jatkaa.

Kopiointi nyt mahdollista

Pankhurstin poika Alula on myös historioitsija ja kirjailija. Hän muistuttaa, että käsikirjoitusten palauttamista voi helpottaa se, että nykytekniikka mahdollistaa niiden tarkan kopioinnin.

British Libraryssa kuitenkin katsotaan, että juuri nykytekniikka tekee käsikirjoitusten palauttamisen tarpeettomaksi, koska kopio ajaa saman asian.

Kirjasto aikoo digitalisoida lähivuosina 250 etiopialaista käsikirjoitusta, ja 25 on jo valmiina netissä, museon Aasian ja Afrikan kokoelman johtaja Luisa Mengoni kertoo.

Esheten mukaan taide kärsii digitalisoinnista. ”Lisäksi käsikirjoitusten reunoissa on paljon huomautuksia, joiden vuoksi tutkijoiden täytyy nähdä ne alkuperäisinä ”, hän sanoo.

Palautus vaatii muutoksen lakiin

Päätös ryöstettyjen aarteiden palautuksesta ei ole museoiden käsissä vaan vaatisi Britannian lainsäädännön muuttamista.

Museonjohtaja Hunt pitää mahdollisena, että esineistöä voitaisiin antaa pitkäaikaiseen lainaan Etiopiaan, mitä Alula Pankhurst pitää ”askeleena oikeaan suuntaan.”

”Ryöstetyn omaisuuden tarjoamisen lainaksi omistajalle pitäisi herättää syvää häpeää jokaisessa itsenään kunnioittavassa maassa”, kuittaa Kidane Alemayehu, joka johtaa Global Alliance for Justice: The Ethiopian Cause -järjestöä.

kulttuuripolitiikkageopolitiikka EtiopiaIso-Britannia Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Ihmisiä veneissä

Etelä-Sudaniin nälänhätävaroitus – Sateet ja tulvat ovat ajaneet maan pahempaan kriisiin kuin on osattu ennakoida

Maailman ruokaohjelma varoittaa, että Etelä-Sudaniin tarvitaan lisää rahoitusta tai edessä on nälänhätä.
Kaksi kulhoa, joista toisessa vihanneksia, toisessa guacamolea

Kasvissyöjäksi yhdessä yössä – Kaikkea ei tarvitse osata heti

Suomalaisten hiilijalanjälki pitäisi kutistaa noin neljännekseen nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Roosa Mustonen halusi osallistua ilmastotalkoisiin ja valitsi keinoksi ruokavalioremontin. Lihaan tottuneelle ensimmäinen päivä kasvisruokailijana sai hämilleen ja valintaa sai selitellä kaveriporukoissa, mutta lopulta ilmastodieetti alkoi sujua.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.