Uutiset Ympäristö

Belo Monten jättimäinen vesivoimala vaikeuttaa alkuperäiskansojen perinteistä elämäntapaa – ”Uhattuna on itse elämä, emme vain me”

Brasiliassa vuonna 2019 käyttöön otettu Belo Monte on maailman kolmanneksi suurin vesivoimala. Sen rakentaminen on vaatinut muun muassa joen luonnollisen korkeuden muuttamista. Alkuperäiskansa jurunat taistelevat voimalaa vastaan, ja hiljattain he ovat saaneet yllättävää tukea valtion ympäristövirastolta.
Vaja tulvaveden keskellä.
Kun Belo Monten vesivoimala raotti tulvaporttejaan ja päästi ulos ylimääräiset vedet, Miratun kylän joenrannalla sijainneet rakennukset joutuivat veden valtaan. Bel Juruna harmittelee, että joen virtausta säätelevät tulvaportit eivätkä joen luonnolliset syklit. (Kuva: Mario Osava / IPS)

(IPS) --  ”Me emme enää tunne Xingújokea”, nuori brasilialaiseen alkuperäiskansa jurunoihin kuuluva Bel Juruna valittaa.

”Xingún vedet hallitsevat elämäntapaamme, mutta me emme enää osaa navigoida joella, sillä se ei ole luonnollisella korkeudellaan. Belo Monte avaa ja sulkee joen vedenkorkeutta sääteleviä tulvaportteja mielensä mukaan”, jurunoiden johtohahmoihin lukeutuva Bel selittää.

Kansa kutsuu itseään nimellä yudjá, joen kansa.

Jättiläismäiset tulvaportit ovat osa Belo Monten vesivoimalaa, jonka omistaa yksityisellä ja julkisella rahalla perustettu Norte Energia -konsortio. Amazonin itäiseen sivujokeen Xingúun rakennettu Belo Monte hyödyntää Volta Grandeksi kutsuttua 130 kilometriä pitkää, u-kirjaimen muotoista joenmutkaa.

Kahdenkymmenen kilometrin mittainen kanava ohjaa suurimman osan virtauksesta oikoreitille, joka vie mutkan toiseen päähän ja 87-metriselle vesiputoukselle. Oikoreitti suojelee Volta Grandea ja sen 25 ihmisyhteisöä tulvimiselta.

Alun perin Volta Grandeen suunniteltiin 1 225 neliökilometrin laajuista tekoallasta, joka olisi peittänyt koko alueen. Tämä 1970-luvun idea on korvattu kahdella pienemmällä, yhteensä vain 478 neliökilometrin altaalla.

Nainen puolilähikuvassa.
Bel Juruna on Miratu-kylän johtaja. Hänen mukaansa vesivoimalan vedensääntely on häirinnyt joesta monin tavoin riippuvaisen juruna-kansan elämää. (Kuva: Mario Osava / IPS)

Perinnetieto on muuttunut hyödyttömäksi

Marraskuussa 2019 käyttöön vihitty Belo Monte on maailman kolmanneksi suurin voimala. Sen keskimääräiseksi tuotannoksi suunnitellaan 4 571 megawattia. Tuottavuus on vain 40 prosenttia kapasiteetista, sillä voimala on riippuvainen joen virtaamasta. Se vaihtelee sadekauden yli 20 000 kuutiometristä sekunnissa kuivimpien kuukausien alle tuhanteen kuutioon sekunnissa.

Xingújoki on 1 815 kilometriä pitkä ja yksi Amazonin suurimmista sivujoista. Sen keskiosa on vaikeakulkuinen monine näkyvine ja pinnanalaisine kivineen, saarineen ja luotoineen, syvänteineen ja matalikkoineen. Navigointi on vaarallista ja vaatii paikallistuntemusta, mutta vedenpinnan madaltuminen ja luontaisten vedenkorkeusrytmien muuttuminen on tehnyt perinnetiedosta hyödytöntä.

”Me haluamme, että kalojen ja kilpikonnien syömä- ja lisääntymispaikoilla on riittävästi vettä. Vain siten ne voivat lisääntyä ja talven aikana syödä, lihoa ja säilyttää painonsa kesän läpi”, etnisen ryhmänsä nimen sukunimekseen ottanut Bel Juruna sanoo. Brasilian alkuperäiskansojen keskuudessa on yleistä, että ihmiset omaksuvat etnisen ryhmänsä nimen sukunimekseen.

Kalat ja keltatäpläiset jokikilpikonnat ovat tärkeitä proteiinin lähteitä Volta Granden ihmisille, etenkin jurunoille.

”Mutta uhattuna on itse elämä, emme vain me. Luonnolta, puilta, kaloilta ja muilta eläimiltä on riistetty vesikierto”, Bel kertoo Whatsappissa.

Yllättävää tukea

Juruna-kansan taistelu sai yllättävää tukea valtion ympäristövirastolta IBAMA:lta, joka vuoden 2019 joulukuussa tunnusti, että vesivoimalan luovuttama vesimäärä on niin vähäinen, ettei Volta Granden ekosysteemin ja paikallisen väestön hengissäpysymistä voida taata.

Tuki on yllätys siksi, että presidentti Jair Bolsonaron laitaoikeistolainen hallitus on pikemmin hyökännyt ympäristönsuojelua vastaan kuin puolustanut ympäristöä.

IBAMA haluaisi lisätä veden määrää alueella, jolla virtaama on noin 20 prosenttia aiemmasta normaalivirtauksesta. Viraston ympäristöanalyytikot suosittelevat virtaaman merkittävää kasvattamista tammikuusta toukokuuhun. Niin vesi jakautuisi paremmin sähköntuotannon ja elämän ylläpidon kesken.

Vuoden ensimmäisten kuukausien aikana voimakas vedenvirtaus on tarpeen, jotta kalat ja kilpikonnat pystyvät lisääntymään ja saamaan ravintoa. Xingújoen rantamien elämälle kesän kuivat kaudet ovat vähäisempi uhka kuin talvikauden niukat sateet.

Voimayhtiö vastustaa vaatimuksia, samoin tekee kaivos- ja energiaministeriö. Ne väittävät, että virtaaman muuttaminen johtaisi energiaepävarmuuteen ja korkeampiin kuluttajahintoihin.

Joki on jurunoiden kulttuurille keskeinen

Belo Monten voimalan taloudellista kannattavuutta uhkaa joka tapauksessa jo nyt Xingún jokialueen kuivien kausien pahentuminen. Se johtuu sekä ilmastonmuutoksesta että yläjuoksun voimakkaasta metsäkadosta.

Esimakua tulevasta saatiin sääilmiö El Niñon aiheuttamasta vuoden 2016 kuivuuskriisistä. Kalaa oli aina vain vähemmän ja ne vähätkin olivat laihoja.

”Jurunoille voimalan vaikutus ei rajoitu ruuan saatavuuteen. Se on vaikuttanut vahvasti myös kulttuuriimme, jolle joki on keskeinen tekijä. Me pidämme huolta joesta, joka tarjoaa meille ruuan, toimeentulon ja väylän vierailla toisissa yhteisöissä ja kaupungeissa ja huvitella siellä. Joki tuo iloa elämäämme”, Bel Juruna sanoo.

Ympäristö ympäristöbiodiversiteettiuusiutuva energia Brasilia Suomen IPS

Lue myös

Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Kaksi naista pitelee välissään pahvilaatikkoa.

Puunpoltosta nestekaasuun siirtyminen pelastaa tiikereitä, norsuja ja puhveleita Intiassa

Karnatakan osavaltiossa tuhannet perheet ovat ryhtyneet käyttämään energianlähteenään nestekaasua polttopuun sijasta. Seurauksena metsät kukoistavat, villieläimet ovat palanneet ja ihmisten terveys paranee.
Kasvien lehtiä.

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija

Talouden supistumisesta huolimatta koskematonta trooppista metsää menetettiin viime vuonna edellisvuotta enemmän. ”Mitä pidempään odotamme metsäkadon lopettamista ja siirtymistä nollapäästöihin muilla sektoreilla, sitä todennäköisempää on, että luonnolliset hiilinielumme katoavat savuna ilmaan”, sanoo tutkija Frances Seymour.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Seinämaalaus, jossa poika kovaääninen kädessä.

YK:n asiantuntijaryhmä tyrmää Ison-Britannian hallituksen teettämän raportin rasismista – ”Yritys normalisoida valkoista ylivaltaa”

Brittiläisraportin mukaan maa voisi toimia rasismin vastaisuudessa malliesimerkkinä muille valkoisen enemmistön maille. Raportti on herättänyt kuitenkin laajaa kritiikkiä ja sen on tulkittu jopa vähättelevän orjakauppaa.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä