Uutiset Ympäristö

Belo Monten jättimäinen vesivoimala vaikeuttaa alkuperäiskansojen perinteistä elämäntapaa – ”Uhattuna on itse elämä, emme vain me”

Brasiliassa vuonna 2019 käyttöön otettu Belo Monte on maailman kolmanneksi suurin vesivoimala. Sen rakentaminen on vaatinut muun muassa joen luonnollisen korkeuden muuttamista. Alkuperäiskansa jurunat taistelevat voimalaa vastaan, ja hiljattain he ovat saaneet yllättävää tukea valtion ympäristövirastolta.
Vaja tulvaveden keskellä.
Kun Belo Monten vesivoimala raotti tulvaporttejaan ja päästi ulos ylimääräiset vedet, Miratun kylän joenrannalla sijainneet rakennukset joutuivat veden valtaan. Bel Juruna harmittelee, että joen virtausta säätelevät tulvaportit eivätkä joen luonnolliset syklit. (Kuva: Mario Osava / IPS)

(IPS) --  ”Me emme enää tunne Xingújokea”, nuori brasilialaiseen alkuperäiskansa jurunoihin kuuluva Bel Juruna valittaa.

”Xingún vedet hallitsevat elämäntapaamme, mutta me emme enää osaa navigoida joella, sillä se ei ole luonnollisella korkeudellaan. Belo Monte avaa ja sulkee joen vedenkorkeutta sääteleviä tulvaportteja mielensä mukaan”, jurunoiden johtohahmoihin lukeutuva Bel selittää.

Kansa kutsuu itseään nimellä yudjá, joen kansa.

Jättiläismäiset tulvaportit ovat osa Belo Monten vesivoimalaa, jonka omistaa yksityisellä ja julkisella rahalla perustettu Norte Energia -konsortio. Amazonin itäiseen sivujokeen Xingúun rakennettu Belo Monte hyödyntää Volta Grandeksi kutsuttua 130 kilometriä pitkää, u-kirjaimen muotoista joenmutkaa.

Kahdenkymmenen kilometrin mittainen kanava ohjaa suurimman osan virtauksesta oikoreitille, joka vie mutkan toiseen päähän ja 87-metriselle vesiputoukselle. Oikoreitti suojelee Volta Grandea ja sen 25 ihmisyhteisöä tulvimiselta.

Alun perin Volta Grandeen suunniteltiin 1 225 neliökilometrin laajuista tekoallasta, joka olisi peittänyt koko alueen. Tämä 1970-luvun idea on korvattu kahdella pienemmällä, yhteensä vain 478 neliökilometrin altaalla.

Nainen puolilähikuvassa.
Bel Juruna on Miratu-kylän johtaja. Hänen mukaansa vesivoimalan vedensääntely on häirinnyt joesta monin tavoin riippuvaisen juruna-kansan elämää. (Kuva: Mario Osava / IPS)

Perinnetieto on muuttunut hyödyttömäksi

Marraskuussa 2019 käyttöön vihitty Belo Monte on maailman kolmanneksi suurin voimala. Sen keskimääräiseksi tuotannoksi suunnitellaan 4 571 megawattia. Tuottavuus on vain 40 prosenttia kapasiteetista, sillä voimala on riippuvainen joen virtaamasta. Se vaihtelee sadekauden yli 20 000 kuutiometristä sekunnissa kuivimpien kuukausien alle tuhanteen kuutioon sekunnissa.

Xingújoki on 1 815 kilometriä pitkä ja yksi Amazonin suurimmista sivujoista. Sen keskiosa on vaikeakulkuinen monine näkyvine ja pinnanalaisine kivineen, saarineen ja luotoineen, syvänteineen ja matalikkoineen. Navigointi on vaarallista ja vaatii paikallistuntemusta, mutta vedenpinnan madaltuminen ja luontaisten vedenkorkeusrytmien muuttuminen on tehnyt perinnetiedosta hyödytöntä.

”Me haluamme, että kalojen ja kilpikonnien syömä- ja lisääntymispaikoilla on riittävästi vettä. Vain siten ne voivat lisääntyä ja talven aikana syödä, lihoa ja säilyttää painonsa kesän läpi”, etnisen ryhmänsä nimen sukunimekseen ottanut Bel Juruna sanoo. Brasilian alkuperäiskansojen keskuudessa on yleistä, että ihmiset omaksuvat etnisen ryhmänsä nimen sukunimekseen.

Kalat ja keltatäpläiset jokikilpikonnat ovat tärkeitä proteiinin lähteitä Volta Granden ihmisille, etenkin jurunoille.

”Mutta uhattuna on itse elämä, emme vain me. Luonnolta, puilta, kaloilta ja muilta eläimiltä on riistetty vesikierto”, Bel kertoo Whatsappissa.

Yllättävää tukea

Juruna-kansan taistelu sai yllättävää tukea valtion ympäristövirastolta IBAMA:lta, joka vuoden 2019 joulukuussa tunnusti, että vesivoimalan luovuttama vesimäärä on niin vähäinen, ettei Volta Granden ekosysteemin ja paikallisen väestön hengissäpysymistä voida taata.

Tuki on yllätys siksi, että presidentti Jair Bolsonaron laitaoikeistolainen hallitus on pikemmin hyökännyt ympäristönsuojelua vastaan kuin puolustanut ympäristöä.

IBAMA haluaisi lisätä veden määrää alueella, jolla virtaama on noin 20 prosenttia aiemmasta normaalivirtauksesta. Viraston ympäristöanalyytikot suosittelevat virtaaman merkittävää kasvattamista tammikuusta toukokuuhun. Niin vesi jakautuisi paremmin sähköntuotannon ja elämän ylläpidon kesken.

Vuoden ensimmäisten kuukausien aikana voimakas vedenvirtaus on tarpeen, jotta kalat ja kilpikonnat pystyvät lisääntymään ja saamaan ravintoa. Xingújoen rantamien elämälle kesän kuivat kaudet ovat vähäisempi uhka kuin talvikauden niukat sateet.

Voimayhtiö vastustaa vaatimuksia, samoin tekee kaivos- ja energiaministeriö. Ne väittävät, että virtaaman muuttaminen johtaisi energiaepävarmuuteen ja korkeampiin kuluttajahintoihin.

Joki on jurunoiden kulttuurille keskeinen

Belo Monten voimalan taloudellista kannattavuutta uhkaa joka tapauksessa jo nyt Xingún jokialueen kuivien kausien pahentuminen. Se johtuu sekä ilmastonmuutoksesta että yläjuoksun voimakkaasta metsäkadosta.

Esimakua tulevasta saatiin sääilmiö El Niñon aiheuttamasta vuoden 2016 kuivuuskriisistä. Kalaa oli aina vain vähemmän ja ne vähätkin olivat laihoja.

”Jurunoille voimalan vaikutus ei rajoitu ruuan saatavuuteen. Se on vaikuttanut vahvasti myös kulttuuriimme, jolle joki on keskeinen tekijä. Me pidämme huolta joesta, joka tarjoaa meille ruuan, toimeentulon ja väylän vierailla toisissa yhteisöissä ja kaupungeissa ja huvitella siellä. Joki tuo iloa elämäämme”, Bel Juruna sanoo.

Ympäristö ympäristöbiodiversiteettiuusiutuva energia Brasilia Suomen IPS

Lue myös

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa, taustalla maalattu seinä.

Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen

Donald Trumpin pakotepolitiikka on vahvistanut Kuuban kommunistisen puolueen tiukan linjan kannattajia. Barack Obaman aloittama pehmeämpi linja olisi voinut pikkuhiljaa kaataa koko järjestelmän, sanoo pitkään Kuubaa seurannut Antti Halinen.
Israelin lippu

Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman

Miehitetyllä Länsirannalla rokotteita on jaettu juutalaissiirtokuntalaisille mutta ei palestiinalaisille. YK ja ihmisoikeusjärjestöt muistuttavat Israelia Geneven neljännen sopimuksen velvoitteista.
Nainen puolilähikuvassa ikkunan edessä, taustalla rakennuksia.

EU:n pitäisi ottaa enemmän vastuuta Bosnian pakolaistilanteesta eikä sysätä vastuuta kyynisesti rajojensa ulkopuolelle

Noin 1 400 pakolaista jäi ilman suojaa, kun Lipan pakolaisleiri paloi Bosnia ja Hertsegovinassa. EU:n pitäisi yrittää vaikuttaa tehokkaammin maan byrokraattiseen hallintoon, joka on kykenemätön tekemään ratkaisuja ihmisten hyväksi, tai ottaa itse vastuu pakolaisista, kirjoittaa Salaado Qasim.
Kaupunki vuoren alla.

Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä

El Salvadorin pääkaupungissa San Salvadorissa koetaan jatkuvasti maa- ja mutavyöryjä ja ilmastonmuutoksen pelätään pahentavan tilannetta. Nyt vyöryjä torjutaan ekosysteemipohjaisin ratkaisuin.
Jäälohkareita kellumassa meressä.

Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin

Arktiselle alueelle kulkeutuu vaatteiden tekokuituja todennäköisesti Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Tuoreimmat

120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
2,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua Tigrayn kriisin seurauksena Etiopiassa – Palanneista moni kohtaa tuhotun kodin
Kysely: Eurooppalaiset luopuisivat mieluummin lentämisestä kuin autosta ilmastonmuutoksen torjumiseksi
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin

Luetuimmat

PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
2,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua Tigrayn kriisin seurauksena Etiopiassa – Palanneista moni kohtaa tuhotun kodin
Satelliitit tarjoavat apua metsäkadon torjuntaan – Tutkimuksen mukaan varoitusjärjestelmä vähensi metsäkatoa Keski-Afrikan maissa lähes viidenneksellä