Uutiset Ilmastonmuutos

Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”

Ympäristöaktivistit sanovat, että Australian olisi helposti mahdollista siirtyä vähähiiliseen talouteen ja että maalla on valtava aurinko- ja tuulivoiman potentiaali. Hallitus kuitenkin kikkailee laskentakaavoilla ja välttelee päästövähennyksiä.
Savupilvi pellolla
Australian palot ovat aiheuttaneet valtavaa tuhoa. Kuva Kangaroo Islandilta maan eteläosasta, jossa paloja yritettiin ehkäistä vastapalolla. (Kuva: robdownunder / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Australiassa metsäpalot eivät ole epätavallisia, mutta syyskuussa alkaneet palot ovat pahempia kuin milloinkaan. Tuhon mittakaava ja intensiivisyys ovat sellaisia, että niitä voi kuvata vain apokalyptisiksi. Vuosi 2019 oli Australian kuivin ja kuumin sinä aikana, kun mittauksia on tehty.

Yli kymmenen miljoonaa hehtaaria maata on palanut karrelle, tuhannet ovat menettäneet kotinsa, yli 20 ihmistä on kuollut ja eläinkuntaa ainakin puoli miljardia, kenties jopa miljardi. Eivätkä palot ole laantuneet. Palojen kanssa samaa tahtia on kiihtynyt keskustelu maan hallituksen surkeasta ilmastopolitiikasta.

”Ennen palojen laantumista tuhon täysi mittakaava pysyy tuntemattomana. Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua, ja palot vielä pahentavat Australian eläinten sukupuuttokriisiä”, sanoo tohtori Stuart Blanch Australian WWF:stä.

Metsäpalojen taloudelliset vaikutukset ovat arvailun varassa, mutta varmaa on, että ne ovat jättiläismäisiä. Kotien lisäksi on tuhoutunut myös yrityksiä, ja häiriöt liiketoiminnassa jatkuvat kuukausia sen jälkeenkin, kun palot ovat sammuneet. Jälkiseurauksena myös ilmastonmuutokseen kytkeytyvät vakuutusmaksut nousevat.

Maailman suurin vapaapalokunta

Kun kirjailija Diana Plater varttui New South Walesin (NSW) pikkukaupungeissa, hän tottui pensaspaloihin. Meneillään olevan etelän kesän metsäpalojen koko ja sinnikkyys ovat kuitenkin jotain, mitä hän ei olisi osannut edes kuvitella.

Kaksi vuotta sitten Plater kouluttautui vapaapalokuntalaiseksi Foxgroundin pienessä laaksoyhteisössä. NSW:n maaseudun vapaapalokuntapalvelu on maailman suurin vapaaehtoisuuteen pohjautuva hätäapupalvelu, jolla on ollut keskeinen rooli paloista kärsineiden yhteisöjen auttamisessa.

”Uskon, että on tärkeää olla fyysisesti ja henkisesti vahva sekä käytännöllinen, ja pelastajana sellaiseksi oppii. Palojen sammuttaminen on uuvuttavaa, mutta hyvä toverihenki auttaa meitä jaksamaan”, Diana Plater sanoo.

Hallitus kikkailee laskentakaavoilla

Ympäristötieteilijät ovat jo kauan varoitelleet, että maapallon lämpeneminen kasvattaa tulipalojen ja tulvien intensiteettiä ja kestoa. Lisää painetta Australian hallitukselle tulee siitä, että viime vuonna jo 61 prosenttia australialaisista piti maapallon lämpenemistä vakavana ja kiireellisiä toimia vaativana ongelmana, johon pitäisi tarttua heti, vaikka siitä seuraisi merkittäviä kustannuksia.

Australian tavoitteena on leikata vuoteen 2030 mennessä hiilidioksidipäästöjään 26 prosentilla vuoden 2005 tasosta. Madridin ilmastokokouksessa joulukuussa Australia vaati saada käyttää laskentakaavaa, jossa otetaan huomioon menneisyyden päästöt.

Aiemmissa ilmastosopimuksissa Australia on neuvotellut itselleen niin vaatimattomat päästöjen vähentämisen tavoitteet, että ne on ollut helppo ylittää. Näin valtiolle on hallituksen tulkinnan mukaan jäänyt säästöön päästöjä siinä määrin, että uudetkin vähennystavoitteet jäävät vähäisiksi.

Ympäristöaktivistit sanovat, että Australian olisi helposti mahdollista siirtyä vähähiiliseen talouteen ja että maalla on valtava aurinko- ja tuulivoiman potentiaali.

”Me tarvitsemme johtajuutta globaalissa ilmastokriisissä, ja hyvä alku olisi lopettaa hiilikaivokset ja kaasu- tai öljylähteet ja siirtyä uusiutuvaan energiaan. Tämä on aurinkoinen maa ja meillä on fantastista aurinkoenergiateknologiaa. Meillä on kyky tulla maailman johtaviksi sekä teknologiassa ja sen sovelluksissa että näiden sovellusten viennissä Intian kaltaisiin maihin”, Australian Vihreiden entinen johtaja, ympäristöveteraani Bob Brown sanoo.

Ilmastonmuutos politiikkaeläimetilmastonmuutosmetsät Australia Suomen IPS

Lue myös

Viljapeltoa.

Intian protestoivien viljelijöiden suurin uhka on voimistuva ilmastonmuutos

Intian viimeaikaisten mielenosoitusten syitä on analysoitu maailman medioissa hyvin. Keskeinen tekijä, vesi ja ilmastonmuutos, on kuitenkin jäänyt huomiotta, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Maskilla suojautunut nainen puolilähikuvassa, etualalla mikrofoneja.

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen

Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja puhui tiistaina Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa. Hän toivoo EU:lta ja Suomelta lisää painostusta presidentti Aljaksandr Lukašenkaa kohtaan.
Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”

Maailman terveysjärjestön on tarkoitus jakaa tänä vuonna kaksi miljardia koronarokotetta Covax-mekanismin kautta. Ensimmäiset annettiin eilen, saajana muun muassa Ghanan presidentti Nana Akufo-Addo, joka rauhoitteli samalla rokoteskeptikoita.
Maskeilla suojautuneet mies ja nainen pitävät mangoja käsissään.

Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon

Mangosatoja tuhoavat hedelmäkärpäset ovat yleistyneet Zimbabwessa ilmaston lämmetessä. Ympäristöystävällinen tuholaistorjunta on kuitenkin tuottanut tulosta.
Jäävuoria vedessä

YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan

YK:n uuden raportin mukaan nykyisillä päästövähennyssitoumuksilla päästöt vähenevät alle prosentin vuoteen 2030 mennessä, kun tavoite on 45 prosenttia. Kyseessä on kuitenkin vasta tilannekatsaus – lisää sitoumuksia odotetaan vielä ennen loppuvuoden ilmastokokousta.

Tuoreimmat

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Luetuimmat

YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen