Uutiset Ilmastonmuutos

Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”

Ympäristöaktivistit sanovat, että Australian olisi helposti mahdollista siirtyä vähähiiliseen talouteen ja että maalla on valtava aurinko- ja tuulivoiman potentiaali. Hallitus kuitenkin kikkailee laskentakaavoilla ja välttelee päästövähennyksiä.
Savupilvi pellolla
Australian palot ovat aiheuttaneet valtavaa tuhoa. Kuva Kangaroo Islandilta maan eteläosasta, jossa paloja yritettiin ehkäistä vastapalolla. (Kuva: robdownunder / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Australiassa metsäpalot eivät ole epätavallisia, mutta syyskuussa alkaneet palot ovat pahempia kuin milloinkaan. Tuhon mittakaava ja intensiivisyys ovat sellaisia, että niitä voi kuvata vain apokalyptisiksi. Vuosi 2019 oli Australian kuivin ja kuumin sinä aikana, kun mittauksia on tehty.

Yli kymmenen miljoonaa hehtaaria maata on palanut karrelle, tuhannet ovat menettäneet kotinsa, yli 20 ihmistä on kuollut ja eläinkuntaa ainakin puoli miljardia, kenties jopa miljardi. Eivätkä palot ole laantuneet. Palojen kanssa samaa tahtia on kiihtynyt keskustelu maan hallituksen surkeasta ilmastopolitiikasta.

”Ennen palojen laantumista tuhon täysi mittakaava pysyy tuntemattomana. Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua, ja palot vielä pahentavat Australian eläinten sukupuuttokriisiä”, sanoo tohtori Stuart Blanch Australian WWF:stä.

Metsäpalojen taloudelliset vaikutukset ovat arvailun varassa, mutta varmaa on, että ne ovat jättiläismäisiä. Kotien lisäksi on tuhoutunut myös yrityksiä, ja häiriöt liiketoiminnassa jatkuvat kuukausia sen jälkeenkin, kun palot ovat sammuneet. Jälkiseurauksena myös ilmastonmuutokseen kytkeytyvät vakuutusmaksut nousevat.

Maailman suurin vapaapalokunta

Kun kirjailija Diana Plater varttui New South Walesin (NSW) pikkukaupungeissa, hän tottui pensaspaloihin. Meneillään olevan etelän kesän metsäpalojen koko ja sinnikkyys ovat kuitenkin jotain, mitä hän ei olisi osannut edes kuvitella.

Kaksi vuotta sitten Plater kouluttautui vapaapalokuntalaiseksi Foxgroundin pienessä laaksoyhteisössä. NSW:n maaseudun vapaapalokuntapalvelu on maailman suurin vapaaehtoisuuteen pohjautuva hätäapupalvelu, jolla on ollut keskeinen rooli paloista kärsineiden yhteisöjen auttamisessa.

”Uskon, että on tärkeää olla fyysisesti ja henkisesti vahva sekä käytännöllinen, ja pelastajana sellaiseksi oppii. Palojen sammuttaminen on uuvuttavaa, mutta hyvä toverihenki auttaa meitä jaksamaan”, Diana Plater sanoo.

Hallitus kikkailee laskentakaavoilla

Ympäristötieteilijät ovat jo kauan varoitelleet, että maapallon lämpeneminen kasvattaa tulipalojen ja tulvien intensiteettiä ja kestoa. Lisää painetta Australian hallitukselle tulee siitä, että viime vuonna jo 61 prosenttia australialaisista piti maapallon lämpenemistä vakavana ja kiireellisiä toimia vaativana ongelmana, johon pitäisi tarttua heti, vaikka siitä seuraisi merkittäviä kustannuksia.

Australian tavoitteena on leikata vuoteen 2030 mennessä hiilidioksidipäästöjään 26 prosentilla vuoden 2005 tasosta. Madridin ilmastokokouksessa joulukuussa Australia vaati saada käyttää laskentakaavaa, jossa otetaan huomioon menneisyyden päästöt.

Aiemmissa ilmastosopimuksissa Australia on neuvotellut itselleen niin vaatimattomat päästöjen vähentämisen tavoitteet, että ne on ollut helppo ylittää. Näin valtiolle on hallituksen tulkinnan mukaan jäänyt säästöön päästöjä siinä määrin, että uudetkin vähennystavoitteet jäävät vähäisiksi.

Ympäristöaktivistit sanovat, että Australian olisi helposti mahdollista siirtyä vähähiiliseen talouteen ja että maalla on valtava aurinko- ja tuulivoiman potentiaali.

”Me tarvitsemme johtajuutta globaalissa ilmastokriisissä, ja hyvä alku olisi lopettaa hiilikaivokset ja kaasu- tai öljylähteet ja siirtyä uusiutuvaan energiaan. Tämä on aurinkoinen maa ja meillä on fantastista aurinkoenergiateknologiaa. Meillä on kyky tulla maailman johtaviksi sekä teknologiassa ja sen sovelluksissa että näiden sovellusten viennissä Intian kaltaisiin maihin”, Australian Vihreiden entinen johtaja, ympäristöveteraani Bob Brown sanoo.

Ilmastonmuutos politiikkaeläimetilmastonmuutosmetsät Australia Suomen IPS

Lue myös

Hiekkarannalle istutettuja kasvintaimia ja merta

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta

YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan Uuden-Seelannin olisi pitänyt huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset, kun se päätti karkottaa kiribatilaisen Ioane Teitiotan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan kyseessä on tärkeä ennakkopäätös.
Naisia kuokat olalla

Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa

Aasiassa ja Afrikassa varsinkin nuoret, vähemmän koulutetut ja alempiin yhteiskuntaluokkiin tai kasteihin tai etnisiin ryhmiin kuuluvat naiset kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten, vaikka perheet, yhteisöt tai valtio näyttäisivätkin tukevan heitä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies palestiinalaishuivi olkapäillään

Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”

Ahmed Abu Artema sai liikkeelle gazalaisten suurmielenosoitukset, joissa vaaditaan palestiinalaispakolaisille oikeutta palata kotiseuduilleen. Hän uskoo, että väkivallaton vastarinta johtaa konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun.
Kaksi lehmää heinäkaukalon äärellä

Lehmänlanta ja maatilajäte hyötykäyttöön: Nepalissa vähennetään päästöjä ja tuontiriippuvuutta biokaasun avulla

Nepalista on tullut maailman johtaja paikallisesti suunniteltujen kotitalouksien biokaasukompostorien levittämisessä. Nyt maassa toimii teollisen kokoluokan biokaasutehdas, joka voi vähentää myös riippuvuutta tuontilannoitteista ja nestekaasusta.
Kaksi miestä nousemassa autosta poliisin ympäröiminä

Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle

Docpoint-festivaaleilla nähdään muun muassa dokumentti The Valley, joka kertoo viranomaisia uhmaavista, turvapaikanhakijoita auttavista aktivisteista. Ohjaaja Nuno Escudeiro on huolissaan siitä, että Euroopan pakolaispolitiikka niputtaa terroristit ja siirtolaiset yhteen. ”Se aiheuttaa vahinkoa, jonka korjaaminen kestää vuosia.”
Terveyssiteitä ja terveyssidepaketteja pöydällä

Kuukautiset eivät ole naurun asia, opitaan Eswatinin kouluissa

Eswatinissa eli entisessä Swazimaassa kuukautisten alkaminen voi johtaa tyttöjen nöyryyttämiseen, kiusaamiseen ja jopa perheväkivaltaan. Tilanne on muuttumassa muun muassa aktivisti Nomcebo Mkhaliphin ansiosta. Hän valistaa tyttöjen lisäksi myös poikia, jotta nämä ymmärtäisivät, että kyseessä on luonnollinen asia.
Kaksi nuorta miestä seisoo pellolla

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.

Tuoreimmat

Lehmänlanta ja maatilajäte hyötykäyttöön: Nepalissa vähennetään päästöjä ja tuontiriippuvuutta biokaasun avulla
Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle
Kuukautiset eivät ole naurun asia, opitaan Eswatinin kouluissa
Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja
2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne
Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”