Uutiset

Armeijoihin uppoaa rahaa yhä enemmän – Selvityksen mukaan sotilasmenot ovat kasvaneet 20 vuodessa 76 prosenttia

Muun muassa Yhdysvaltain ja Kiinan väliset jännitteet ovat nostaneet maailman sotilasmenot uudelle tasolle. Suomalaiset rauhanjärjestö muistuttavat, että Suomenkin sotilasmenot kasvavat entisestään, mikäli suunniteltu hävittäjähanke toteutuu.
Pystyssä olevia ohjuksia taideinstallaatiossa
Maailma käyttää sotilasmenoihin yhä enemmän rahaa. Kuva taideinstallaatiosta Yhdysvaltain Atlantasta. (Kuva: Andrew Scott / CC BY-NC-ND 2.0)

Maailman sotilasmenot nousivat viime vuonna jälleen, selviää Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin tänään julkaisemista tilastoista.

Sotilasmenot nousivat Siprin keräämien tietojen mukaan viime vuonna 1 822 miljardiin dollariin eli noin 1 637 miljardiin euroon. Kasvua oli 2,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Sotilasmenot olivat Siprin mukaan viime vuonna korkeimmillaan sinä aikana, kun tilastoja on ollut kattavasti saatavilla, eli vuodesta 1998. Vuoteen 1998 verrattuna maailma käytti viime vuonna sotilasmenoihin 76 prosenttia enemmän.

Eniten rahaa käyttivät Yhdysvallat, Kiina, Saudi-Arabia, Intia ja Ranska, joiden osuus oli 60 prosenttia koko maailman sotilasmenoista.

Yhdysvaltain ja Kiinan sotilasmenojen kasvu selittää tilastoja suurelta osin. Yhdysvalloissa kasvun taustalla ovat presidentit Donald Trumpin hallinnon uudet asehankintaohjelmat, Kiinassa puolestaan talouskasvu.

”Jännitteet Aasian maiden välillä sekä Kiinan ja Yhdysvaltain välillä ovat tärkeimpiä tekijöitä alueen sotilasmenojen kasvussa”, sanoo Siemon Wezeman, Siprin ohjelman vanhempi tutkija tiedotteessa.

Aasian ja Oseanian alueella sotilasmenot ovat kasvaneet joka vuosi sitten vuoden 1988. Viime vuonna esimerkiksi Intia, Pakistan ja Etelä-Korea kasvattivat sotilasmenojaan Kiinan lisäksi.

Myös monet Keski- ja Itä-Euroopan maat ovat kasvattaneet sotilasmenojaan kokemansa Venäjän uhan takia, vaikka Venäjän sotilasmenot ovat  vähentyneet.

Afrikassa ja Lähi-idässä sotilasmenot sen sijaan vähenivät viime vuonna. Toisaalta Lähi-itä on edelleen alue, jossa etenkin suhteutettuna bruttokansantuotteeseen sotilasmenot ovat korkeat.

Suomen sotilasmenot olivat tilaston mukaan noin 3,5 miljardia euroa vuonna 2018, ja nekin ovat kasvaneet edellisvuodesta.

Suomalaiset rauhanjärjestö varoittavat, että Suomen sotilasmenot kasvavat entisestään, mikäli suunniteltu hävittäjähanke toteutuu.

”Rauhan kannalta nyt on tärkeintä vähentää puolustusmenoja ja lisätä asevalvontaa sekä tukea diplomaattisia ratkaisuja sotien ennaltaehkäisemiseksi”, sanoo Rauhanliiton puheenjohtaja ja SIPRI:n erikoistutkija Tarja Cronberg tiedotteessa.

Siprin tilastoihin ei lasketa pelkkiä aseita vaan kaikki muutkin rahat, joita hallitukset käyttävät asevoimiin ja niiden toimintaan, kuten palkat, etuudet, rakentaminen, tutkimus ja kehitys.

politiikkaaseet & armeijakauppa Suomen RauhanliittoSadankomitea

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.