Armeijoihin uppoaa rahaa yhä enemmän – Selvityksen mukaan sotilasmenot ovat kasvaneet 20 vuodessa 76 prosenttia | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Armeijoihin uppoaa rahaa yhä enemmän – Selvityksen mukaan sotilasmenot ovat kasvaneet 20 vuodessa 76 prosenttia

Muun muassa Yhdysvaltain ja Kiinan väliset jännitteet ovat nostaneet maailman sotilasmenot uudelle tasolle. Suomalaiset rauhanjärjestö muistuttavat, että Suomenkin sotilasmenot kasvavat entisestään, mikäli suunniteltu hävittäjähanke toteutuu.

Pystyssä olevia ohjuksia taideinstallaatiossa

Maailma käyttää sotilasmenoihin yhä enemmän rahaa. Kuva taideinstallaatiosta Yhdysvaltain Atlantasta. Kuva: Andrew Scott / CC BY-NC-ND 2.0.

Maailman sotilasmenot nousivat viime vuonna jälleen, selviää Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin tänään julkaisemista tilastoista.

Sotilasmenot nousivat Siprin keräämien tietojen mukaan viime vuonna 1 822 miljardiin dollariin eli noin 1 637 miljardiin euroon. Kasvua oli 2,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Sotilasmenot olivat Siprin mukaan viime vuonna korkeimmillaan sinä aikana, kun tilastoja on ollut kattavasti saatavilla, eli vuodesta 1998. Vuoteen 1998 verrattuna maailma käytti viime vuonna sotilasmenoihin 76 prosenttia enemmän.

Eniten rahaa käyttivät Yhdysvallat, Kiina, Saudi-Arabia, Intia ja Ranska, joiden osuus oli 60 prosenttia koko maailman sotilasmenoista.

Yhdysvaltain ja Kiinan sotilasmenojen kasvu selittää tilastoja suurelta osin. Yhdysvalloissa kasvun taustalla ovat presidentit Donald Trumpin hallinnon uudet asehankintaohjelmat, Kiinassa puolestaan talouskasvu.

”Jännitteet Aasian maiden välillä sekä Kiinan ja Yhdysvaltain välillä ovat tärkeimpiä tekijöitä alueen sotilasmenojen kasvussa”, sanoo Siemon Wezeman, Siprin ohjelman vanhempi tutkija tiedotteessa.

Aasian ja Oseanian alueella sotilasmenot ovat kasvaneet joka vuosi sitten vuoden 1988. Viime vuonna esimerkiksi Intia, Pakistan ja Etelä-Korea kasvattivat sotilasmenojaan Kiinan lisäksi.

Myös monet Keski- ja Itä-Euroopan maat ovat kasvattaneet sotilasmenojaan kokemansa Venäjän uhan takia, vaikka Venäjän sotilasmenot ovat  vähentyneet.

Afrikassa ja Lähi-idässä sotilasmenot sen sijaan vähenivät viime vuonna. Toisaalta Lähi-itä on edelleen alue, jossa etenkin suhteutettuna bruttokansantuotteeseen sotilasmenot ovat korkeat.

Suomen sotilasmenot olivat tilaston mukaan noin 3,5 miljardia euroa vuonna 2018, ja nekin ovat kasvaneet edellisvuodesta.

Suomalaiset rauhanjärjestö varoittavat, että Suomen sotilasmenot kasvavat entisestään, mikäli suunniteltu hävittäjähanke toteutuu.

”Rauhan kannalta nyt on tärkeintä vähentää puolustusmenoja ja lisätä asevalvontaa sekä tukea diplomaattisia ratkaisuja sotien ennaltaehkäisemiseksi”, sanoo Rauhanliiton puheenjohtaja ja SIPRI:n erikoistutkija Tarja Cronberg tiedotteessa.

Siprin tilastoihin ei lasketa pelkkiä aseita vaan kaikki muutkin rahat, joita hallitukset käyttävät asevoimiin ja niiden toimintaan, kuten palkat, etuudet, rakentaminen, tutkimus ja kehitys.

Lisää uusi kommentti