Uutiset

Armeijoihin uppoaa rahaa yhä enemmän – Selvityksen mukaan sotilasmenot ovat kasvaneet 20 vuodessa 76 prosenttia

Muun muassa Yhdysvaltain ja Kiinan väliset jännitteet ovat nostaneet maailman sotilasmenot uudelle tasolle. Suomalaiset rauhanjärjestö muistuttavat, että Suomenkin sotilasmenot kasvavat entisestään, mikäli suunniteltu hävittäjähanke toteutuu.
Pystyssä olevia ohjuksia taideinstallaatiossa
Maailma käyttää sotilasmenoihin yhä enemmän rahaa. Kuva taideinstallaatiosta Yhdysvaltain Atlantasta. (Kuva: Andrew Scott / CC BY-NC-ND 2.0)

Maailman sotilasmenot nousivat viime vuonna jälleen, selviää Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin tänään julkaisemista tilastoista.

Sotilasmenot nousivat Siprin keräämien tietojen mukaan viime vuonna 1 822 miljardiin dollariin eli noin 1 637 miljardiin euroon. Kasvua oli 2,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Sotilasmenot olivat Siprin mukaan viime vuonna korkeimmillaan sinä aikana, kun tilastoja on ollut kattavasti saatavilla, eli vuodesta 1998. Vuoteen 1998 verrattuna maailma käytti viime vuonna sotilasmenoihin 76 prosenttia enemmän.

Eniten rahaa käyttivät Yhdysvallat, Kiina, Saudi-Arabia, Intia ja Ranska, joiden osuus oli 60 prosenttia koko maailman sotilasmenoista.

Yhdysvaltain ja Kiinan sotilasmenojen kasvu selittää tilastoja suurelta osin. Yhdysvalloissa kasvun taustalla ovat presidentit Donald Trumpin hallinnon uudet asehankintaohjelmat, Kiinassa puolestaan talouskasvu.

”Jännitteet Aasian maiden välillä sekä Kiinan ja Yhdysvaltain välillä ovat tärkeimpiä tekijöitä alueen sotilasmenojen kasvussa”, sanoo Siemon Wezeman, Siprin ohjelman vanhempi tutkija tiedotteessa.

Aasian ja Oseanian alueella sotilasmenot ovat kasvaneet joka vuosi sitten vuoden 1988. Viime vuonna esimerkiksi Intia, Pakistan ja Etelä-Korea kasvattivat sotilasmenojaan Kiinan lisäksi.

Myös monet Keski- ja Itä-Euroopan maat ovat kasvattaneet sotilasmenojaan kokemansa Venäjän uhan takia, vaikka Venäjän sotilasmenot ovat  vähentyneet.

Afrikassa ja Lähi-idässä sotilasmenot sen sijaan vähenivät viime vuonna. Toisaalta Lähi-itä on edelleen alue, jossa etenkin suhteutettuna bruttokansantuotteeseen sotilasmenot ovat korkeat.

Suomen sotilasmenot olivat tilaston mukaan noin 3,5 miljardia euroa vuonna 2018, ja nekin ovat kasvaneet edellisvuodesta.

Suomalaiset rauhanjärjestö varoittavat, että Suomen sotilasmenot kasvavat entisestään, mikäli suunniteltu hävittäjähanke toteutuu.

”Rauhan kannalta nyt on tärkeintä vähentää puolustusmenoja ja lisätä asevalvontaa sekä tukea diplomaattisia ratkaisuja sotien ennaltaehkäisemiseksi”, sanoo Rauhanliiton puheenjohtaja ja SIPRI:n erikoistutkija Tarja Cronberg tiedotteessa.

Siprin tilastoihin ei lasketa pelkkiä aseita vaan kaikki muutkin rahat, joita hallitukset käyttävät asevoimiin ja niiden toimintaan, kuten palkat, etuudet, rakentaminen, tutkimus ja kehitys.

politiikkaaseet & armeijakauppa Suomen RauhanliittoSadankomitea

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Suomen lippu ja sininen taivas

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Vain neljännes suomalaisyrityksistä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä.
Maapallo lapsen käsissä

20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena

Maailman sosiaalifoorumi järjestetään yhdeksän päivän mittaisena tapahtumana verkossa. Luvassa on keskusteluja muun mussa ilmastosta, demokratiasta ja taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta.
Mies puolilähikuvassa seinällä olevalla näyttöruudulla, vieressä YK:n logo.

Yli 200 000 ihmistä on kuollut koronaan Brasiliassa, mutta presidentti Jair Bolsonaro on satsannut rahaa muun muassa ydinsukellusveneeseen

Bolsonaro esti joulukuussa veto-oikeudellaan parlamenttia antamasta rahoitusta koronarokotteisiin ja muihin torjuntatoimiin ja suosii armeijaa. Presidentti luottaa ”aseistettuun väkeen” niin lujasti, ettei mahdollinen kannattajien menettäminen pandemian huonon hoidon vuoksi huolestuta häntä, kirjoittaa Mario Osava.
Terveystyöntekijä rokottaa naista.

Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin

Ebolaan kehitettiin muutama vuosi sitten rokote, jolle ei kuitenkaan ole taudin harvinaisuuden vuosi luonnollisia markkinoita. Nyt rokotteita on saatavilla viikon varoitusajalla – tosin aluksi vain vajaat 7 000 annosta.

Tuoreimmat

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi
20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena
Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti