Uutiset

Armeijoihin uppoaa rahaa yhä enemmän – Selvityksen mukaan sotilasmenot ovat kasvaneet 20 vuodessa 76 prosenttia

Muun muassa Yhdysvaltain ja Kiinan väliset jännitteet ovat nostaneet maailman sotilasmenot uudelle tasolle. Suomalaiset rauhanjärjestö muistuttavat, että Suomenkin sotilasmenot kasvavat entisestään, mikäli suunniteltu hävittäjähanke toteutuu.
Pystyssä olevia ohjuksia taideinstallaatiossa
Maailma käyttää sotilasmenoihin yhä enemmän rahaa. Kuva taideinstallaatiosta Yhdysvaltain Atlantasta. (Kuva: Andrew Scott / CC BY-NC-ND 2.0)

Maailman sotilasmenot nousivat viime vuonna jälleen, selviää Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin tänään julkaisemista tilastoista.

Sotilasmenot nousivat Siprin keräämien tietojen mukaan viime vuonna 1 822 miljardiin dollariin eli noin 1 637 miljardiin euroon. Kasvua oli 2,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Sotilasmenot olivat Siprin mukaan viime vuonna korkeimmillaan sinä aikana, kun tilastoja on ollut kattavasti saatavilla, eli vuodesta 1998. Vuoteen 1998 verrattuna maailma käytti viime vuonna sotilasmenoihin 76 prosenttia enemmän.

Eniten rahaa käyttivät Yhdysvallat, Kiina, Saudi-Arabia, Intia ja Ranska, joiden osuus oli 60 prosenttia koko maailman sotilasmenoista.

Yhdysvaltain ja Kiinan sotilasmenojen kasvu selittää tilastoja suurelta osin. Yhdysvalloissa kasvun taustalla ovat presidentit Donald Trumpin hallinnon uudet asehankintaohjelmat, Kiinassa puolestaan talouskasvu.

”Jännitteet Aasian maiden välillä sekä Kiinan ja Yhdysvaltain välillä ovat tärkeimpiä tekijöitä alueen sotilasmenojen kasvussa”, sanoo Siemon Wezeman, Siprin ohjelman vanhempi tutkija tiedotteessa.

Aasian ja Oseanian alueella sotilasmenot ovat kasvaneet joka vuosi sitten vuoden 1988. Viime vuonna esimerkiksi Intia, Pakistan ja Etelä-Korea kasvattivat sotilasmenojaan Kiinan lisäksi.

Myös monet Keski- ja Itä-Euroopan maat ovat kasvattaneet sotilasmenojaan kokemansa Venäjän uhan takia, vaikka Venäjän sotilasmenot ovat  vähentyneet.

Afrikassa ja Lähi-idässä sotilasmenot sen sijaan vähenivät viime vuonna. Toisaalta Lähi-itä on edelleen alue, jossa etenkin suhteutettuna bruttokansantuotteeseen sotilasmenot ovat korkeat.

Suomen sotilasmenot olivat tilaston mukaan noin 3,5 miljardia euroa vuonna 2018, ja nekin ovat kasvaneet edellisvuodesta.

Suomalaiset rauhanjärjestö varoittavat, että Suomen sotilasmenot kasvavat entisestään, mikäli suunniteltu hävittäjähanke toteutuu.

”Rauhan kannalta nyt on tärkeintä vähentää puolustusmenoja ja lisätä asevalvontaa sekä tukea diplomaattisia ratkaisuja sotien ennaltaehkäisemiseksi”, sanoo Rauhanliiton puheenjohtaja ja SIPRI:n erikoistutkija Tarja Cronberg tiedotteessa.

Siprin tilastoihin ei lasketa pelkkiä aseita vaan kaikki muutkin rahat, joita hallitukset käyttävät asevoimiin ja niiden toimintaan, kuten palkat, etuudet, rakentaminen, tutkimus ja kehitys.

politiikkaaseet & armeijakauppa Suomen RauhanliittoSadankomitea

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Keltapaitainen nainen keltaista taustaa vasten

Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta

Sillä aikaa kun elsalvadorilainen Maria Teresa Rivera istui vankilassa keskenmenon vuoksi, jengit uhkailivat hänen 9-vuotiasta poikaansa. Nyt he asuvat pakolaisina Ruotsissa. Keski-Amerikan siirtolaiskriisin taustalla on monimutkainen vyyhti historiallisia, taloudellisia ja suurvaltapolitiikkaan liittyviä syitä.
Pino Argentiina pesoja

Kehitysmaissa on meneillään kolmas suuri velkakriisi

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi saatiin katkaistua määrällisen kevennyksen ohjelmilla. Kehitysmaissa on kuitenkin käynnissä laaja velkakriisi, joka on suoraa seurausta finanssikriisin pelastustoimenpiteistä, kirjoittaa Suomen Attacin puheenjohtaja Omar El-Begawy.
Ilmasta kuvattu aavikko

Aavikoituminen maksaa biljoonia vuosittain – ”Ongelma voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä”

Intian New Delhissä järjestettiin syyskuun puolivälissä aavikoitumista käsittelevä YK-kokous. Vaikka kuivuus pahenee, ongelman ratkaisemisessa tarvittava teknologia ja tieto ovat jo olemassa, kokouksen pääsihteeri Ibrahim Thiaw sanoo.
Ihmisiä, palmuja ja rikkoutuneita katulaattoja

Nälkäisten määrä kasvanut Mosambikissa puoli vuotta sykloni Idain jälkeen – Ihmisiä pyörtyy pelloille ja ruuaksi etsitään villikasveja

1,9 miljoonaa ihmistä tarvitsee yhä apua Mosambikia ja sen naapurimaita viime keväänä runnelleiden hirmumyrskyjen jäljiltä. Viljely on laajoilla alueilla yhä mahdotonta ja apua tarvitaan lisää, vetoavat avustusjärjestöt.

Tuoreimmat

Aavikoituminen maksaa biljoonia vuosittain – ”Ongelma voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä”
Nälkäisten määrä kasvanut Mosambikissa puoli vuotta sykloni Idain jälkeen – Ihmisiä pyörtyy pelloille ja ruuaksi etsitään villikasveja
Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Uusi kampanja haluaa eroon mainosten stereotyyppisistä sukupuolirooleista – Myös suomalaisyrityksiä kannustetaan mukaan
Myanmarista paenneet rohingyat elävät välitilassa
”Sensuuri elää ja voi hyvin” – Uusi raportti paljastaa, että lehdistönvapautta polkevat maat soveltavat usein taitavasti uutta teknologiaa
”Hiljainen vallankumous” – Pienet ja keskisuuret yritykset tuottavat suurimman osan Afrikan ruuasta
Uusiutuvan energian kapasiteetti on nelinkertaistunut kuluvan vuosikymmenen aikana – Energiasektorin päästöt silti kasvaneet