Uutiset

Argentiinan soijapääkaupunki purkamassa glyfosaattikiellon

Rosarion kaupungissa kiellettiin kasvimyrkky glyfosaatin käyttö, mutta soijantuottajat saivat käännettyä valtuutettujen pään.
Pelto Argentiinassa
Maataloustuotteet ovat keskeinen osa Argentiinan vientikauppaa. Soijapapuja viljellään jo enemmän kuin vehnää tai maissia. (Kuva: Patrick Burnett / IPS)

(IPS) -- Argentiinalaisen Rosarion kaupungin julistama glyfosaatin käyttökielto jäi lyhyeksi. Soijantuottajien painostus tepsi, ja laki luvattiin kumota kaksi viikkoa sen säätämisen jälkeen.

Soijapapujen jalostusteollisuus on keskittynyt Argentiinassa Rosarioon ja sen ympäristöön. Glyfosaatti on maan käytetyin kasvimyrkky.

”Argentiinan maatalous on käynyt läpi suuria muutoksia viime vuosikymmeninä ja vahvistanut agroteollista malliaan. Se perustuu vahvasti soijaan, joka on korvannut vehnän ja maissin”, professori Emilio Satorre Buenos Airesin yliopiston agronomian laitokselta kertoo.

”Viljelty ala on kasvanut 15 miljoonasta 36 miljoonaan hehtaariin. Noin 60–65 prosenttia siitä on geenimuunneltua soijaa. Samalla torjunta-aineiden käyttö on kolminkertaistunut. Järjestelmä on tuottanut vaurautta, mutta siinä on riskinsä”, hän jatkaa.

Äitien vastarinta puri Córdobassa

Soijapellot ulottuvat monin paikoin kaupunkien liepeille. Maan toiseksi suurimmassa kaupungissa, Córdobassa naisryhmä Ituzaingón äidit nousi jo vuonna 2002 vastustamaan soijan viljelyä ja myrkyttämistä asuinrakennusten lähistöllä

Ryhmän mielenosoituksissa syytettiin asuntojen ympäristössä tehtyjä myrkkyruiskutuksia runsaasta syöpätapausten ja epämuodostumien määrästä. Lopulta myrkytykset kiellettiin 500 metrin säteellä asuinrakennuksista.

”Lähdin mukaan, kun kolmivuotiaalla tyttärelläni todettiin leukemia. Tänään hän on Jumalan kiitos hengissä, eikä myrkytyksiä ole vuoden 2008 jälkeen tehty. Mutta meitä myrkytettiin vuosia, ja ihmiset sairastuvat edelleen”, Ituzaingón äiteihin kuuluva Norma Herrera kertoo.

Rosarion marraskuinen glyfosaattikielto perustui osittain Ituzaingón äitien aloittamaan liikehdintään, osittain kansainvälisen syöväntutkimuskeskuksen (IARC) lausuntoon, jossa aineen todettiin mahdollisesti aiheuttavan syöpää.

Kielto yllätti alueen maataloustuottajat, jotka olivat olleet huolissaan lähinnä siitä, uusiiko Euroopan unioni glyfosaatin päättymässä olleen myyntiluvan. Kielteisen päätöksen pelättiin heikentävän Argentiinan vientiä, josta maataloustuotteiden osuus on lähes puolet.

Jäljet pelottavat

EU uudisti glyfosaatin lisenssin viideksi vuodeksi 27. marraskuuta. Kolme päivää myöhemmin soijantuottajat vakuuttivat Rosarion kaupungintalolla valtuutetut siitä, että glyfosaatin kiellolle ei ole riittäviä tieteellisiä perusteita. Moni valtuutettu alkoi epäillä, ettei aiheesta ole keskusteltu tarpeeksi. Käsittelyyn on nyt tulossa uusi esitys, joka sallisi ruiskutukset tietyin ehdoin.

”Pidämme valitettavana, että valtuutetut ovat perumassa erinomaisen päätöksensä suojella rosariolaisten terveyttä ja ympäristöä, kun he taipuvat soijalobbareiden painostukseen ja osoittavat siten, kuka todellista valtaa käyttää”, paikallisen kansalaisjärjestön tiedotteessa sanotaan.

”Seuraava argentiinalaissukupolvi joutuu ottamaan kantaa nykymallin kustannus-hyöty-yhtälöön. Nykyään terveys- ja ympäristövaikutuksia ei oteta huomioon”, Buenos Airesin yliopiston lääketieteen tiedekunnan terveys- ja ympäristöjohtaja Lilian Correa sanoo.

Correa varoittaa Argentiinaa toistamasta virhettä, joka tehtiin, kun hyönteismyrkky endosulfaani kiellettiin maailmanlaajuisesti 2011.

Tuolloin Argentiina asetti kahden vuoden rajan, joka aikana endosulfaaneja sai vielä myydä. Vuonna 2011 neljävuotias poika kuoli myrkytykseen, kun tomaatteja ruiskutettiin endosulfaanilla alle 50 metrin päässä hänen kodistaan.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousruokapolitiikkaympäristö Argentiina Suomen IPS

Lue myös

aiset tekevät ruokaa ulkona kivillä

Naiset elvyttävät inkojen vanhaa talkooperinnettä Perun Andeilla

Ilmastonmuutoksen eteneminen on tehnyt Andien karuista olosuhteista entistäkin karumpia. Paropucjion kylässä naiset rakentavat nyt yhdessä aurinkoenergialla toimivia kasvihuoneita, joissa voidaan tuottaa ruokaa ekologisesti.
Viljapelto

Maatalouden keskittyminen vie tuotannon ja kulutuksen yhä kauemmas toisistaan Brasiliassa – ”järjestelmä on kestämätön”

Maailman suurimpiin maataloustuottajiin kuuluvassa Brasiliassa maatalouden ja luonnon välinen yhteys on katkennut. Seurauksena on vaurauden keskittymistä, sosiaalista eriarvoisuutta ja ympäristöongelmia, sanovat asiantuntijat.
Nainen tarkastelee aurinkokeitintä

Aurinko voisi kastella Zimbabwen tupakkapellot

Zimbabwessa vasta kolme prosenttia talouksista hyödyntää aurinkosähköä. Nyt maassa värvätään aurinkoenergian puolestapuhujiksi muun muassa perinteisiä päälliköitä sekä koulujen ja uskonnollisten yhteisöjen johtajia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Aasialainen mies lajittelee muovijätettä

Muovigaten jälkipyykki: mitä muovin dumppaaminen kehitysmaihin kertoo taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta?

Rikkaat valtiot viettävät kulutusjuhlaa ja sotkut kuljetetaan köyhempien siivottavaksi, kirjoittaa globaaleja jätevirtoja tutkinut Niko Humalisto.
Gorilla Virungan kansallispuistossa Kongossa

Kongo harkitsee öljyn etsinnän sallimista maailman tärkeimpiin kuuluvissa luonnonpuistoissa

Virungan ja Salongan luonnonpuistot ovat Unescon maailmanperintökohteita, joissa elää useita harvinaisia lajeja. Ympäristö- ja ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan Kongon hallituksen suunnitelmista, jotka saattavat sallia öljyn etsinnän puistoissa.
Lapsen suuhun laitetaan poliorokotetta Etelä-Sudanissa

Ennätysmäärä lapsia rokotettiin vuonna 2017

Rokotteen saavien lasten määrä on kasvanut miljoonilla 2010-luvulla, mutta nykyistä parempi rokotekattavuus voisi yhä pelastaa vuosittain 1,5 miljoonaa ihmishenkeä.