Uutiset Tasa-arvo

Amnesty: Raiskauksen uhrit eivät saa aina oikeutta Suomessa

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty vaatii, että raiskaus aletaan määritellä suostumuksen puutteen kautta. Järjestön selvityksen mukaan Suomen lainsäädäntö ja lainkäyttö eivät täytä kansainvälisen oikeuden velvoitteita.
Don't blame the victims -teksti kirjoitettuna liidulla katuun
Monissa maissa on viime vuosina protestoitu seksuaalista väkivaltaa vastaan. (Kuva: Wolfram Burner / CC BY-NC 2.0)

Raiskauksien uhrien oikeuksien toteutuminen on Suomessa arpapeliä, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.

Järjestö julkaisi tänään laajan selvityksen siitä, miten seksuaalirikosten oikeusprosessi etenee ja miten raiskausten uhrit saavat oikeutta Suomessa. Sen mukaan Suomen lainsäädäntö ja lainkäyttö eivät täytä niitä kansainvälisen oikeuden velvoitteita, joihin Suomi on sitoutunut.

Tutkimuksessa vaaditaan, että Suomessa ryhdyttäisiin määrittelemään raiskaus suostumuksen puutteen kautta, kuten kansainvälisessä oikeudessakin tehdään.

Amnesty analysoi yli 300 viranomaisten ratkaisua, joista osa poliisin ja syyttäjän tutkimatta- ja syyttämättä jättämispäätöksiä ja osa käräjäoikeuden tuomioita. Aineistosta kävi ilmi, että on monenlaisia tapauksia, joissa uhri ei ollut antanut suostumustaan seksiin, mutta tekoa ei silti määritelty raiskaukseksi.

Esimerkiksi se, että uhri on pyytänyt tekijää lopettamaan mutta ei ole vastustellut fyysisesti, on voinut johtaa syyttämättä jättämispäätökseen tai syytteen hylkäämiseen. Syynä on se, että tällä hetkellä Suomen laki korostaa raiskauksen määritelmässä uhrin pakottamista väkivallalla. Jos uhri ei vastustele fyysisesti, tekijän ei tarvitse käyttää väkivaltaa.

”Uhrien oikeusturvan takia olisi tärkeää muuttaa raiskausrikosten määrittely suostumusperustaiseksi. Tällä hetkellä lakia on mahdollista tulkita monella tavalla, ja eri tulkinnoissa suostumuksen merkitys vaihtelee. Uhreille tämä tarkoittaa sitä, että oikeuden toteutuminen on kiinni siitä, kuka lakia tulkitsee”, sanoo tutkimuksen tehnyt Otava Piha Amnestyn tiedotteessa.

Yhteensä poliisin tietoon tuli vuonna 2017 tutkimuksen mukaan 1 245 raiskausrikosta, murto-osa kaikista tapahtuneista teoista. Vain vajaat 17 prosenttia johti tuomioon.

Viime vuosina yhä useammissa maissa on vaadittu, että raiskaus alettaisiin määritellä suostumuksen puutteen kautta. Suomessa asiasta kerättiin viime vuonna kansalaisaloite ja oikeusministeriö on asettanut työryhmän, jonka tarkoituksena on valmistella ehdotus lainsäädännön täsmentämisestä.

Tutkimukseen haastateltiin myös seitsemää raiskauksesta selviytynyttä naista, jotka kertoivat kokemuksistaan rikosprosessin aikana. Monet kokivat saaneensa epäasiallista kohtelua terveydenhuollon ammattilaisilta, poliisilta, tuomareilta ja asianajajilta.

”Siellä käräjäoikeudessa koko ajan kyseltiin vaan, että mitä olen tehnyt väärin, että minä en estänyt sitä raiskausta. Kuinka paljon olin juonut, miksi en pyytänyt apua, miksi en mennyt taksiin. Ja kukaan ei kysynyt siltä tekijältä, että miksi lähdit seuraamaan tätä ihmistä tai miksi kuvittelet, että on ok lähteä taluttamaan jotakuta tai estää sitä menemästä taksiin”, kuvailee eräs haastateltu.

Tutkimuksessa vaaditaankin viranomaisille lisää koulutusta raiskauksen uhrien kohtaamisesta. Resursseja tarvittaisiin myös tukipalveluihin. Suomessa on tällä hetkellä vain yksi seksuaalirikosten uhreille tarkoitettu Seri-tukikeskus, kun Euroopan neuvoston suosituksen mukaan niitä pitäisi Suomen kokoisessa maassa olla 13, tutkimuksessa muistutetaan.

Tasa-arvo ihmisoikeudetgendersukupuolten tasa-arvolakioikeus ja rikos Suomi Amnesty International

Lue myös

Mies esittelee joukolle tyttöjä kuukautiskuppia.

Kuukautiset eivät ole enää vaiettu aihe – Itä-Afrikassa edistetään kuukautisterveyttä vähentämällä häpeää

Kuukautisten merkitys naisten terveyden kannalta ymmärretään yhä paremmin, mutta asiaan liittyvä häpeä ei ole kadonnut. Ongelmana on myös etelän naisiin ja tyttöihin kohdistuva toiseuttava viestintä, joka painottaa liikaa uusien kuukautistuotteiden merkitystä rakenteisiin puuttumisen sijasta, kirjoittaa joukko asiantuntijoita.
Silta joen yli Khartumissa Sudanissa.

Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion

Sudan tunnettiin aiemmin maana, jossa naiset eivät muun muassa saaneet käyttää housuja julkisella paikalla. Nyt maa ottaa tasa-arvoharppauksen, sillä väliaikainen hallitus on kieltämässä tyttöjen sukuelinten silpomisen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen korkean puun vieressä, taustalla pakolaisleirin asumuksia.

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä

Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan unohdetuista kriiseistä ja konflikteista, joista kuullaan maailman medioissa harvoin. Yksi niistä on Keski-Sahelissa, jossa ihmiset pakenevat jihadistista väkivaltaa ja aseellisten ryhmien hyökkäyksiä. Aiemmin rauhallisessa Burkina Fasossa sisäisten pakolaisten määrä on kymmenkertaistunut lyhyessä ajassa.
YK:n pääsihteeri tv-ruudulla YK:n lipun edessä.

Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”

YK:n turvallisuusneuvosto ei ole saanut aikaan päätöslauselmaa, joka tukisi António Guterresin maaliskuista vaatimusta maailmanlaajuisesta tulitauosta. Samaan aikaan ihmiset joutuvat pakenemaan kodeistaan, mikä vaikeuttaa myös koronaviruksen vastaista työtä, varoittaa Norjan pakolaisneuvosto.
Mies esittelee joukolle tyttöjä kuukautiskuppia.

Kuukautiset eivät ole enää vaiettu aihe – Itä-Afrikassa edistetään kuukautisterveyttä vähentämällä häpeää

Kuukautisten merkitys naisten terveyden kannalta ymmärretään yhä paremmin, mutta asiaan liittyvä häpeä ei ole kadonnut. Ongelmana on myös etelän naisiin ja tyttöihin kohdistuva toiseuttava viestintä, joka painottaa liikaa uusien kuukautistuotteiden merkitystä rakenteisiin puuttumisen sijasta, kirjoittaa joukko asiantuntijoita.
Mies pitelee puuntainta kädessään.

Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa

Ruanda on kohonnut metsityksessä ja metsien ennallistamisessa maailmanmestariluokkaan. Syynä on muun muassa kansallinen puunsiemenkeskus, josta uskotaan tulevan alueellinen.
Kaksi kasvomaskein suojautunutta ihmistä liikenteen seassa.

Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja

Niin Nigeriassa, Intiassa, Filippiineillä kuin Etelä-Afrikassakin on raportoitu viranomaisten väkivallan kasvaneen koronaviruspandemian aikana. Kohteina ovat useimmiten köyhimmät, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.

Tuoreimmat

Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”
”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Burundi äänestää presidentistä koronaviruksesta huolimatta – Kampanjointia on leimannut väkivalta ja häirintä
Koronavirus uhkaa Afrikan malariantorjuntaa – ”Emme ole investoineet sinne, minne olisi pitänyt”

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
EU:hun pyrkivät siirtolaiset ahdingossa Balkanilla
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
Unkarin parlamentti kieltäytyi ratifioimasta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista sopimusta – ”Yritys kääntää huomio pois maan omista epäonnistumisista”, sanoo Amnesty
Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion
Ensimmäinen koronavirustartunta todettu maailman suurimmalla pakolaisleirillä – ”Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”