Amnesty: Lähes 70 maata sääti kokoontumis- ja ilmaisunvapautta rajoittavia lakeja vuonna 2021 | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Amnesty: Lähes 70 maata sääti kokoontumis- ja ilmaisunvapautta rajoittavia lakeja vuonna 2021

Amnestyn vuosiraportti kertoo ihmisoikeuksien rajusta polkemisesta eri puolilla maailmaa. Venäjää koskeva osuus korostaa, kuinka ahtaalle maan kansalaisyhteiskunta oli ajettu jo ennen Ukrainan sotaa.

Etualalla mellakkapoliisi, jonka kasvot visiirin peitossa. Taustalla muita poliiseja.

Venäjällä on tukahdutettu protesteja kovin ottein jo vuosien ajan. Kuvassa mellakkapoliisi Moskovassa vuonna 2019. Kuva: Evgeniy Isaev / Flickr.com / CC BY-ND 2.0.

”Vuoden 2021 olisi pitänyt olla parantumisen ja toipumisen vuosi. Sen sijaan siitä tulikin lisääntyvän epätasa-arvon ja epävakauden hautomo.”

Näin luonnehtii viime vuotta Amnesty Internationalin pääsihteeri Agnès Callamard. Amnesty julkaisi tällä viikolla vuosiraporttinsa, joka ei totisesti ole iloista luettavaa. Siinä kuvataan, miten hallitukset vaientavat kriitikoitaan, koronapandemian varjolla poljetaan kansalaisoikeuksia ja pakolaisten oikeuksille viitataan kintaalla.

Raportissa tarkastellaan ihmisoikeuksien tilaa vuoden 2021 aikana 154 maassa. Useammassa kuin joka toisessa niistä mielenosoituksia tukahdutettiin liiallisella tai tarpeettomalla voimankäytöllä, ja ihmisoikeusaktivisteja pidätettiin mielivaltaisesti. Kaikkiaan 67 maassa säädettiin uusia lakeja, jotka rajoittavat ilmaisunvapautta tai kokoontumisvapautta.

Etenkin Venäjää koskeva osio on synkkää luettavaa. Aloitettuaan sodan Ukrainaa vastaan Venäjä on entisestään kiristänyt otettaan kansalaisyhteiskunnasta, mutta Venäjä oli jo ennen sotaa taantunut liki orwellilaiseksi poliisivaltioksi.

Venäjällä rajoitettiin kokoontumisvapautta koronapandemian varjolla tiukasti silloin, jos kyseessä oli opposition toiminnasta, mutta Kremliä tukevia kokoontumisia ei rajoitettu vastaavasti. Vangittua oppositiojohtaja Aleksei Navalnya tukevia mielenosoittajia pidätettiin ja heitä vastaan nostettiin epämääräisiä syytteitä. Jopa yhden hengen mielenosoituksiin puututtiin ankarasti.

Kansalaisjärjestöjen toimintaa rajoitettiin ja yhä useampi järjestö luokiteltiin ”ulkomaiseksi agentiksi”. Venäjän vanhin ja vaikutusvaltaisin ihmisoikeusjärjestö Memorial määrättiin lakkautettavaksi vuoden lopulla. Toimittajia ja ihmisoikeusaktivisteja uhkailtiin. Lähes mikä tahansa Kremlille kriittinen toiminta voi johtaa pitkiin vankeustuomioihin.

Kansalaisvapauksien lisäksi raportti nostaa esiin terveydenhuoltoon liittyvät tasa-arvo-ongelmat sekä pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeudet.

Amnesty kritisoi rikkaita maita koronarokotteiden rohmuamisesta. Vuoden loppuun mennessä suurin osa vauraiden maiden asukkaista oli saanut kaksi rokoteannosta, mutta Afrikan mantereella kokonaan rokotettuja oli alle kahdeksan prosenttia.

Vallankaappaukset ja sodat ajoivat yhä uusia ihmisiä pakoon kodeistaan vuoden 2021 aikana. Monet heistä altistuvat vakaville ihmisoikeuksien loukkauksille. Amnesty kritisoi hallituksia, jotka pyrkivät estämään turvapaikanhakijoiden saapumisen ja käännyttävät heitä rajoiltaan.

Suomikaan ei selviä täysin puhtain paperein. Raportti nostaa Suomesta esiin sosiaaliturvan riittämättömän tason, seksuaalirikokset, pakolaisten perheenyhdistämisen ongelmat sekä sukupuolen juridiseen vahvistamiseen liittyvän lainsäädännön.

Lisää uusi kommentti