Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Alkuperäiskansojen ruokakulttuuri on hyvä keino taistella ilmastokriisiä vastaan – Intian Meghalayassa villiruoka on arvossaan

Intian alkuperäiskansojen ruokaulttuurissa maata ja ruokakasveja hyödynnetään monipuolisesti aina villikasveja myöden. Ruokakulttuuria yritetään elvyttää nyt muun muassa Äiti Maa -maalaismarkkinoiden avulla.
Nainen ja poika istuvat maassa, etualalla ruoka-annoksia.
Phlida Kharshala ja hänen kahdeksanvuotias lapsenlapsensa myyvät metsästä keräämiään sieniä Shillongissa, Meghalayan osavaltiossa. (Kuva: Manipadma Jena / IPS)

(IPS) -- Kun aurinko nousee Koillis-Intiassa, Meghalayan osavaltiossa, Phlida Kharshala herättää kahdeksanvuotiaan lapsenlapsensa. Poika heilauttaa bambukorin selkäänsä, ja kaksikko lähtee metsään.

Kun he ennättävät metsästä Shillongin kaupungin Mawpat Circlen risteykseen, jotkut äidit ovat viemässä lapsiaan kouluun ja toiset ovat aamukävelyllään. He kaikki ovat Kharshalan mahdollisia asiakkaita. Hän levittää kuluneen säkkikankaan asfaltille ja laskee sille metsästä keräämänsä sienet.

”Kun monsuuni on ohitse, on sienten aika”, 60-vuotias alkuperäiskansa khaseihin kuuluva matriarkka Kharshala selittää. ”Kun olin lapsi, naiset ja tytöt suurin joukoin säntäsivät metsään aamunkoitteessa. Me lauloimme ja keräsimme sieniä, marjoja ja juuria, villejä kasviksia, joita metsä antoi meille yllin kyllin.”

Muina vuodenaikoina Kharshala myy luonnosta poimimiaan lehteviä viherkasveja, jotka sopivat yhtä hyvin ravinnoksi kuin lääkkeeksikin. Villikasvinippujen ohella hän kauppaa kotiviljelmänsä pinaattia.

”Nämä kasvit tekisivät lapsenlapsistani vahvoja, jotta he jaksaisivat nousta rinteille väsymättä. Mutta nuoret ovat innostuneempia uudenaikaisista friteeratuista ruoista, joita he näkevät televisiossa ja toreilla”, khasi-isoäiti murehtii. Meghalayassa tosin myös aikuiset nykyään syövät liian vähän tuoreita kasviksia.

Kharshalan bravuuri on liharuoka, jonka valmistaminen aloitetaan sipulin, inkiväärin, valkosipulitahnan ja punaisen chilin paistamisella kuumassa öljyssä. Kun nämä ainekset ovat kullankeltaisia, hän lisää pannulle savustettua naudanlihaa ja hienoksi silputtuja villikasvien lehtiä ja sekoittaa niin kauan, etteivät lapset enää erota seoksesta vihreää eivätkä siksi pane vastaan.

Vanhat naiset ovat tietopankki

”Vanhojen khasi-naisten tietämys ympäristöystävällisestä maataloudesta on ilmiömäinen”, Bhogtoram Mawroh sanoo.

Hän on vanhempi tutkija ja tietojohtaja North East Slow Food and Agrobiodiversity Society -järjestössä (Nesfas), joka tähtää paikalliseen ruokaomavaraisuuteen tukemalla perheviljelijöitä ja maatalouden monimuotoisuutta.

”Perinteinen ekologinen tieto on yhtä tärkeää kuin nykytiede”, Mawroh kertoo. ”Alkuperäiskansojen ruokakulttuurit ovat hyvä keino tulla toimeen ilmastokriisin kanssa, koska niissä maata ja ruokakasveja hyödynnetään monipuolisesti. He eivät ole käyttäneet vain viljeltyjä kasveja, vaan myös niitä, jotka kasvavat villeinä. Luonnossa kasvavat kasvit sietävät ilmastostressiä paremmin kuin viljellyt.”

Mawroh kutsuu alkuperäiskansojen naisia siementen säilyttäjiksi, tietopankeiksi, joilla on parhaat edellytykset taata ruokaturva ilmastonmuutoksen olosuhteissa. Viljelijänaiset ovat myös onnistuneet muuttamaan useita villikasvilajeja viljeltäviksi.

Khasi-naiset haluavat tuoda takaisin perinneruokansa ja villit raaka-aineet, jotka tekivät heidän ruuastaan ravitsevaa, kemikaaleista vapaata ja lähes ilmaista.

Maalaismarkkinoilla myydään perinteisiä tuotteita

Saadakseen perinteiset alkuperäiskansojen ruokavaliot nuorison suosioon Nesfas on aloittanut kuukausittaiset Mei Ramew eli Äiti Maa -maalaismarkkinat, joissa viljelijänaiset myyvät paikallisia hedelmiä, vihanneksia, syötäviä villikasveja ynnä muuta.

Samalla naiset jakavat herkullisia reseptejä, joita seuraten voi valmistaa vaikkapa veririisiksi kutsutun, kananpojan tai sian verellä terästetyn viljaruoan. Moniin kyliin on myös perustettu suosittuja Äiti Maa -kahviloita, joita pyörittävät perinteisesti kokkaavat alkuperäiskansojen naiset.

Nesfas pyrkii lisäksi tekemään yhteistyötä tavanomaisia elintarvikkeita myyvien kauppojen kanssa, jotta niiden tyypillisesti riisistä, lihasta, teestä ja pakatuista välipaloista koostuva tuotevalikoima monipuolistuisi.

Maatalous ja kehitysmaat alkuperäiskansatmaatalousruoka Intia Suomen IPS

Lue myös

Maissipeltoa Zimbabwessa

Maanviljelijä voisi olla tulevaisuuden ammatti Zimbabwessa, mutta nuorten on vaikea päästä alalle

Zimbabwen epäonnistuneen maatalousreformin jälkeen lainansaanti maanviljelyä varten on vaikeutunut. Etenkin nuorten on vaikea päästä alalle. ”Eivät kaikki nuoret viljelijät halua kasvattaa maissia. Me haluamme kokeilla jotain muutakin”, sanoo 27-vuotias viljelijä Lihle Moyo.
Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Seinämaalaus, jossa poika kovaääninen kädessä.

YK:n asiantuntijaryhmä tyrmää Ison-Britannian hallituksen teettämän raportin rasismista – ”Yritys normalisoida valkoista ylivaltaa”

Brittiläisraportin mukaan maa voisi toimia rasismin vastaisuudessa malliesimerkkinä muille valkoisen enemmistön maille. Raportti on herättänyt kuitenkin laajaa kritiikkiä ja sen on tulkittu jopa vähättelevän orjakauppaa.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä