Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Alkuperäiskansojen ruokakulttuuri on hyvä keino taistella ilmastokriisiä vastaan – Intian Meghalayassa villiruoka on arvossaan

Intian alkuperäiskansojen ruokaulttuurissa maata ja ruokakasveja hyödynnetään monipuolisesti aina villikasveja myöden. Ruokakulttuuria yritetään elvyttää nyt muun muassa Äiti Maa -maalaismarkkinoiden avulla.
Nainen ja poika istuvat maassa, etualalla ruoka-annoksia.
Phlida Kharshala ja hänen kahdeksanvuotias lapsenlapsensa myyvät metsästä keräämiään sieniä Shillongissa, Meghalayan osavaltiossa. (Kuva: Manipadma Jena / IPS)

(IPS) -- Kun aurinko nousee Koillis-Intiassa, Meghalayan osavaltiossa, Phlida Kharshala herättää kahdeksanvuotiaan lapsenlapsensa. Poika heilauttaa bambukorin selkäänsä, ja kaksikko lähtee metsään.

Kun he ennättävät metsästä Shillongin kaupungin Mawpat Circlen risteykseen, jotkut äidit ovat viemässä lapsiaan kouluun ja toiset ovat aamukävelyllään. He kaikki ovat Kharshalan mahdollisia asiakkaita. Hän levittää kuluneen säkkikankaan asfaltille ja laskee sille metsästä keräämänsä sienet.

”Kun monsuuni on ohitse, on sienten aika”, 60-vuotias alkuperäiskansa khaseihin kuuluva matriarkka Kharshala selittää. ”Kun olin lapsi, naiset ja tytöt suurin joukoin säntäsivät metsään aamunkoitteessa. Me lauloimme ja keräsimme sieniä, marjoja ja juuria, villejä kasviksia, joita metsä antoi meille yllin kyllin.”

Muina vuodenaikoina Kharshala myy luonnosta poimimiaan lehteviä viherkasveja, jotka sopivat yhtä hyvin ravinnoksi kuin lääkkeeksikin. Villikasvinippujen ohella hän kauppaa kotiviljelmänsä pinaattia.

”Nämä kasvit tekisivät lapsenlapsistani vahvoja, jotta he jaksaisivat nousta rinteille väsymättä. Mutta nuoret ovat innostuneempia uudenaikaisista friteeratuista ruoista, joita he näkevät televisiossa ja toreilla”, khasi-isoäiti murehtii. Meghalayassa tosin myös aikuiset nykyään syövät liian vähän tuoreita kasviksia.

Kharshalan bravuuri on liharuoka, jonka valmistaminen aloitetaan sipulin, inkiväärin, valkosipulitahnan ja punaisen chilin paistamisella kuumassa öljyssä. Kun nämä ainekset ovat kullankeltaisia, hän lisää pannulle savustettua naudanlihaa ja hienoksi silputtuja villikasvien lehtiä ja sekoittaa niin kauan, etteivät lapset enää erota seoksesta vihreää eivätkä siksi pane vastaan.

Vanhat naiset ovat tietopankki

”Vanhojen khasi-naisten tietämys ympäristöystävällisestä maataloudesta on ilmiömäinen”, Bhogtoram Mawroh sanoo.

Hän on vanhempi tutkija ja tietojohtaja North East Slow Food and Agrobiodiversity Society -järjestössä (Nesfas), joka tähtää paikalliseen ruokaomavaraisuuteen tukemalla perheviljelijöitä ja maatalouden monimuotoisuutta.

”Perinteinen ekologinen tieto on yhtä tärkeää kuin nykytiede”, Mawroh kertoo. ”Alkuperäiskansojen ruokakulttuurit ovat hyvä keino tulla toimeen ilmastokriisin kanssa, koska niissä maata ja ruokakasveja hyödynnetään monipuolisesti. He eivät ole käyttäneet vain viljeltyjä kasveja, vaan myös niitä, jotka kasvavat villeinä. Luonnossa kasvavat kasvit sietävät ilmastostressiä paremmin kuin viljellyt.”

Mawroh kutsuu alkuperäiskansojen naisia siementen säilyttäjiksi, tietopankeiksi, joilla on parhaat edellytykset taata ruokaturva ilmastonmuutoksen olosuhteissa. Viljelijänaiset ovat myös onnistuneet muuttamaan useita villikasvilajeja viljeltäviksi.

Khasi-naiset haluavat tuoda takaisin perinneruokansa ja villit raaka-aineet, jotka tekivät heidän ruuastaan ravitsevaa, kemikaaleista vapaata ja lähes ilmaista.

Maalaismarkkinoilla myydään perinteisiä tuotteita

Saadakseen perinteiset alkuperäiskansojen ruokavaliot nuorison suosioon Nesfas on aloittanut kuukausittaiset Mei Ramew eli Äiti Maa -maalaismarkkinat, joissa viljelijänaiset myyvät paikallisia hedelmiä, vihanneksia, syötäviä villikasveja ynnä muuta.

Samalla naiset jakavat herkullisia reseptejä, joita seuraten voi valmistaa vaikkapa veririisiksi kutsutun, kananpojan tai sian verellä terästetyn viljaruoan. Moniin kyliin on myös perustettu suosittuja Äiti Maa -kahviloita, joita pyörittävät perinteisesti kokkaavat alkuperäiskansojen naiset.

Nesfas pyrkii lisäksi tekemään yhteistyötä tavanomaisia elintarvikkeita myyvien kauppojen kanssa, jotta niiden tyypillisesti riisistä, lihasta, teestä ja pakatuista välipaloista koostuva tuotevalikoima monipuolistuisi.

Maatalous ja kehitysmaat alkuperäiskansatmaatalousruoka Intia Suomen IPS

Lue myös

Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.
Kaksi miestä papulaatikoiden äärellä

”Hiljainen vallankumous” – Pienet ja keskisuuret yritykset tuottavat suurimman osan Afrikan ruuasta

Tuoreen raportin mukaan 64 prosenttia Afrikassa kulutetusta ruuasta on pienten tai keskisuurten yritysten tuottamaa. Usein naisten johtamat yritykset tarjoavat laajan kirjon palveluita kuljettamisesta ja logistiikasta lannoitteiden ja siementen viljelijöille myymiseen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.
Jäävuoria Grönlannissa

Ympäristöhuoli koskettaa myös lapsia – Katso video partiolaisten mietteistä!

Tiedetoimittaja Mikko Pelttarin ja kuvittaja Jenna Kunnaksen lastenkirja Näkymätön myrsky muistuttaa, ettei ilmastonmuutos ole lasten harteilla mutta jokainen voi silti tehdä jotain. Laajasalon opiston toimittajaopiskelijat lukivat kirjan haagalaiselle partiolippukunnalle, jonka jäsenet ovat jo huomanneet ilmaston muuttumisen merkit. Katso video!
Mies puun alla, kivi taustalla

Kenialaisella aktivistilla Paul Okumulla on ajatus siitä, miten rikkaat maat voivat tehdä maailmasta reilumman – ”Lopettakaa sekaantuminen”

Euroopassa keskustellaan nykyään paljon siitä, pitäisikö hyvinvointia mitata jollakin muulla tavalla kuin bruttokansantuotteella. Kenialainen aktivisti Paul Okumu kehottaa miettimään, kenen kustannuksella hyvinvointi tulee.