Uutiset Ympäristöpolitiikka

Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla

Alkuperäiskansat ja heimoyhteisöt suojelevat metsiä paremmin kuin muut ryhmät muun muassa siksi, että heidän perinteiset tuotantojärjestelmänsä ovat ympäristön kannalta kestävämpiä. ”Tämä on empiirinen havainto, joka perustuu dataan, ei naiivi, ideologinen tai romanttinen havainto”, todetaan FAO:n raportissa.
Metsää joen rannalla.
Amazonin aluetta kutsutaan maailman keuhkoiksi sademetsien vuoksi. (Kuva: Dennis Jarvis / CC BY-SA 2.0)

Latinalaisen Amerikan ja Karibian metsäkato on merkittävästi vähäisempää sellaisilla alkuperäiskansojen ja heimoyhteisöjen mailla, joilla heille on annettu muodollinen oikeus hallita maitaan. Siksi näiden yhteisöjen maaoikeuksien parantaminen olisi kustannustehokas tapa vähentää myös hiilidioksidipäästöjä, summaa tuore raportti.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alkuperäiskansojen kehitysrahaston (FILAC) raportti perustuu yli 300 tutkimukseen, jotka on julkaistu viimeisten kahden vuosikymmenen aikana.

Metsien rooli hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä on tärkeä, sillä metsät sitovat hiilidioksidia. Latinalaisessa Amerikassa metsäkatoa ja päästöjen kasvua kiihdyttää etenkin karjankasvatus, jonka tieltä kaadetaan metsiä.

Alkuperäiskansojen ja heimoyhteisöjen alueet kattavat noin kolmanneksen Latinalaisen Amerikan ja Karibian kaikesta metsiin sidotusta hiilestä. Raportin mukaan vuosina 2000–2016 näillä alueilla ehjien metsien määrä väheni vain 4,9 prosenttia, muilla alueilla taas 11,2 prosenttia.

Erään tutkimuksen mukaan Boliviassa, Brasiliassa ja Kolumbiassa alueilla, joilla alkuperäiskansojen maaoikeudet oli lailla varmistettu, metsäkato oli 2–2,8 kertaa vähäisempää kuin muilla alueilla. Kollektiivisesti hallittujen maiden avulla vältettiin näissä kolmessa maassa vuosittain jopa 12,6 miljoonan ajoneuvon päästöjä vastaava määrä.

”Todisteet heidän elintärkeästä roolistaan ovat kristallinkirkkaat”, toteaa FILACin johtaja Myrna Cunningham tiedotteessa.

Syyt siihen, miksi metsät säilyvät alkuperäiskansojen ja heimoyhteisöjen mailla paremmin, liittyvät sekä käytännöllisiin että kulttuurisiin tekijöihin. Alkuperäiskansojen maat ovat usein jo valmiiksi suojeltuja alueita ja toisaalta heillä on vähemmän mahdollisuuksia käyttää modernin maatalouden välineitä ja vähemmän pääomaa.

Toisaalta elämäntapa on perinteisestikin kestävämpi, sillä heidän tuotantojärjestelmänsä ovat metsäekosysteemien kannalta vähemmän haitallisia. He hyödyntävät usein metsien lihaa, lääkekasveja, villihedelmiä ja polttopuuta mutta eivät niinkään harjoita karjataloutta.

”Tämä on empiirinen havainto, joka perustuu dataan, ei naiivi ideologinen tai romanttinen havainto”, raportissa todetaan.

Raportissa kehotetaan vahvistamaan alkuperäiskansojen ja heimoyhteisöjen maaoikeuksia ja korvaamaan heille heidän tuottamansa ympäristölliset palvelut. Näin voitaisiin vähentää myös päästöjä. Lisäksi heidän maillaan myös luonnon monimuotoisuus on paremmin turvattu. Esimerkiksi Brasilian alkuperäiskansa-alueilla on enemmän nisäkäs-, lintu-, matelija- ja sammakkoeläinlajeja kuin maan muilla suojelluilla alueilla, raportissa kerrotaan.

Ympäristöpolitiikka alkuperäiskansatympäristöbiodiversiteettimetsätsuojelu Latinalainen Amerikka ja Karibia

Lue myös

Jätelautaa ja muita jätteitä maassa, taustalla tehtaita.

Ympäristötuho on määriteltävä rikokseksi, vaatii kansainvälinen kampanja – Myös Suomessa luovutettiin vetoomus pääministeri Sanna Marinille

Ympäristön tuhoamisen estämiseksi ei olemassa sitovaa kansainvälisen tason lainsäädäntöä. Uusi kampanja tähtää siihen, että ympäristötuhosta voisi nostaa syytteitä kansainvälisessä rikostuomioistuimessa.
Kasveja autiomaassa.

Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään

Chilessä tuotetaan runsaasti etenkin aurinkoenergaa. Eniten siitä ovat kuitenkin hyötyneet muun muassa suuret kaivosyhtiöt, joiden energialaskut ovat pienentyneet merkittävästi. Samaan aikaan slummeissa ja maaseudulla elää yhä ihmisiä, joilla ei ole sähköä.
Sähköauto laturissa.

Sähköautobuumi voi aiheuttaa ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia, varoittaa YK-järjestö – Akkujen raaka-aineet valmistetaan vain muutamassa maassa

Kongosta tulee noin puolet maailman koboltista, ja sitä louhivat muun muassa kymmenet tuhannet lapset. YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön raportin mukaan akkujen ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksiin pitää nyt puuttua, sillä kysyntä kasvaa rajusti lähivuosina.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Kasvien lehtiä.

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija

Talouden supistumisesta huolimatta koskematonta trooppista metsää menetettiin viime vuonna edellisvuotta enemmän. ”Mitä pidempään odotamme metsäkadon lopettamista ja siirtymistä nollapäästöihin muilla sektoreilla, sitä todennäköisempää on, että luonnolliset hiilinielumme katoavat savuna ilmaan”, sanoo tutkija Frances Seymour.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita

Työoikeusjärjestö Worker Rights Consortium löysi 31 tehdasta, joiden 37 637 työntekijää on menettänyt maksamattomina palkkoina yhteensä noin 33,5 miljoonaa euroa. Todennäköisesti kyse on jäävuoren huipusta, se sanoo.
Erivärisiä kankaisia kasvomaskeja roikkumassa narulla.

Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreen vuosiraportin mukaan koronapandemian varjolla valtiot ovat rajoittaneet sananvapautta ja käyttäneet ylimitoitettua voimaa. Samalla niin maiden välinen kuin sisäinenkin epätasa-arvo on tullut näkyväksi.
Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta

Yli 2 700 ihmistä on pidätetty vallankaappauksen jälkeen. Tunnistetuista pidätetyistä vain pienen osan sijainti on selvillä, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Pelkona on, että pidätettyjä kidutetaan tai heidät on tapettu.

Tuoreimmat

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Outokumpu aikoo tehdä tarkastuksen saastuttamisesta syytetyn brasilialaisen alihankkijansa kaivoksella – Taustalla helmikuussa julkaistu järjestöraportti
Norjan jalkapallomaajoukkue otti kantaa Qatarin ihmisoikeustilanteeseen – Kritiikki yltyy MM-kisojen lähestyessä
YK:n ruokajärjestöt varoittavat: Nälänhätä uhkaa Jemeniä, Etelä-Sudania ja Nigerian pohjoisosia

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Talvesta on tulossa kova syyrialaispakolaisille – Tulvat, sateet ja jääkylmä sää kurittavat huterissa suojissa eläviä
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman