Uutiset Intian naisten asema

Äitiysloma on Intiassa harvojen herkkua

Intiassa pidennettiin palkallista äitiyslomaa, mutta laki ei koske epävirallisessa työssä olevia, eli suurinta osaa maan työvoimasta.
Intian maaseudulla uurastavilla miljoonilla naisilla ei ole tietoakaan äitiyslomasta tai muista eduista. Bhumia-heimon naiset palaavat keräämästä puunkuorta itäisessä Odishan osavaltiossa. (Kuva: Manipadma Jena / IPS)

(IPS) -- Intiassa on hyväksytty lakimuutos, joka pidentää palkallisen äitiysloman 12:sta 26 viikkoon. Siitä kuitenkin hyötyvät hyvin harvat.

Uusi laki tarjoaa imettäville äideille myös mahdollisuuden tehdä kotona etätyötä äitiysloman päätyttyä ja velvoittaa yli 50 työntekijän yritykset järjestämään vauvoille päivähoidon.

Ongelma on siinä, että laki koskee vain niin sanottuja virallisia työnantajia eli julkista puolta ja veroja maksavia yrityksiä. Yli 90 prosenttia Intian työvoimasta toimii epävirallisessa taloudessa, joka kattaa muun muassa maatalouden, päivä- ja pätkätyöläiset sekä itsensä työllistäneet.

Naisjärjestöjen mukaan uuden äitiyslomalain piiriin pääsee alle kaksi miljoonaa naista ja ulkopuolelle jää 99 prosenttia. 1,3 miljardin asukkaan Intiassa tulee vuosittain raskaaksi noin 30 miljoonaa naista.

"Jos tämä ei ole syrjintää, niin mikä on", Right to Food -järjestön Sudeshna Sengupta päivittelee.

Rasite työnantajalle

"Suurin osa Intian naistyövoimasta on ankaran riiston kohteena, eivätkä työelämää koskevat lait edes tunnusta heidän olemassa oloaan. Uusi laki ei muuta mitenkään sitä, että raskaaksi tuleva nainen nähdään rasitteena", All India Progressive Women's Associationin (AIPWA), sihteeri Kavita Krishnan sanoo.

Hän vaatii äitiysajan etuja kaikille naisille.

Intiassa ajatellaan yhä, että raskaana oleva nainen ei kuulu työelämään, Sakshi Mera arvelee. Hän pääsi esimiestehtäviin vaatetusalan vientiyrityksessä ja sai kaksi ylennystä ensimmäisen vuoden aikana.

"Tilanne muuttui jyrkästi, kun tulin raskaaksi. Esimieheni vihjaili jatkuvasti, että minun pitäisi hankkia 'helpompi' työ. Aivan kuin olisin vammautunut yhdessä yössä", Mera kertoo.

Laki ei tunne isyyslomaa

Isyyslomaa uusi laki ei tunne lainkaan, mikä vaikeuttaa sukupuolten tasa-arvon tavoittelua, naisaktivistit valittavat. Eräät yritykset ovat kuitenkin alkaneet viime aikoina myöntää muutaman päivän tai parin viikon palkallisia isyysvapaita.

"Isyysloma antaisi isälle mahdollisuuden tukea puolisoaan tärkeässä vaiheessa. Lisäksi se lähentäisi isän suhdetta pienokaiseen, minkä on todettu edistävän lapsen kehitystä", Uttar Pradeshin Fortis-sairaalan gynekologi ja synnytyslääkäri Mansi Bhattacharya pohtii.

Molemmille puolisoille annetut vapaat ja työelämän joustot parantaisivat naisten mahdollisuuksia osallistua työelämään. Se olisi tärkeää Intiassa, jonka työvoimasta naiset muodostavat vain neljäsosan, muistuttaa kastittomien oikeuksien puolesta kampanjoiva Deepa Pallical.

YK:n naisjärjestön apulaispääjohtaja Lakshmi Puri arvioi vuonna 2011, että naisten aseman parantaminen voisi lisätä Intian talouskasvua 4,2 prosenttiyksikköä. Kasvu oli viime vuonna 7,57 prosenttia.

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2015–2016 toteutettavaa Pitkäsoittoa kehityspolitiikasta -juttusarjaa. Hanke on rahoitettu ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustuella.

Intian naisten asema genderlapsettyö Intia Suomen IPS

Lue myös

Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Kuusi naista näyttää peukkua kameralle.

Abortin teettäjä kohtaa usein vihaa Intiassa

Raskauden keskeytys on ollut Intiassa laillista vuodesta 1971, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan terveydenhuoltohenkilökunnan asenteet ovat vihamielisiä. ”Naiset kertoivat, että kun he pyysivät julkisesta terveydenhuollosta aborttia, heiltä usein joko evättiin se tai heitä kohdeltiin äärimmäisen nöyryyttävästi”, kertoo Masum-järjestön projektikoordinaattori Hemlata Pisal.
Lääkäri Sunil Mehra lähikuvassa

Intialainen lääkäri tietää: Naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseen tarvitaan koko yhteiskuntaa – ”Oireiden hoitaminen ei poista itse sairautta”

Sunil Mehra aloitti uransa menestyvänä lastenlääkärinä yksityisillä poliklinikoilla mutta hoitaa nykyään sukupuolittunutta väkivaltaa kokeneita. Hänen mielestään myös miehet ja uskonnolliset yhteisöt tarvitaan mukaan väkivallan kitkemiseen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Aikakauslehden aukeama, jossa teksti Kadonneiden laiva.

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja

Taina Tervoselle on myönnetty ensimmäinen kehitysjournalismin palkinto. Tervonen on tarttunut tärkeään aiheeseen, josta uutisoidaan aivan liian vähän, totesi asiantuntijaraati perusteluissaan.
Suomen lippu ja sininen taivas

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Vain neljännes suomalaisyrityksistä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä.
Maapallo lapsen käsissä

20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena

Maailman sosiaalifoorumi järjestetään yhdeksän päivän mittaisena tapahtumana verkossa. Luvassa on keskusteluja muun mussa ilmastosta, demokratiasta ja taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta.
Mies puolilähikuvassa seinällä olevalla näyttöruudulla, vieressä YK:n logo.

Yli 200 000 ihmistä on kuollut koronaan Brasiliassa, mutta presidentti Jair Bolsonaro on satsannut rahaa muun muassa ydinsukellusveneeseen

Bolsonaro esti joulukuussa veto-oikeudellaan parlamenttia antamasta rahoitusta koronarokotteisiin ja muihin torjuntatoimiin ja suosii armeijaa. Presidentti luottaa ”aseistettuun väkeen” niin lujasti, ettei mahdollinen kannattajien menettäminen pandemian huonon hoidon vuoksi huolestuta häntä, kirjoittaa Mario Osava.

Tuoreimmat

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja
Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi
20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena
Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti