Uutiset Ympäristö

Afrikassa pohditaan keinoja muovijätteen välttelyyn - Köyhimmät heräävät, kun muovi kytketään toimeentuloon, uskovat asiantuntijat

Maailman pahimpien muovisaastuttajien joukkoon kuuluu myös viisi Afrikan maata. ”Jos muoviroskan keskellä Etelä-Afrikassa kasvaneet ihmiset keksivät, että muovi on pahaksi perheen terveydelle ja sen kierrättämisestä voi saada tuloja, tilanne muuttuu”, uskoo Sustainable Seas Trust -järjestön johtaja Tony Ribbink.
Muoviroskaa vedessä
Yhä useampi ranta Afrikassa näyttää tällaiselta, jos luontoon päätyvän jätteen ja erityisesti muoviroskan määrää ei saada vähennettyä. (Kuva: Busani Bafana / IPS)

(IPS) -- Muoviin tukehtuvat kalat, linnut ja merinisäkkäät ovat havahduttaneet länsimaiden asukkaita merten saasteongelmaan. Afrikassa köyhät ovat tottuneet elämään muoviroskan keskellä ja heräävät vasta, kun ongelma kytketään toimeentuloon, asiantuntijat sanovat.

Etelä-Aasia kärsii tällä hetkellä pahimmin muovijätteestä, mutta Afrikka uhkaa ohittaa sen vuoteen 2050 mennessä, Sustainable Seas Trust -järjestön johtaja Tony Ribbink varoittaa. Järjestö perusti vuonna 2016 jarrumieheksi African Marine Waste Networkin (AMWN).

Maailman merissä on 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kaloja, jos nykyisen kehityksen annetaan jatkua. Meriin kaadetaan kahdeksan miljoonaa tonnia muovijätettä vuodessa, YK arvioi.

20 suurinta saastuttajaa

The Ocean Atlas on listannut 20 pahinta muovisaasteen tuottajaa, ja joukkoon mahtuu 5 Afrikan valtiota. Listalle joutuivat Kiina, Indonesia, Filippiinit, Sri Lanka, Egypti, Etelä-Afrikka, Nigeria, Marokko, Thaimaa, Malesia, Vietnam, Algeria, Turkki, Intia, Brasilia, Pakistan, Pohjois-Korea, Yhdysvallat, Myanmar ja Bangladesh.

Listattujen maiden kontolle luetaan 83 prosenttia maailman muovisaasteesta. 80 prosenttia merten muoviroskasta on lähtöisin maalta ja pääasiassa maista, joissa jätteenkäsittely on heikolla tolalla, The Ocean Atlas kertoo.

Afrikan valtioiden kokous kesällä 2017 pohti merten saastumista ja totesi, että roskasta eroon pääseminen vaatii ensiksi sen määrän selvittämistä.

”Kehitimme mittauskeinoja, jotka hyödyntävät muun muassa satelliitteja ja drooneja. Ne ovat vahvistaneet ongelman vakavuuden”, Ribbink kertoo.

Valistusta opettajille

AMWN valmistelee ensi vuodeksi meren saasteita koskevaa käsikirjaa Afrikan käyttöön. Ribbink uskoo, että suunta kääntyy, kun paikallisviranomaiset ja yritykset saadaan tehokkaan kierrätyksen piiriin. Valtaosa jokia pitkiin meriin päätyvästä muovista on lähtöisin kaupungeista.

Suurin ongelma on muuttaa ihmisten käyttäytymistä työssä, koulussa ja vapaa-ajalla.

”Olemme havainneet, että kaikki opettajat eivät ole asiasta tietoisia. Aihe halutaan lisätä opetusohjelmiin ja opettajille valmistellaan ohjekirjaa Etelä-Afrikassa”, Ribbink kertoo.

Kierrätys kannattamaan

Ribbink harmittelee, ettei muovin taloudellista arvoa vielä tajuta Afrikassa. ”On kannustettava yritystoimintaa, joka keskittyy muovijätteen keräämiseen ja kierrätykseen.”

Afrikkalaiset murehtivat ympäristön sijasta köyhyyttä, työttömyyttä ja sitä, miten saada ruokaa pöytään, mutta se kaikki liittyy myös muoviin, Ribbink muistuttaa.

”Jos muoviroskan keskellä Etelä-Afrikassa kasvaneet ihmiset keksivät, että muovi on pahaksi perheen terveydelle ja sen kierrättämisestä voi saada tuloja, tilanne muuttuu.”

Afrikasta löytyy jo hyviä kokemuksia. Kenia kielsi muovipussit elokuussa 2017, ja eron huomaa  selvästi, maan ympäristöviraston johtaja Geoffrey Wahungu sanoo. Muovin tukkimien viemärien aiheuttamat tulvat ovat loppuneet.

Ympäristö ympäristömeretsaastuminen Afrikka Suomen IPS

Lue myös

Öljynporauslautta merellä, taustalla vuoria

YK-raportti varoittaa luonnonvarojen tuhlaamisesta: Kulutus kolminkertaistunut 1970-luvulta

Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja kuin viimeistä päivää, todetaan tuoreessa raportissa. Sen mukaan maapallon resursseja on yksinkertaisesti ryhdyttävä käyttämään säästeliäämmin, jotta tuhokierre saadaan poikki.
Kaivosyhtiön rakennuksia kukkulan juurella

Ylikansalliset kaivosyhtiöt valtaavat alaa Keski-Amerikassa

Kaivosyhtiöiden toiminta on viime vuosikymmeninä kiihtynyt monissa Keski-Amerikan maissa. El Salvador kielsi kaiken louhinnan maaliskuussa 2017, mutta muissa maissa kiistat jatkuvat. Guatemalan San Rafael Las Floresissa asukkaat syyttävät kaivosta elinkeinonsa sekä vesien ja luonnon turmelemisesta.
Kolme ihmistä selin kameraan käsi kädessä katsomassa mangrovemetsiä

Kalastajakylien asukkaat pelastavat mangrovemetsiä Myanmarissa – Tärkeä keino ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa

Shwe Thaung Yanin alueen mangrovesta oli 75 prosenttia ehtinyt tuhoutua hakkuissa, joita tehtiin polttopuun saamiseksi ja katkarapufarmien perustamiseksi. Kalastajakylien asukkaat ovat kuitenkin istuttaneet viime vuosina yli 700 000 tainta tuhoutuneiden tilalle. Samalla monet saavat elinkeinon simpukankasvatuksesta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.
New York Timesin rakennus

Enää neljännes maailman maista on turvallisia toimittajille – Tilanne heikkenee myös aiemmin edistyksellisinä pidetyillä alueilla

Suomi on kohonnut Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä toiselle sijalle muutaman vuoden pudotuksen jälkeen. Monessa muussa maassa tilanne on heikentynyt.
Vaatteita henkareilla

Selvitys: Monien suomalaisten vaatebrändien avoimuus retuperällä

Yritykset vakuuttavat toimivansa eettisesti, mutta kuluttajan on vaikea selvittää väitteiden todenperäisyyttä. Tuoreen selvityksen mukaan useimmat suomalaiset vaatebrändit eivät kerro julkisesti kovinkaan paljon siitä, mitä ne tekevät vastuullisuuden eteen.