Uutiset Ympäristö

Afrikassa pohditaan keinoja muovijätteen välttelyyn - Köyhimmät heräävät, kun muovi kytketään toimeentuloon, uskovat asiantuntijat

Maailman pahimpien muovisaastuttajien joukkoon kuuluu myös viisi Afrikan maata. ”Jos muoviroskan keskellä Etelä-Afrikassa kasvaneet ihmiset keksivät, että muovi on pahaksi perheen terveydelle ja sen kierrättämisestä voi saada tuloja, tilanne muuttuu”, uskoo Sustainable Seas Trust -järjestön johtaja Tony Ribbink.
Muoviroskaa vedessä
Yhä useampi ranta Afrikassa näyttää tällaiselta, jos luontoon päätyvän jätteen ja erityisesti muoviroskan määrää ei saada vähennettyä. (Kuva: Busani Bafana / IPS)

(IPS) -- Muoviin tukehtuvat kalat, linnut ja merinisäkkäät ovat havahduttaneet länsimaiden asukkaita merten saasteongelmaan. Afrikassa köyhät ovat tottuneet elämään muoviroskan keskellä ja heräävät vasta, kun ongelma kytketään toimeentuloon, asiantuntijat sanovat.

Etelä-Aasia kärsii tällä hetkellä pahimmin muovijätteestä, mutta Afrikka uhkaa ohittaa sen vuoteen 2050 mennessä, Sustainable Seas Trust -järjestön johtaja Tony Ribbink varoittaa. Järjestö perusti vuonna 2016 jarrumieheksi African Marine Waste Networkin (AMWN).

Maailman merissä on 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kaloja, jos nykyisen kehityksen annetaan jatkua. Meriin kaadetaan kahdeksan miljoonaa tonnia muovijätettä vuodessa, YK arvioi.

20 suurinta saastuttajaa

The Ocean Atlas on listannut 20 pahinta muovisaasteen tuottajaa, ja joukkoon mahtuu 5 Afrikan valtiota. Listalle joutuivat Kiina, Indonesia, Filippiinit, Sri Lanka, Egypti, Etelä-Afrikka, Nigeria, Marokko, Thaimaa, Malesia, Vietnam, Algeria, Turkki, Intia, Brasilia, Pakistan, Pohjois-Korea, Yhdysvallat, Myanmar ja Bangladesh.

Listattujen maiden kontolle luetaan 83 prosenttia maailman muovisaasteesta. 80 prosenttia merten muoviroskasta on lähtöisin maalta ja pääasiassa maista, joissa jätteenkäsittely on heikolla tolalla, The Ocean Atlas kertoo.

Afrikan valtioiden kokous kesällä 2017 pohti merten saastumista ja totesi, että roskasta eroon pääseminen vaatii ensiksi sen määrän selvittämistä.

”Kehitimme mittauskeinoja, jotka hyödyntävät muun muassa satelliitteja ja drooneja. Ne ovat vahvistaneet ongelman vakavuuden”, Ribbink kertoo.

Valistusta opettajille

AMWN valmistelee ensi vuodeksi meren saasteita koskevaa käsikirjaa Afrikan käyttöön. Ribbink uskoo, että suunta kääntyy, kun paikallisviranomaiset ja yritykset saadaan tehokkaan kierrätyksen piiriin. Valtaosa jokia pitkiin meriin päätyvästä muovista on lähtöisin kaupungeista.

Suurin ongelma on muuttaa ihmisten käyttäytymistä työssä, koulussa ja vapaa-ajalla.

”Olemme havainneet, että kaikki opettajat eivät ole asiasta tietoisia. Aihe halutaan lisätä opetusohjelmiin ja opettajille valmistellaan ohjekirjaa Etelä-Afrikassa”, Ribbink kertoo.

Kierrätys kannattamaan

Ribbink harmittelee, ettei muovin taloudellista arvoa vielä tajuta Afrikassa. ”On kannustettava yritystoimintaa, joka keskittyy muovijätteen keräämiseen ja kierrätykseen.”

Afrikkalaiset murehtivat ympäristön sijasta köyhyyttä, työttömyyttä ja sitä, miten saada ruokaa pöytään, mutta se kaikki liittyy myös muoviin, Ribbink muistuttaa.

”Jos muoviroskan keskellä Etelä-Afrikassa kasvaneet ihmiset keksivät, että muovi on pahaksi perheen terveydelle ja sen kierrättämisestä voi saada tuloja, tilanne muuttuu.”

Afrikasta löytyy jo hyviä kokemuksia. Kenia kielsi muovipussit elokuussa 2017, ja eron huomaa  selvästi, maan ympäristöviraston johtaja Geoffrey Wahungu sanoo. Muovin tukkimien viemärien aiheuttamat tulvat ovat loppuneet.

Ympäristö ympäristömeretsaastuminen Afrikka Suomen IPS

Lue myös

Kaksi miestä katselee puuntaimia katoksen alla

Yhteisöllinen metsätalous tuottaa tulosta Meksikossa

Meksikon yhteisöllinen metsätalous on noussut kansainväliseksi esimerkiksi, koska se pystyy tuottamaan sekä ympäristöllistä että taloudellista ja sosiaalista hyötyä.
Hökkeli ja jätteitä rannalla, ihmisiä vedessä

Viemärijäte vie kalat Tyynenmeren saarilta

Kaupungistumisen mukanaan tuomat slummit saastuttavat Tyyntämerta. Esimerkiksi Salomonsaarilla saasteet uhkaavat koko kalastuselinkeinoa.
Meritähti taskulaskimen päällä

Raportti: Ylikulutus ja maankäytön muutokset johtaneet selkärankaisten määrän romahtamiseen

WWF:n tuoreen Living Planet -raportin mukaan eläinten määrän väheneminen on kriittisellä tasolla, mutta se on vielä mahdollista pysäyttää.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Maissia pitelevät kädet

Lautasmalli Beniniin – Suomalaisrahoitteinen tutkimushanke parantaa Afrikan ruokaturvaa

Ulkoministeriön rahoittamassa Luonnonvarakeskuksen kuusivuotisessa tutkimushankkeessa muun muassa koulutettiin paikallisia tutkijoita, kartoitettiin villikasvien käyttöä ruuanlaitossa ja tutkittiin maaperän hivenaineita. Tulokset ovat lupaavia.
Mielenosoittajia Brasilian lippujen kera

Konservatiivisemmaksi muuttuva politiikka uhkaa hiv-työtä Brasiliassa – Haavoittuvimpia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt

Brasiliaa on usein pidetty hivin vastaisen työn pioneerina, mutta nyt yhä konservatiivisemmaksi muuttuva politiikka uhkaa vaarantaa pitkäjänteisen työn tulokset. Stigmatisoituvassa ilmapiirissä nuorten miesten tartuntojen määrä on pahimmillaan jopa kolminkertaistunut, kertoo seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen parissa työskentelevä Heidi Nummi.
Parturi leikkaa miehen hiuksia

Siirtolaisten rahalähetykset auttavat köyhiä mutta eivät muuta talouden rakenteita – Italiassa keksittiin ratkaisuksi kanaloihin sijoittaminen

Siirtolaisten kotimaihinsa lähettävät rahat ovat tärkeitä, mutta ne eivät kehitä taloutta. Italiassa kokeiltiin uutta konseptia, jonka seurauksena moni filippiiniläinen muutti takaisin kotimaahan huomattuaan, että siellä on mahdollista luoda elinkeinoja ja työtä.
Palmuja ja myrskyn tuhoamia rakennuksia

Filippiineillä tutkitaan, ovatko energiayhtiöt syypäitä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ihmisoikeusloukkauksiin – Tavoitteena ennakkotapaus

Ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta on nostettu viime vuosina useita oikeusjuttuja. Filippiineillä tutkitaan ensimmäistä kertaa ilmastonmuutoksen ihmisoikeusvaikutuksia.