Uutiset Ympäristö

Afrikassa pohditaan keinoja muovijätteen välttelyyn - Köyhimmät heräävät, kun muovi kytketään toimeentuloon, uskovat asiantuntijat

Maailman pahimpien muovisaastuttajien joukkoon kuuluu myös viisi Afrikan maata. ”Jos muoviroskan keskellä Etelä-Afrikassa kasvaneet ihmiset keksivät, että muovi on pahaksi perheen terveydelle ja sen kierrättämisestä voi saada tuloja, tilanne muuttuu”, uskoo Sustainable Seas Trust -järjestön johtaja Tony Ribbink.
Muoviroskaa vedessä
Yhä useampi ranta Afrikassa näyttää tällaiselta, jos luontoon päätyvän jätteen ja erityisesti muoviroskan määrää ei saada vähennettyä. (Kuva: Busani Bafana / IPS)

(IPS) -- Muoviin tukehtuvat kalat, linnut ja merinisäkkäät ovat havahduttaneet länsimaiden asukkaita merten saasteongelmaan. Afrikassa köyhät ovat tottuneet elämään muoviroskan keskellä ja heräävät vasta, kun ongelma kytketään toimeentuloon, asiantuntijat sanovat.

Etelä-Aasia kärsii tällä hetkellä pahimmin muovijätteestä, mutta Afrikka uhkaa ohittaa sen vuoteen 2050 mennessä, Sustainable Seas Trust -järjestön johtaja Tony Ribbink varoittaa. Järjestö perusti vuonna 2016 jarrumieheksi African Marine Waste Networkin (AMWN).

Maailman merissä on 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kaloja, jos nykyisen kehityksen annetaan jatkua. Meriin kaadetaan kahdeksan miljoonaa tonnia muovijätettä vuodessa, YK arvioi.

20 suurinta saastuttajaa

The Ocean Atlas on listannut 20 pahinta muovisaasteen tuottajaa, ja joukkoon mahtuu 5 Afrikan valtiota. Listalle joutuivat Kiina, Indonesia, Filippiinit, Sri Lanka, Egypti, Etelä-Afrikka, Nigeria, Marokko, Thaimaa, Malesia, Vietnam, Algeria, Turkki, Intia, Brasilia, Pakistan, Pohjois-Korea, Yhdysvallat, Myanmar ja Bangladesh.

Listattujen maiden kontolle luetaan 83 prosenttia maailman muovisaasteesta. 80 prosenttia merten muoviroskasta on lähtöisin maalta ja pääasiassa maista, joissa jätteenkäsittely on heikolla tolalla, The Ocean Atlas kertoo.

Afrikan valtioiden kokous kesällä 2017 pohti merten saastumista ja totesi, että roskasta eroon pääseminen vaatii ensiksi sen määrän selvittämistä.

”Kehitimme mittauskeinoja, jotka hyödyntävät muun muassa satelliitteja ja drooneja. Ne ovat vahvistaneet ongelman vakavuuden”, Ribbink kertoo.

Valistusta opettajille

AMWN valmistelee ensi vuodeksi meren saasteita koskevaa käsikirjaa Afrikan käyttöön. Ribbink uskoo, että suunta kääntyy, kun paikallisviranomaiset ja yritykset saadaan tehokkaan kierrätyksen piiriin. Valtaosa jokia pitkiin meriin päätyvästä muovista on lähtöisin kaupungeista.

Suurin ongelma on muuttaa ihmisten käyttäytymistä työssä, koulussa ja vapaa-ajalla.

”Olemme havainneet, että kaikki opettajat eivät ole asiasta tietoisia. Aihe halutaan lisätä opetusohjelmiin ja opettajille valmistellaan ohjekirjaa Etelä-Afrikassa”, Ribbink kertoo.

Kierrätys kannattamaan

Ribbink harmittelee, ettei muovin taloudellista arvoa vielä tajuta Afrikassa. ”On kannustettava yritystoimintaa, joka keskittyy muovijätteen keräämiseen ja kierrätykseen.”

Afrikkalaiset murehtivat ympäristön sijasta köyhyyttä, työttömyyttä ja sitä, miten saada ruokaa pöytään, mutta se kaikki liittyy myös muoviin, Ribbink muistuttaa.

”Jos muoviroskan keskellä Etelä-Afrikassa kasvaneet ihmiset keksivät, että muovi on pahaksi perheen terveydelle ja sen kierrättämisestä voi saada tuloja, tilanne muuttuu.”

Afrikasta löytyy jo hyviä kokemuksia. Kenia kielsi muovipussit elokuussa 2017, ja eron huomaa  selvästi, maan ympäristöviraston johtaja Geoffrey Wahungu sanoo. Muovin tukkimien viemärien aiheuttamat tulvat ovat loppuneet.

Ympäristö ympäristömeretsaastuminen Afrikka Suomen IPS

Lue myös

Vedenalainen kuva Isosta valliriutasta

Australiassa halutaan pelastaa Iso valliriutta tekemällä siitä maan kansalainen

Ilmastonmuutos ja saasteet uhkaavat Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluvaa valliriuttaa. Some-yhtiön mukaan kansalaisuus takaisi sille oikeuden elämään.
Mehiläinen keltaisessa kukassa

Raportti: Miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto – Määrä on suurempi kuin koskaan ihmisen historian aikana

Hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES on julkaissut historiallisen laajan katsauksen maapallon monimuotoisuuden tilasta. Sen mukaan ihmisen toiminta ihmisen toiminta on muokannut merkittävästi kolmea neljäsosaa maapinta-alasta ja noin kahta kolmasosaa meriympäristöstä. Seuraukset voivat olla tuhoisat.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.
Nainen maissipellolla

Lohkoketjuteknologia auttaa pienviljelijöitä Jamaikalla – Mahdollistaa lainan saamisen jopa ilman pankkitiliä

Iso osa maailman pienviljelijöistä on kokonaan pankkipalvelujen ulkopuolella. Jamaikalainen startup-yritys hyödyntää lohkoketjuteknologiaa, jonka avulla viljelijät voivat saada mikroluottoja ilman takuita tai edes pankkitiliä.
Riisipelto ylhäältä kuvattuna

Miten maailman nälkä voitetaan?

Nälkäongelman tarkastelu vain tuotannon tai ruuan jakautumisen näkökulmasta ei riitä. Vauraiden maiden pitäisi ajaa oikeudenmukaisempaa ruoka-, kauppa- ja kehityspolitiikkaa ja tukea kestävämpää yhteiskuntakehitystä, kirjoittaa tutkija Ville Lähde.