Afganistanissa kannustetaan naisia poliiseiksi

Roya-peitenimellä esittäytyvä 27-vuotias afganistanilainen naispoliisi tuskin olisi hengissä, jos Talebanin sissit tietäisivät, mitä hän tekee työkseen.

Roya käy parhaillaan poliisien tiekonekurssia Afganistanin levottomalla Kandaharin alueella. Töihin lähtiessään hän peittää univormunsa perinteiseen vaateparteen ja sanoo kysyjille olevansa ulkomaisen yrityksen palveluksessa.

Työ poliisina auttaa leskeksi jäänyttä Royaa elättämään kolmea lastaan. Hän vakuuttaa, ettei ole kokenut sukupuolisyrjintää työssä, jota naiset tekevät "rinta rinnan veljiemme kanssa".

Samalle kurssille osallistuu myös 18-vuotias Shagofaksi esittäytyvä naispuolinen poliisikersantti. Hän liittyi järjestysvoimiin kaksi vuotta sitten, koska halusi panna talebanit vastuuseen viattomien tappamisesta.

Kotitalon oveen liimattu tappouhkaus tai koulutuskeskuksen opettajan parin kuukauden takainen murha eivät ole säikyttäneet Shagofaa, vaikka moni työtoveri on vaihtanut alaa.

"Naiset eivät pelkää"

Afganistan sai ensimmäiset naispoliisinsa jo 1960-luvulla, jolloin maassa puhalsivat vapaammat tuulet. Maata 1990-luvun lopulla johtanut islamistinen Taleban ajoi kuitenkin naiset kotiin.

YK:n rahasto lain ja järjestyksen palauttamiseksi Afganistaniin kannustaa nyt naisten värväämistä poliisivoimiin. Maan sisäministeriön mukaan heitä on jo noin 150.

Shaqofan vanhemmat vastustivat tyttärensä uravalintaa, mutta tämä sanoo allekirjoittaneensa kolmivuotisen sopimuksen, jonka rikkominen veisi hänet vankilaan.

Roya ja Shaqofa saavat vuolaita kehuja sekä heitä kouluttavilta amerikkalaissotilailta että poliisikoulutusta johtavalta prikaatinkenraali Nasrullah Zarifelta, jonka mukaan naiset "eivät pelkää mitään".

Korvakorut ja kopinakengät

Kandaharin naisten urakehitys kiinnostaa myös ainoana naisena poliisikenraaliksi ylennyttä Aziza Nazaria, 53, joka liittyi poliisivoimiin 34 vuotta sitten. Hän johtaa nyt poliisin passiosastoa pääkaupungissa Kabulissa.

Taleban komensi Nazarin ensin verhoutumaan burkhaan ja tekemään naismatkustajien ruumiintarkastuksia lentokentälle. Parin vuoden jälkeen hänetkin passitettiin kotiin.

Nazari oli eronnut yksinhuoltaja ja joutui työttömäksi jäätyään myymään univormunsa ja pesukoneensa pitääkseen lapsensa hengissä.

Nazari palasi töihin Talebanin kukistuttua vuonna 2001 ja käyttää nyt iloisena korvakoruja ja kopisevia korkokenkiä, joista Taleban olisi rangaissut ruoskinnalla.

Etelän kapina vie kaiken huomion

Kansainvälisen Senlis Councilin avustustyötä Afganistanissa johtava Norine MacDonald valittaa, että Etelä-Afganistanissa jatkuva kapina vie pääosan länsimaiden avusta ja huomiosta.

Vaikka osa tytöistä on päässyt kouluun ja valistuneimpien alueiden naiset voivat käydä töissä, "keskiverron afgaaninaisen arki ei ole muuttunut toivottuun suuntaan", hän sanoo.

MacDonaldin mukaan yhä yleinen sininen burkha kielii siitä, että naiset eivät tunne oloaan turvalliseksi, saati saa suvun miehiltä kannustusta burkhan riisumiseen.

Fawzia Sheikh liikkui Afganistanissa Yhdysvaltain joukkojen mukana.