Uutiset Zimbabwen demokratiakehitys

Äänekkäin kansanliike vuosiin protestoi Zimbabwessa hallitusta vastaan

Kuivuus pahentaa talousvaikeuksia, joihin Robert Mugaben hallinto on maan ajanut.
Robert Mugabe vuonna 2011. (Kuva: Al Jazeera English / CC BY-SA 2.0)

Zimbabwelaiset ovat kyllästyneet maansa kehnoon taloudenpitoon, korruptioon ja työttömyyteen. Maassa on viime kuukaudet kampanjoitu itsevaltaisen presidentti Robert Mugaben hallintoa vastaan äänekkäämmin kuin vuosikausiin.

Mielenosoittajat käyttävät hyväkseen sosiaalista mediaa, johtohahmonaan pastori Evan Mawarire, joka perusti huhtikuussa sosiaalisen median kampanjan #ThisFlagin. Se vaatii muun muassa korruptoituneiden ministerien eroa, poliisin tiesulkujen poistamista sekä virkamiesten palkkojen maksamista ajallaan.

Alun perin rauhanomaiset protestit ovat tällä viikolla kiihtyneet. Kansainvälisten medioiden mukaan maanantaina taksikuskien spontaani mielenosoitus äityi väkivallaksi, kun mielenosoittajat kivittivät poliisia ja poliisi ampui heitä kyynelkaasulla. Keskiviikoksi kansanliike järjesti sosiaalisen median avulla yleislakon, ja käytännössä koko pääkaupunki oli kiinni, samoin monet muut suuret kaupungit.

Uutistoimisto Reutersin mukaan liike aikoo jatkaa lakkoja, kunnes Mugabe väistyy.

"Olemme päätymässä pisteeseen, jossa ilmaisemme nyt, että olemme saaneet tarpeeksemme. Siinä, mitä teemme, on kyse yhteisestä toiminnasta ja äänestä, joka kertoo turhautumisestamme. Nyt riittää", pastori Mawarire sanoi Reutersille.

Protestien taustalla ovat etenkin maan talousvaikeudet. Vuodesta 1980 hallinneen 92-vuotiaan presidentti Mugaben hallitus kärsii budjettivajeesta, joka on johtanut muun muassa siihen, ettei virkamiesten palkkoja ole saatu maksettua ajoissa. Kansalaisten kiukkua lisää se, että samaan aikaan ministerien kerrotaan ajavan hienoilla autoilla ja tekevän ulkomaanmatkoja, Reuters kertoo. Työttömyys on jopa 85 prosenttia ja julkisten palveluiden taso surkea, sillä hallinnon budjetista 82 prosenttia menee palkkoihin.

Reutersin mukaan useimmissa pääkaupunki Hararen pankeissa on 50 dollarin eli noin 45 euron päivänostoraja käteispulan vuoksi. Keskuspankki on suunnitellut laskevansa liikkeelle lisää seteleitä, minkä pelätään johtavan samanlaiseen hyperinflaatioon kuin vuonna 2008.

Tyytymättömyyttä lisää myös sääilmiö El Niñon aiheuttama vakava kuivuus, jonka seurauksena ainakin 2,8 miljoonaa ihmistä kärsii ruokapulasta.

Mugaben hallinto on syyttänyt talousvaikeuksista länsimaiden asettamia pakotteita sekä vientihyödykkeiden hintojen laskua.

Zimbabwen hallinto on tavannut tukahduttaa etenkin opposition toimet kovalla kädellä. Nyt maan televiestintäviranomainen on ilmoittanut, että kumouksellisia viestejä lähettävät pidätetään. 95 ihmistä on jo pidätetty taksikuskien kahakan vuoksi.

Keskiviikkona aktivistit kertoivat myös viranomaisten sulkeneen nettiyhteydet ja WhatsAppin muutamiksi tunneiksi estääkseen tietojen levittämisen protesteissa. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin asiantuntijan Dewa Mavhingan mukaan poliisi on käyttänyt mielenosoittajien tukahduttamiseen pamppuja, vesitykkejä ja kyynelkaasua. Ainakin 50 mielenosoittajaa on loukkaantunut ja yksi poliisi kuollut.

DemokratiaZimbabwen demokratiakehitys kansalaisoikeudetinformaatioteknologiainternetaktivismidemokratia Zimbabwe Human Rights Watch

Lue myös

Istuvia ja seisovia mielenosoittajia Zimbabwessa

Zimbabwe syyttää talouskriisistään pakotteita, mutta todellinen syy on korruptio, sanovat asiantuntijat

Vain Venezuelassa on pahempi inflaatio kuin Zimbabwessa. Maan viranomaiset syyttävä taloustilanteesta kansainvälisiä talouspakotteita. Monien asiantuntijoiden mukaan tärkein syy on kuitenkin kaikkialla rehottava korruptio ja huono hallinto.
Viljelijä osoittelee kasvejaan pellolla

Zimbabwessa jaetaan maita jälleen uudelleen – Moni vaikeuksissa oleva pienviljelijä voi menettää maansa

Zimbabwen itsevaltainen ja pitkäaikainen presidentti Robert Mugabe ryhtyi vuosituhannen vaihteessa jakamaan valkoisten omistamia suurtiloja mustille. Nyt uusi presidentti on luvannut jakaa maat uudelleen ihonväristä ja poliittisesta kannasta riippumatta.
Ngosilathi Emmanuel Moyo toimistohuoneessa

Uusi johtaja, sama sortojärjestelmä – Zimbabwen uusi presidentti on vielä edellistäkin pahempi, sanoo Suomeen paennut aktivisti

Runoilija, muusikko ja kansalaisaktivisti Nkosilathi Emmanuel Moyo sanoo, ettei Zimbabwe ole muuttunut parempaan suuntaan presidentti Robert Mugaben puolentoista vuoden takaisesta erosta huolimatta, päin vastoin. Toisinajattelijoita painostetaan yhä kovemmin, mutta Moyo aikoo palata.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ryhmäkuva esiintyjistä ja ohjaajasta

Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan

Ritva Siikalan ohjaama näytelmä kertoo suomalaisperheestä, joka joutuu pakenemaan kaoottiseen tilaan ajautuneesta Euroopasta fiktiiviseen Zambeziin. Se muistuttaa, että kuka tahansa voi päätyä pakolaiseksi, sillä tulevaisuudesta ei tiedä kukaan. ”Mogadishu oli vielä 1980-luvulla Afrikan rauhallisimpia kaupunkeja”, muistuttaa esityksessä näyttelevä Wali Hashi.
Mies puolilähikuvassa

Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”

SPR:n avustustyöntekijänä vuosikymmeniä ollut Pentti Haatanen on työskennellyt muun muassa Kreikan pakolaisleireillä, jossa hoitoa kaivataan niin perussairauksiin kuin mielenterveysongelmiinkin.
Ujuni Ahmed yleiskuvassa Helsingin Oodi-kirjaston edustalla

Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”

Kirjailijoiden sananvapausjärjestön mukaan Ujuni Ahmed on käyttänyt rohkeasti sananvapauttaan puolustaakseen suomalaisessa yhteiskunnassa hauraimmassa asemassa olevien naisten ja tyttöjen oikeuksia. Konkreettinen esimerkki Ahmedin työstä on tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävän erillislain saaminen eduskunnan käsittelyyn.
Kaksi naista puolilähikuvassa

Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä

Mannerheimin Lastensuojeluliiton ystävyystoiminta on matalan kynnyksen vapaaehtoistoimintaa, jossa suomea puhuvat naiset ja maahanmuuttajanaiset ystävystyvät. Kongolaistaustainen Melise Mwanto haki mukaan, koska halusi sekä oppia kieltä että löytää ystävän, jolla olisi lapsia.
Yleiskuva YK:n turvallisuusneuvoston istuntosalista

YK-järjestöt: Syyrian pakolaiskriisi pahimmillaan koko konfliktin aikana

Syyrian Idlibistä on paennut lähes 700 000 ihmistä joulukuun alun jälkeen. ”Monet koulut ja moskeijat ovat täynnä pakolaisperheitä, ja tilan löytämisestä jopa keskeneräisistä rakennuksista on tullut lähes mahdotonta”, kertoo UNHCR:n edustaja Andrej Mahecic.

Tuoreimmat

Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan
Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”
Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä
YK-järjestöt: Syyrian pakolaiskriisi pahimmillaan koko konfliktin aikana
Uudet avunantajat ja kansalaisten skeptisyys asettavat paineita perinteiselle kehitysyhteistyölle – Avunantajilta vaaditaan nyt nöyryyttä, sanoo OECD:n kehy-johtaja Susanna Moorehead
Kehittyvien maiden tytöt kaihtavat luonnontieteiden ja tekniikan opiskelua – ”Patriarkaalinen kulttuuri ja sosialisaatio tekevät päätöksen opiskelijoiden puolesta”
Ani harva pakolainen pääsi viime vuonna uuteen kotimaahan
Jätteestä ravinnoksi: Kolkatan kalalammikot ovat ainutlaatuinen vedenpuhdistusjärjestelmä, jota rakennushankkeet uhkaavat
Kuivuus ja tulvat vaikeuttavat ruuansaantia eteläisessä Afrikassa – Sambialaisen Planeta Hatuleken perhe selvisi puutarhatuotteita myymällä