Geneven WSIS-kokoukseen osallistuneet kansalaisjärjestöjen edustajat julkistivat kokouksen päätöspäivänä torstaina oman, kansalaisyhteiskunnan julistuksen. Se tähtää tulevaisuuteen ja painottuu tekniikan sijasta yhteiskunnalliseen oikeuden- mukaisuuteen, ihmisoikeuksiin ja tiedon julkisuuteen. Tampereen yliopiston kansainvälistä tietoyhteiskuntaohjelmaa vetävä professori Nordenstreng luonnehti julistusta tuoreeltaan paremmaksi kuin hallitusten hyväksymä periaatejulistus.

Kansalaisyhteiskuntia tietoyhteiskuntahuippukokouksessa edustaneet järjestöt julkistivat torstaina Genevessä oman julistuksensa kokoukselle.

Kun perjantaina pöytään nuijittava hallitusten välinen virallinen paperi on vaikeiden diplomaattisten ponnistelujen jälkeen tullut tekniikkapainotteisuudestaan jonkin verran ihmisten suuntaan, menee kansalaisyhteiskunnan julistus yhteiskunnallisuudessaan kuitenkin paljon pidemmälle.

"Tietoyhteiskunnan tavoitteiden ja mittareiden pitää olla yhteiskunnallisia eikä teknisiä", sanoi asiakirjaa esitellyt Sally Burch. Virallinen julistus on edelleenkin infrastruktuuripainotteinen eikä riittävän yhteiskunnallinen tavoitteissaan."

Kansalaisyhteiskuntajulistus "Tietoyhteiskuntien muokkaaminen ihmisten tarpeiden mukaan" on Sally Burchin mukaan enemmänkin prosessin alku kuin loppu. Sitä on rakennettu kaksi vuotta prosessissa, jossa suomalaisetkin järjestöt ovat olleet mukana.

"Tämä on meidän kontribuutiomme tielle Genevestä huippukokouksen toiseen osaan Tunisiaan vuonna 2005. Olemme oppineet sitä tehdessämme paljon ja tulemme varmasti oppimaan vielä lisää", sanoi Burch.

"Paljon parempi kuin virallinen paperi"

"Olipa hyvä että tämä kansalaisyhteiskunnan julistus tehtiin, se on selkeästi parempi kuin virallinen paperi", kommentoi tuoreeltaan Tampereen yliopistossa kansainvälistä tietoyhteiskuntaohjelmaa vetävä professori Kaarle Nordenstreng.

Saksalainen nykyään Århusin yliopistossa vaikuttava professori Wolfgang Kleinwächter pitää julistusta myös kansalaisyhteiskunnan kypsyyden osoituksena.

"Hallitukset juhlivat status quon paperille panemista kun kansalaisyhteiskunnat kykenevät katsomaan tulevaisuuteen", vertaa Kleinwächter.

"Tämä on selvempi ja konkreettisempi kannanotto kuin se mihin hallitukset ovat pystyneet. Kansalaisyhteiskunta on aikuistunut, emansipoitunut ja tehnyt tässä prosessissa itsensä todelliseksi tietoyhteiskunnan omistajaksi."

Suomalaisten järjestöjen Genevessä ollut työryhmä oli mukana kansalaisjärjestöjen julistusta hyväksymässä ja allekirjoittamassa. Se tukee ja täydentää erinomaisella tavalla myös Kepan vasta hyväksyttyä uutta ohjelmapolitiikkaa.

Seuraavassa muutamia keskeisiä eroja virallisen ja kansalaisyhteiskunnan julistusten välillä:

Tietoyhteiskunnista tasa-arvoisia ja osallistavia

Järjestöt visioivat paperissaan tietoyhteiskuntia, jotka olisivat vapaita syrjinnästä, väkivallasta ja vihanpidosta ja joiden rakenteet perustuisivat yhteiskunnalliseen, poliittiseen ja oikeudenmukaiseen tasa-arvoon ja resurssien jakamiseen näiden tavoitteiden mukaisesti.

Kansalaisten ja yhdyskuntien osallistumista teknologian suunnittelussa ja hallinnassa pidetään erityisen tärkeänä. Kollektiivista innovaatiota ja yhteistyötä tulee erityisesti tukea.

Julistus jakautuu neljän perusperiaatteen ja -haasteen mukaan:

1) Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja ihmiskeskeinen kestävä kehitys
2) Ihmisoikeuksien keskeinen asema tietoyhteiskunnassa
3) Kulttuuri, tietäminen ja Julkinen tila (Public Domain)
4) Mahdollistava ympäristö

Ihmisoikeuksien kohdalla virallinen julistus vain mainitsee YK:n perusjulistuksen, kun kansalaisyhteiskunta käy kohta kohdalta läpi niitä oikeuksia, jotka erityisesti täytyy huomioida tietoyhteiskuntia rakennettaessa.

Kansalaisyhteiskuntien paperissa erityisesti todetaan, että teknologiapäätösten pitää lähteä ihmisten elintärkeistä tarpeista. Yhdyskuntien täytyy voida osallistua paikallisiin tarpeisiin kehitettävien teknologisten ratkaisujen suunnitteluun.

Tiedon on oltava kaikkien ulottuvilla

Kulttuurisen ja kielellisen diversiteetin sekä lehdistön vapauden säilyttäminen ja globaalin tiedon julkisen tilan (public domain) puolustaminen ja laajentaminen ovat tietoyhteiskunnan kannalta yhtä tärkeitä kuin luonnollisen ympäristömme monimuotoisuuden eli biodiversiteetin säilyttäminen ympäristön kannalta.

Tämä elintärkeä huomio johtaa kansalaisyhteiskuntien julistuksen pitämään yleistä ja yhtäläistä pääsyä tiedon äärelle inhimillisen kehityksen kannalta aivan olennaisena oikeutena. Siksi immateriaalisten eli henkisten tekijänoikeuksien (Intellectual Property Rights) hallintoa täytyy tarkistaa ja lainsäädännöllä sekä muilla toimilla turvata ihmiskunnan yhteisen tietämyksen säilyminen "julkisessa tilassa" eli kaikkien vapaasti käytettävissä.

Erityisesti kansalaisyhteiskunnat korostavat vapaiden ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen merkitystä, koska ne tarjoavat vapaan vaihtoehdon ohjelmistojen opiskelulle, kehittämiselle ja jakelulle ja ovat siten myös kehitysmaiden kannalta erityisen hyödyllisiä ja merkityksellisiä.

Sananvapautta ja rauhanjournalismia

Kansainvälinen journalistiliitto IFJ ehti juuri alkuviikosta kritisoida huippukokouksen virallista julistusta median omistuksen keskittymisen unohtamisesta. Kansalaisyhteiskunnat haluavat turvata median moniarvoisuuden ja monimuotoisuuden liian keskittymisen ja monopolisoitumisen estävällä lainsäädännöllä ja alleviivaavat julkisen palvelun median ja yhdyskuntamedian merkitystä. Virallisessa julistuksessa nämä unohdetaan.

Kansalaisyhteiskunnat ovat myös huolissaan informaatiosodasta ja sitä varten kehitetyistä tekniikoista ja teknologioista. Informatiosotaa vastaan esitetään konvention järjestämistä ja tukea rauhanjournalismille.

Kansalaisyhteiskunnat korostavat myös ihmisten oikeutta yksityisyyteen tietoyhteiskunnassa ja ovat huolissaan informaatiota ilman lupaa keräävien valvonta- ja vakoilujärjestelmien ja -ohjelmien yleistymisestä tieto- ja viestintäteknologian leviämisen myötä.

Myös Internetin hallinnossa tulee turvata laaja osallistuminen niin, että siinä tähän asti syrjäytetyt käyttäjäryhmät saavat sananvaltaa. Näitä ovat esimerkiksi kehitysmaat, kansalaisyhteiskunnan järjestöt sekä pienet ja keskisuuret yritykset.

Kansalaisyhteiskunnan julistus verkossa (pdf)