Näkökulmat Demokratia

Vallan vahtikoiralla on monenlaisia kahleita

Lehdistön tukahduttaminen murentaa myös päättäjien vallan perustaa, muistuttaa Farhana Haque Rahman.
Intian Kašmirissa nähtiin kesällä 2010 harvinainen toimittajien mielenosoitus sananvapauden puolesta. (Kuva: Athar Parvaiz / IPS)

(IPS) -- Lehdistönvapaus on yhä enemmän vaarassa eri puolilla maailmaa. Valtion nousu köyhyydestä keskituloisiin ei vastoin odotuksia aina vahvistakaan median roolia riippumattomana vallan vahtikoirana.

Surullisia esimerkkejä riittää. Vapun alla Bangladeshissa murhattiin raa'asti maan ainoan seksuaalivähemmistöjen asiaa ajaneen lehden päätoimittaja.

Meksikossa toimittajia murhaavat rikollisjengit – mahdollisesti viranomaisten siunauksella – ja rikokset jäävät miltei aina rankaisematta. Turkissa toimittajien pidätykset yltyvät hälyttävää vauhtia.

Etelä-Afrikan uusi turvallisuuslaki sallii tietovuotajan vangitsemisen vuosikymmeniksi. Kyseessä on ensimmäinen apartheidin jälkeen säädetty laki, joka rajoittaa vaivalla saatuja vapauksia.

Verukkeita ja pimitystä

Ranskassa, Belgiassa ja muualla valtiovalta vetoaa epämääräisin turvallisuusuhkiin rajoittaessaan kansalaisten vapauksia. Tarve torjua terrorismia netissä poikii yhä hurjempia esityksiä Yhdysvalloissa ja YK:ssa. Samaan aikaan pelkästään islamistinen Isis tekee arviolta 90 000 postausta päivässä.

Netin sääntely ei kuitenkaan rajoitu terrorismiin tai sisällissotiin. Myös esimerkiksi teollisuusonnettomuuksia tai hallituksen korruptiota koskevia uutisia voidaan pimittää. Kiina haluaa kieltää kokonaan ulkomaisen omistuksen verkkomediassa.

"Harva päättäjäkään suostuisi sanoman julkisesti, että hän ei usko lehdistönvapauteen."

Myös kaupalliset paineet aiheuttavat sensuuria. Kun kenialainen päivälehti erotti päätoimittajansa, moni näki taustalla pelkoa mainostulojen hupenemisesta lehden suorasanaisuuden vuoksi.

Kunnianloukkaussyytteillä on vaiennettu ihmisiä kautta historian. Yhdysvalloissa on presidentinvaalikampanjan tuoksinassa ehdotettu tällaisen syytteen nostamisen helpottamista.

Ei aina oikeassa

Vapaan ja riippumattoman median on pitkään uskottu olevan olennainen osa demokratiaa. Myös kehitysmaita on haluttu ohjata sille tielle.

En ole kuullut yhtään uskottavaa selitystä sille, miksi asia ei olisi edelleenkin näin. Harva päättäjäkään suostuisi sanoman julkisesti, että hän ei usko lehdistönvapauteen. Moni kuitenkin piilottaa saman viestin epämääräisten turvallisuusuhkien alle.

Kansainvälinen painostus toimi viime vuonna Indonesiassa, jonka hallitus saatiin luopumaan ulkomaisten journalistien toiminnalle kaavailemistaan rajoituksista.

Pohjoismaiden esimerkki kertoo, että myös itsesääntely voi olla hyväksi. Journalismin etiikkaa valvova julkisen sanan neuvosto toimii niin toimittajien, yleisön kuin muidenkin asianosaisten eduksi. Se myös muistuttaa, että vaikka sananvapaus turvaa journalistin oikeudet, se ei tarkoita, että tämä olisi aina oikeassa.

Päättäjien pitäisi kaikkialla tunnustaa vapaa lehdistö vallan vahtikoiraksi, jonka tukahduttaminen murentaa heidän oman valtansa perustaa.

Kirjoittaja on uutistoimisto IPS:n pääjohtaja.

NäkökulmaDemokratia sananvapaustiedotusvälineet Suomen IPS

Lue myös

Mielenosoittajia ja banneri portaikolla.

Populismi viitoittaa tietä nyt myös El Salvadorissa – Presidentti keskittää valtaa itselleen, pelkona Nicaraguan malli

El Salvadorin presidentin viimeaikainen politiikka on ollut kuin suoraan Latinalaisen Amerikan populistipresidenttien ohjekirjasta, sanovat kriitikot. Presidentti Nayib Bukele on muun muassa kumonnut uusien tuomarien avulla perustuslain tulkinnan, joka esti häntä asettumasta ehdokkaaksi kahtena peräkkäisenä presidenttikautena.
Mies puolilähikuvassa.

”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin

Koronapandemian aikana valeuutiset ovat lisääntyneet, kansalaisvapauksia on rajoitettu ja autoritaaristen johtajien otteet ovat tiukentuneet. Demokratian säilyttäminen vaatii valppautta, myös Suomessa, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin asiantuntija Maina Kiai.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.