Näkökulmat

Uusi ystävyysseura haluaa monipuolistaa kuvaa Tshetsheniasta

Hiljattain rekisteröintipaperit jättänyt Suomi-Tshetshenia -seura järjesti maanantaina Helsingin yliopistolla yleisötilaisuuden, jonka tavoitteena oli virittää vuoropuhelua eri osapuolten välille. Venäjän suurlähetystö kuitenkin kieltäytyi kutsusta, eikä suomalaisia virkamiehiä tai poliitikkojakaan juuri näkynyt. "Suomalaiset eivät halua provosoida Venäjää", seuran hallituksen puheenjohtaja arvelee.

Hiljattain rekisteröintipaperit jättänyt Suomi-Tshetshenia -seura järjesti maanantaina Helsingin yliopistolla yleisötilaisuuden, jonka tavoitteena oli virittää vuoropuhelua eri osapuolten välille. Venäjän suurlähetystö kuitenkin kieltäytyi kutsusta, eikä suomalaisia virkamiehiä tai poliitikkojakaan juuri näkynyt. "Suomalaiset eivät halua provosoida Venäjää", seuran hallituksen puheenjohtaja arvelee.

”Keskustelu Tshetshenian tilanteesta on hyvin yksipuolista, koska jo sana Tshetshenia on latautunut niin vahvasti mielikuvilla terrorismista. Hiljattain rekisteröintipaperit jättänyt Suomi-Tshetshenia-seura pyrkii antamaan objektiivista tietoa siitä, millaista tshetsheenien elämä on nyky-Venäjällä ja mitä Tshetsheniassa todella tapahtuu”, seuran hallituksen sihteeri Carita Vastinesluoma sanoo.

Suomi-Tshetshenia-seura perustettiin jo helmikuussa 2001, mutta seura toimi pitkään vain internetsivuilla – muutamia mielenosoituksia lukuun ottamatta. ”Perustaminen oli tuolloin solidaarisuusele Tshetshenian kansaa kohtaan. Toinen perustamisen syy oli tiedon välittäminen. Nettiin on vuosien aikana koottu suuri määrä tutkimustietoa ja artikkeleita Tshetsheniasta”, Vastinesluoma sanoo.

Tshetsheenejä elää Suomessa noin sata. Suurin osa heistä tuli tänne paettuaan vuonna 1999 alkanutta toista Tshetshenian sotaa. Uuden Suomi-Tshetshenia-seuran hallituksen muodostaa kolme suomalaista ja kaksi tshetsheeniä.

Kidutus ja kaappaukset arkipäivää

Seuran tärkein tavoite on toimia Tshetshenian konfliktin ratkaisemisen puolesta yhteistyössä suomalaisten ja muiden maiden järjestöjen kanssa. ”Tuemme mitä tahansa kansainvälisen yhteisön aloitteesta syntynyttä rauhansuunnitelmaa, jotta Tshetsheniassa käynnissä oleva kansanmurha saataisiin loppumaan. Esimerkiksi presidentti Aslan Mashadovin rauhansuunnitelmaa, jonka on allekirjoittanut jo 146 europarlamentaarikkoa”, Suomi-Tshetshenia–seuran hallituksen puheenjohtaja Mairbek Agamirzaev sanoo.

Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti maaliskuussa 2003 hyväksytyn perustuslain merkitsevän rauhanomaisen elämän paluuta Tshetsheniaan. Tilanne ei ole rauhoittunut, vaan ihmisiä kidutetaan, siepataan ja heitä katoaa. Tshetsheenejä ja muita Kaukasuksen alueelta kotoisin olevia ihmisiä on alettu vainoamaan myös Venäjän suurimmissa kaupungeissa terrorismiepäilyjen vuoksi. Perustuslaissa Tshetshenian asukkaat hyväksyivät palaavansa takaisin osaksi Venäjän federaatiota.

Lokakuussa 2003 Venäjä järjesti Tshetsheniassa presidentinvaalit, jotka voitti Kremlin tukema Ahmad Kadyrov. Perustuslakiäänestyksen ja presidentinvaalien rehellisyyttä epäilevät niin perustuslakiäänestystä valvoneet vaalitarkkailijat kuin kansalaisjärjestötkin. Presidentinvaaleissa Moskovan väitettiin syrjäyttäneen tai ostaneen pois kaikki Kadyrovin vakavasti otettavat haastajat ja painostaneen tshetshenialaiset uurnille.

Vuoropuhelun rakentaminen tavoitteena

Suomi-Tshetshenia-seura järjesti ensimmäisen ison yleisötilaisuuden maanantaina 23.helmikuuta Helsingin yliopistolla. Tilaisuus järjestettiin muistoksi 60 vuoden takaisesta, Stalinin-aikaisesta koko tshetsheenikansan pakkosiirrosta kauas Keski-Aasiaan.

Tilaisuudessa puhui Imran Ahhajev, joka on Venäjän terrorismista syyttämän presidentti Mashadovin edustaja Eestissä. Tshetsheenit valitsivat Mashadovin presidentiksi ensimmäisen sodan jälkeen vuonna 1997. Toinen päävieras oli Tshetsheenin maailmankongressin presidentti Deni Teps.

Tilaisuuden tavoitteena oli virittää vuoropuhelua eri osapuolten välille, mutta Venäjän suurlähetystö kieltäytyi kutsusta. ”Kutsutut herrat ovat enemmän separatistista laatua. Olen kuullut joitakin Tepsin lausuntoja ja ne ovat olleet täysin hihasta vedettyjä, valitti Venäjän suurlähetystön ministerineuvos Vjatsheslav Tutshnin Aamulehden artikkelissa 18.helmikuuta.

Tilaisuuteen ei päässyt myöskään kukaan suomalaisista virkamiehistä tai poliitikoista, paitsi Ety-järjestön parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Kimmo Kiljunen. ”Suomalaispoliitikot ja -virkamiehet karsastivat tilaisuutta varmaan siksi, kun presidentti Mashadovin edustaja oli paikalla. Suomalaiset eivät halua provosoida Venäjää”, Agamirzaev sanoo.

Aleksanteri-instituutin tutkija Mikko Palokorpi korosti puheenvuorossaan, että terrorismi pitäisi tuomita kaikissa sen muodoissa ja ihmisoikeuksia tulisi kunnioittaa. ”Niin kauan kun venäläisten ja tshetsheenien yhteinen tragedia Tshetsheniassa jatkuu, niin siitä pitäisi käydä avointa kansalaiskeskustelua. Ihmisoikeusrikkomuksiin ovat syyllistyneet kaikki osapuolet”, Palokorpi muistutti.

Tilaisuudessa eniten ristiriitaisia tunteita aiheutti Palokorven kommentti siitä, että Venäjää ei saisi painostaa ulkomailta liikaa. ”Vain maan sisältä tuleva painostus voi saada presidentti Putinin suhtautumisen Tshetsheniaa kohtaan muuttumaan”, Palokorpi sanoi.

Mairbek Agamirzaev oli eri mieltä. ”Mikäli Yhdysvallat ja Eurooppa olisivat noudattaneet kansainvälisiä normeja ja painostaneet Venäjää, niin Tshetshenian konflikti olisi jo päättynyt. Kolmas puolueeton osapuoli tarvitaan rauhan aikaansaamiseksi”, Agamirzaev sanoi.

Tshetsheenitaiteilijoita Suomeen?

Suomi-Tshetshenia–seura aikoo tulevaisuudessa järjestää vastaavanlaisia keskustelutilaisuuksia edistääkseen konfliktin ratkaisemista. Seura aikoo myös tukea Suomessa asuvien tshetsheenien sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä ylläpitää ja tehdä tunnetuksi Tshetshenian kieltä ja kulttuuria.

”Tulevaisuudessa pyrimme ehkä saamaan esimerkiksi tshetshenialaisia kirjallisuuden ja elokuva-alan taiteilijoita tänne, jotta kuva kansasta saisi uusia sävyjä. Kulttuurinvaihto olisi tärkeää myös täällä asuvien tshetsheenien identiteetille”, Vastinesluoma sanoo.


Lisätietoja:

www.kolumbus.fi/suomi-tshetshenia-seura/

Näkökulma ihmisoikeudetkonflikti Venäjä

Lue myös

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.