Onko Argentiinan tie myös Kreikan tie? | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Onko Argentiinan tie myös Kreikan tie?

Taloustieteilijä Joseph Stiglitzin mielestä Argentiinan elvytyspolitiikka, jolla maa selvisi vararikosta, voisi pelastaa myös Kreikan.

Kreikan velkakriisin muuttuessa yhä kaoottisemmaksi, on Kreikan irtautuminen eurosta noussut realistiseksi mahdollisuudeksi. Kreikan tilannetta on myös verrattu Argentiinassa 2000-luvun alussa vallinneeseen tilanteeseen.

Nobel-palkittu yhdysvaltalainen taloustieteilijä Joseph Stiglitz kritisoi jo aiemmin EU:n ja Yhdysvaltojen tapaa kohdata velkakriisi. Stiglitzin mukaan suunnitellut leikkaukset johtavat talouden kasvun pysähtymiseen, sitten taantumaan ja lopulta uuteen lamaan. Stiglitz muistutti pitkittyvien poliittisten päätösten tekevän tilanteen vain entistä epävarmemmaksi.

Ratkaisuna tilanteeseen Stiglitz näkee menojen ja kulutuksen lisäämisen menojen leikkaamisen sijaan. Tällä keinolla pyrittäisiin luomaan talouskasvua, joka johtaisi ulos kriisistä. Esimerkiksi Stiglitz ottaa juuri Argentiinan, jossa pyrittiin ratkaisemaan 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa vallinnutta talouskriisiä samoilla Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) keinoilla, joita Kreikassa nyt pyritään toteuttamaan. Se päättyi lopulta maan vararikkoon vuosien 2001 ja 2002 vaihteessa.

IMF:n sanelema säästökuuri johti vararikkoon

Joulukuussa 2001 Argentiina julistautui maksukyvyttömäksi. Velkaa maalla oli noin 132 miljardia dollaria ja maa oli selvinnyt kuukausi kuukauden perään vain IMF:n tuella. Vastineeksi tuesta Argentiina, kuten Kreikka nyt, joutui kovalle säästökuurille.

Maa ei voinut painaa uutta rahaa ja pääoma pakeni ulkomaille. Valuutan devalvointi ei tullut kysymykseen koska Argentiinan peso oli sidottu Yhdysvaltojen dollariin. Kriisi johti laajoihin mielenosoituksiin, mellakoihin ja köyhyyden lisääntymiseen.

Maan julistauduttua maksukyvyttömäksi, se irrotti valuuttansa dollarista vuoden 2002 alussa. Tämä johti talouden romahtamiseen ja peson arvon jyrkkään syöksyyn. Suuri osa maan kansalaisista, etenkin keskiluokka, menetti säästönsä.

Argentiina ajautui taloudelliseen shokkiin. BKT putosi vuodessa 5 prosenttia ja vuoden 2002 lopulla työttöminä oli jopa neljännes työikäisistä ja inflaatio 40 prosenttia. Kului vuosi näissä oloissa mutta sen jälkeen maan talous alkoi osoittaa elpymisen merkkejä. Työttömyys laski ja vuonna 2005 työttömiä oli enää 10 prosenttia.

Maksukyvyttömyys toi hallitukselle liikkumavaraa

Maksukyvyttömyys antoi maan hallitukselle mahdollisuuden luoda budjettiin liikkumavaraa ja vuosina 2002–2004 maa neuvotteli velkojensa uudelleenjärjestelyn maata luotottaneiden eläkerahastojen ja eurooppalaisten sekä yhdysvaltalaisten pankkien kanssa.

Samaan aikaan maan vienti lähti nousuun. Syynä oli Argentiinan peson devalvointi, joka teki maan yhtiöistä kilpailukykyisiä kansainvälisillä markkinoilla. Maan talous lähti kasvuun.

Stiglitz myöntää, että Argentiinalla on ollut myös onnea matkassa. Hän kuitenkin kehuu Argentiinan talouspolitiikkaa, jossa on Stiglitzin mukaan ymmärretty keynesiläisen politiikan elvyttävä vaikutus. Myös suurtyöttömyyden ehkäiseminen saa Stiglitziltä kiitosta. Hän pitääkin tärkeänä että nyt Yhdysvalloissa ja Euroopassa taattaisiin kysyntä omilla

Vaikka EU:ssa on aiemmin vakuutettu, että Argentiinan vaihtoehto ei tule kysymykseen Kreikan kohdalla, ranskalainen talousasiantuntija Christine Rifflart sanoo, että Argentiinan ratkaisu oli ”luultavasti paras mahdollinen vaihtoehto kyseisellä hetkellä.” Rifflart kuitenkin muistuttaa, että toisin kuin Kreikan mahdollinen maksukyvyttömyys, Argentiinan konkurssi ei vaarantanut kokonaisen alueen taloudellista vakautta.

Stiglitz puolestaan pitää euron pelastamista kalliina operaationa, mutta muistuttaa hinnan olevan vielä suurempi, jos euro päästetään hajoamaan.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia