Näkökulmat Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Muuttoliike Afrikasta jatkuu vääjäämättä

Eurooppa ei voi välttyä maahanmuutolta, joten on ratkaistava, miten siitä saadaan taloudellisesti kannattavaa ja sosiaalisesti kestävää. Pitkällä aikavälillä siirtolaisista on lähes aina taloudellista hyötyä isäntämaalle, kirjoittavat tutkijat Masood Ahmed ja Kate Gough.
Maan sisäisiä pakolaisia Etiopiassa
Afrikka ei tarjoa tarpeeksi työtilaisuuksia nuorelle ja kasvavalle väestölleen. Etiopian oromo-kansan jäseniä tilapäisleirissä, jonne he pakenivat levottomuuksia viime syksynä. (Kuva: James Jeffrey / Suomen IPS)

(IPS) -- Euroopan kehitysapua Afrikkaan perustellaan usein halulla vähentää siirtolaisuutta. Todellisuudessa apu voi jopa edistää maastamuuttoa. Tukea köyhille maille ei silti tule lopettaa.

Kehityksellä on taipumus lisätä ihmisten liikkumista ainakin aluksi, koska vaurastuminen parantaa mahdollisuuksia lähteä matkaan.

Afrikan siirtolaisvirtojen vuolastumisen todellinen syy on kuitenkin väestönkasvu. Vuoteen 2050 mennessä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on työikäisiä 800 miljoonaa enemmän kuin nyt. Se tarkoittaa joukoittain nuoria energisiä työnhakijoita, joille oma maanosa ei pysty tarjoamaan toimeentuloa.

Suuret ikä- ja elintasoerot

Samaan aikaan Eurooppa jatkaa ikääntymistään, ja työvoiman kysyntä varsinkin hoiva-aloilla kasvaa. Vuonna 2050 Euroopan väestöstä 34 prosenttia on yli 60-vuotiaita.

Siirtolaisuuteen houkuttavat myös elintasoerot. Vaikka henkeä kohti lasketut tulot tuplaantuisivat Afrikassa joka vuosikymmenellä, siellä ollaan reippaasti jäljessä Euroopasta vielä vuonna 2050.

Afrikkalaisia ajavat liikkeelle myös konfliktit ja ilmastonmuutoksen vaikutukset. Onkin todennäköistä, että seuraavien 30 vuoden aikana Eurooppaan tulee kymmeniämiljoonia uusia työntekijöitä niin tehtaisiin kuin palveluihinkin.

Eurooppa ei voi välttyä maahanmuutolta, joten on ratkaistava, miten siitä saadaan taloudellisesti kannattavaa ja sosiaalisesti kestävää.

Hyötyjen maksimointi

Hyvin hoidettu maahanmuutto tuo merkittäviä hyötyjä. Tulokkaiden pääsy työmarkkinoille ja sopeutuminen asuinyhteisöönsä ratkaisevat, miten nopeasti hyödyt alkavat näkyä.

Pitää huolehtia myös siirtolaisia majoittavien kuntien tarpeista. Jos koulutus- tai terveyspalvelut ylikuormittuvat, jännitteet kasvavat. Pitkällä aikavälillä siirtolaisista on lähes aina taloudellista hyötyä isäntämaalle. Kotoutuminen vauhdittaa tätä kehitystä ja luo maahanmuutolle myönteistä ilmapiiriä.

”Kehitysavun pitää tukea laaja-alaista kehitystä, ei keskittyä hyödyttömiin ohjelmiin, joiden tarkoitus on suitsia siirtolaisuutta.”

Vauras ja turvallinen Afrikka on tärkeä Euroopalle ja koko maailmalle. Osa Afrikan valtioista kehittyy suotuisasti, mutta moni on köyhyyden, konfliktien, ääriliikkeiden ja romahtaneen valtion kurimuksessa. Niistä selviäminen vaatii paikallisten ponnistusten ohella kestävää ulkopuolista tukea.

Euroopan on lisättävä tukeaan Afrikalle – niin avun, kaupan kuin investointienkin muodossa - jotta siellä varttuva työvoima saa riittävän koulutuksen ja taidot. Niitä tarvitaan varsinkin kotimaassa, mutta myös mahdollisen maahanmuuton kohteessa.

Ei uhka vaan mahdollisuus

Kehitysavun pitää tukea laaja-alaista kehitystä, ei keskittyä hyödyttömiin ohjelmiin, joiden tarkoitus on suitsia siirtolaisuutta. Humanitaarinen tai kehitysapu voi joskus lievittää ihmisten välittömiä lähtöpaineita, mutta ne eivät poista siirtolaisuuden todellisia syitä.

Viime aikojen siirtolaisvirrat ovat lisänneet jännitteitä Euroopan maiden sisällä ja välillä. Nyt keskitytään akuutteihin ongelmiin ja lykätään välttämätöntä keskustelua tulevista haasteista. Se voi johtaa siihen, että Euroopan rajoilla puhkeaa jatkossakin ”pakolaiskriisejä”.

On tärkeää muistaa, että maahanmuutto on myös mahdollisuus. Oikein hoidettuna se voi parantaa merkittävästi sekä siirtolaisten että heidän lähtö- ja tulomaidensa asukkaiden hyvinvointia. Voimme tarjota lapsillemme sekä paremman Afrikan että Euroopan.

Kirjoittajat työskentelevät Centre for Global Development -tutkimuslaitoksessa.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus kehitysyhteistyöpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikka Suomen IPS

Kommentit

Lähettänyt Tepa (ei varmistettu) 1.3.2018 - 07:12

Uuskolonialismia... Sen sijaan että lopettaisimme Afrikan riistämisen ja alistamisen pohditaan nyt kuinka voi hyötyä energisestä ja halvasta työvoimasta.
Häpeä...

Lue myös

Pakolaisille tarkoitettu teltta, jonka edessä pahvihahmoja

Ani harva pakolainen pääsi viime vuonna uuteen kotimaahan

Maailman maat ottivat viime vuonna UNHCR:n kautta vastaan yli 63 000 pakolaista, jotka saivat pysyvän oleskeluluvan. Uudelleensijoituspaikkaa vailla on kuitenkin noin 1,4 miljoonaa pakolaista.
Kirgisian lippu ja ratsastajapatsas

Kirgisiasta tuli ensimmäinen kansalaisuudettomuuden poistanut maa – YK:n pakolaisjärjestö palkitsi yli 10 000:ta ihmistä auttaneen lakimiehen

Keski-Aasiaan syntyi Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena satojen tuhansien ihmisten ryhmä, jolla ei ollut minkään maan kansalaisuutta. Heinäkuussa Kirgisiasta tuli ensimmäinen ongelman ratkaissut maa, osittain lakimies Azizbek Ashurovin ansiosta.
Johannesburgin pilvenpiirtäjiä

Poliitikkojen vihamieliset lausunnot lietsovat ulkomaalaisvastaisia hyökkäyksiä Etelä-Afrikassa

Etelä-Afrikassa on viime aikoina hyökkäilty ulkomaalaisten omistamia yrityksiä vastaan. Tutkijoiden mukaan huomattava osa väestöstä syyttää ulkomaalaisia maan sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.