Näkökulmat

Jukka Pakkala: Ilmastonmuutos on suuri haaste kehitysyhteistyölle

Ilmastonmuutoksesta johtuvien sään ääri-ilmiöiden vaikutus näkyy erityisesti Nicaraguan pohjoisosien kuivilla alueilla, kertoo Solidaarisuuden maakoordinaattori Kari Rissalle.

Artikkeli on alun perin julkaistu Ympäristö-lehden numerossa 3/2013. Tilaa lehti täältä.

Pitkänhuiskea mies hyppää maastoauton matkustajan paikalle ja kertoo päivän ohjelman.

"Mennään katsomaan ensin lehmiä, sitten vuohia, sikoja ja kanoja. ja lopuksi vielä vähän vihaisia mehiläisiä."
Olemme Somotossa Pohjois-Nicaraguassa. Etupenkillä istuva Jukka Pakkala toimii täällä Solidaarisuuden maakoordinaattorina.

"Luonto ja ympäristö ovat erittäin tärkeä osa tämän päivän kehitysyhteistyöhankkeita. Näette sen kyläkierroksen aikana."

Jukka Pakkala on ollut Nicaraguassa kenttätyöntekijänä jo 1980-luvun puolivälistä lähtien.

"Olen kyllä edelleen Suomen kansalainen, vaikka asun Estelissä pysyvästi ja tänne varmaan jäänkin loppuelämäksi", Pakkala arvelee.

"Suomessa käyn nykyisin ehkä kerran vuodessa."

Alkuvuosinaan Nicaraguassa Pakkala oli mukana toteuttamassa lasten ruokailuun liittyviä hankkeita, sitten mukaan tuli erilaisia tuotannollisia hankkeita, kuten kahvin viljelyä.

"Aiemmin meillä oli aika romanttinen käsitys siitä, miten paikalliset viljelijät pystyisivät toimimaan omavaraisesti. Totuus on, että hyvien tuotteiden lisäksi myös markkinoiden pitää toimia, jotta viljelijät saavat tuotteensa ylipäätänsä kaupaksi", Pakkala pohtii.

Jo vuosikymmeniä Pakkala on tehnyt tiivistä yhteistyötä paikallisten ruohonjuuritason kansalaisjärjestöjen, kuten tuottajaosuuskuntien, kanssa.

"Ohjaan ja valvon, että kehityshankkeet toteutuvat suunnitelmien mukaan."

Ilmastonmuutos uhkana

Tilanne Nicaraguassa – tässä Latinalaisen Amerikan toiseksi köyhimmässä maassa – on Pakkalan mukaan tällä hetkellä todella huolestuttava.

"Olot ovat monilla seuduilla jopa huonompia kuin siihen aikaan, kun tulin tänne ensi kertaa työtehtäviin.
Perinteisen maatalouden tuottavuus on nyt niin heikko, ettei pienviljelijäperhe pysty varmistamaan omilta tiluksiltaan edes omaa ruokaansa."

"Tuotantorakenne ei ole 30 vuodessa juurikaan muuttunut. Teollisuutta on yhä vähän ja köyhyys suuri haaste.
Erityisesti maattomien toimeentulomahdollisuudet ovat vähäiset."

Ilmastonmuutoksesta johtuvien sään ääri-ilmiöiden vaikutus näkyy erityisesti maan pohjoisosien kuivilla alueilla. Tilanne on koko ajan pahentunut.

"Äärimmäisen kuivuuden vuoksi viljelijöiden on entistä vaikeampi saada kunnon sato, ja jos satoa sitten saadaan, se voi tuhoutua hetkessä rankkasateiden aiheuttamissa tulvissa."

Ilmastonmuutos on suuri haaste myös kehitysyhteistyökohteille. Siihen sopeutuminen vaatii Pakkalan mukaan nyt nopeita tekoja. Mahdollisuuksia on, jos tahtoa löytyy.

Arvoketjuja paremmiksi

Solidaarisuus pyrkii poistamaan etenkin maaseutuyhteisöjen köyhyyttä.

"Haluamme vaikuttaa ihmisten arkeen tekemällä siitä nykyistä parempaa naisten ja miesten oman työn kautta.
Tavoitteena on, että pienviljelijöiden kyky toimia markkinoilla paranee, kun he oppivat työskentelemään ammattimaisesti ja järjestyneesti."

"Yhdessä toimien köyhät viljelijäperheet saavat tuotteensa paremmin markkinoille ja kaupaksi."

Somotossa viljelijät ovat viime vuosina alkaneet perustaa osuuskuntia ja yhteistyöverkostoja kansalaisjärjestöjen kanssa. Myös Pakkala uskoo pieniin osuuskuntiin ja niiden muodostamiin arvoketjuihin.

"Yksi tuottaa esimerkiksi maidon, toinen tekee siitä juustoa, kolmas myy sen eteenpäin ja neljäs tekee siitä herkullisia piparkakkuja. Kaikki saavat tuotteensa markkinoille ja voittavat."

Erityisesti naisten aseman parantaminen on Pakkalan mukaan avain kestävään muutokseen ja viljelijäperheiden nostamiseen pois köyhyydestä. Naiset ovat avainasemassa myös ympäristön tilan kohentumisen kannalta.

"Olemme kouluttaneet alipalkattuja ja arvoketjussa syrjittyjä naisia heidän tuotantokykynsä parantamiseksi. Pyrimme myös edistämään hyviä viljelytapoja, jotka ovat mahdollisimman ekologisia ja kestävät ilmastonmuutosta", Pakkala kertoo.

Kumppanuusosuuskunnat vievät esimerkiksi luomukahvia ja hunajaa kansainvälisille markkinoille.

Uusi viljelytapoja

Solidaarisuus pyrkii muuttamaan Nicaraguan elinkeinorakennetta ja viljelytapoja, jotta ne pystyisivät sopeutumaan ilmastonmuutoksen tuomiin uhkiin.

"Kannustamme esimerkiksi siirtymään nautakarjasta vuohiin, sillä vuohet kestävät kuivuutta ja tuottavat maitoakin paremmin kuin perinteinen lypsykarja."

Somoton alueella viljelijöitä on lisäksi innostettu ja koulutettu siirtymään perinteisestä maissin ja durran viljelystä kannattavampien tomaattien ja paprikoiden, viljelyyn. Nyt Pakkala on innostunut myös mehiläisistä.

"Mehiläishoito soveltuu tähän ympäristöön hyvin eikä vaadi maanomistusta. Hunaja voi antaa perheille merkittäviä lisätuloja. Koulutamme viljelijöitä mehiläisten hoitoon kädestä pitäen.

Nicaraguassa saadaan kaksi hunajasatoa vuodessa. Ilmasto soveltuu erityisen hyvin mehiläisten kasvatukseen.

"Pyrimme myös parantamaan mehiläispesien tuottavuutta ja hunajan laatua, ja panostamme hunajan markkinointiin.

Ympäristönsuojelun suuri haaste

Pakkalan mielestä köyhien kehitysmaiden – kuten juuri Nicaraguan – lähivuosikymmenien haasteena on ympäristön tilan heikkeneminen.

"Täällä on kyllä herätty ympäristönsuojeluun, mutta köyhällä maalla ei katsota olevan siihen varaa."

Ympäristönsuojelua pidetään vielä ylellisyytenä, eikä maankäytön suunnittelua ole. Pakkalan mielestä tärkeää olisi erityisesti vesivarojen, metsien ja luonnonvarojen nykyistä parempi hoito ja käyttö.

"Miljoonakaupunki Managuaan saatiin jätevedenpuhdistamo vasta pari vuotta sitten. Ennen jätevedet menivät suoraan Managuajärveen."

Jätehuollossa on erittäin paljon parantamisen varaa. Lajittelua ei tunneta ja roskat viedään kaatopaikoille. Sadevesiä ei osata kerätä talteen. Metsiä tuhotaan edelleen surutta eikä niiden merkitystä ympäristönsuojelun kannalta ymmärretä. Hakatuilla alueilla eroosio ja mutavyöryt ovat erittäin yleisiä.

"Pelkään, että ympäristöongelmat kärjistyvät vielä nykyisestä ilmastonmuutoksen aiheuttamien sään ääri-ilmiöiden, kuten kuivuuden, rankkasateiden ja tulvien, lisääntyessä."

Näiden tuhojen ennalta ehkäisy olisi Nicaraguan köyhimpien asukkaiden kannalta erittäin tärkeää.

Kirjoittaja on ympäristöasioihin erikoistunut vapaa toimittaja ja tietokirjailija.

Näkökulma kehitysyhteistyöilmastonmuutos Nicaragua SolidaarisuusYmpäristö-lehti

Lue myös

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.