Näkökulmat Ihmiskauppa

Ihmiskaupan vaaroista kertominen ei riitä

On luotava turvallisia tapoja matkustaa ja löytää työtä joutumatta riistetyksi, kirjoittaa ugandalainen ihmiskaupan vastaista työtä tekevä Agnes Igoye. Hän pakeni ihmiskauppiaita 14-vuotiaana.
Stop human trafficking -t-paita.
Etenkin kotiapulaiset joutuvat herkästi ihmiskaupan kohteeksi. Valtiot voivat puuttua siihen, kirjoittaa Agnes Igoye. (Kuva: Thomas Wanhoff / CC BY-SA 2.0)

Olin 14-vuotias kohdatessani ensi kerran ihmiskauppiaan. Ugandalainen kapinallisryhmä Herran vastarinta-armeija (LRA) teki ratsian kotiini etsiessään nuoria tyttöjä. Onnistuin pakenemaan ja päädyin pakolaisleirille. Noin 20 000 lasta joutui LRA:n kynsiin Ugandan 19-vuotisen sisällissodan aikana.

Vuonna 2016 ihmiskaupan uhriksi joutui maailmassa yli 40 miljoonaa naista, lasta ja miestä.

Sieppauksen sijasta ihmiskauppiaiden menetelmänä on yleensä petos. Kohteeksi valitaan vähän koulutettuja naisia ja lapsia, joille luvataan tuottoisaa työtä. Kansainvälinen työjärjestö ILO arvioi, että vuonna 2017 seksikauppaan pakotetuista oli 99 prosenttia naisia ja tyttöjä. Muilla nykyaikaisen orjuuden aloilla, kotitaloustyöt mukaan lukien, heidän osuutensa oli 58 prosenttia.

Uganda kielsi vuonna 2014 kansalaistensa lähdön kotiapulaisiksi Lähi-idän maihin, koska alueella työskennelleet valittivat joutuneensa laajamittaisen riiston ja väärinkäytösten kohteeksi. Libyassa siirtolaisia on huutokaupattu orjamarkkinoiden tapaan.

Seksikauppa tuottoisinta

Ihmiskauppa tuottaa ILOn mukaan lähes 130 miljardin euron voitot vuodessa. Kaksi kolmasosaa kertyy seksikaupasta ja loput pakkotyöhön verrattavasta uurastuksesta muun muassa koti- ja maataloudessa.

Olen tehnyt melkein kymmenen vuotta työtä ihmiskaupan suitsimiseksi Ugandassa. Perustimme kuntoutuskeskuksen ihmiskauppiaiden kynsistä vapautetuille ja koulutamme poliisivoimia tunnistamaan ja tutkimaan ihmiskauppaa.

Työsopimukset eivät estä riistoa, jos niihin lisätty pykälä velvoittaa apulaisen täyttämään myös ”kaikki muut työnantajan määräämät velvoitteet”.

Ihmiskaupan vaaroista kertominen ei kuitenkaan riitä. On luotava turvallisia tapoja matkustaa ja löytää työtä joutumatta riistetyksi.

On patistettava kaikkia maita allekirjoittamaan siirtotyöläisten ja heidän perheidensä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus. Se hyväksyttiin YK:ssa 2003, mutta ratifiointeja on vasta 51 pääasiassa siirtolaisten lähtömailta.

Lisää sääntelyä, ei esteitä

Valtiot pystyvät suitsimaan riistoa myös lisäämällä sääntelyä aloilla, jotka houkuttavat vähän koulutettua työvoimaa, kuten kotityö. Työsopimukset eivät estä riistoa, jos niihin lisätty pykälä velvoittaa apulaisen täyttämään myös ”kaikki muut työnantajan määräämät velvoitteet”.

Orjantyöstä vapautuneet ovat kertoneet, että pykälän voidaan tulkita tarkoittavan esimerkiksi ”eroottista hierontaa”. Eräs apulainen pahoinpideltiin, koska hän ei jaksanut hymyillä hieroessaan.

Muutosta vaativat myös syrjivät maahanmuuttosäännöt ja ylikireät viisumimääräykset. Ne estävät vähän koulutettujen liikkumista työn perässä ja altistavat heidät ihmiskaupalle. Valtioilla on oikeus valvoa omia etujaan mutta ei niin, että se koituu ihmiskauppiaiden hyödyksi.

Sieppausten estäminen vaatii myös muita konsteja. Kapinaliikkeiden sotilaallisen nujertamista tehokkaampaa on juuria köyhyyttä ja työttömyyttä, jotka ajavat nuoria äärijärjestöjen riveihin. Tähän ohjeistaa YK:n vuonna 2016 hyväksymä toimintasuunnitelma väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemisestä.

Kirjoittaja on Ugandan ihmiskaupan vastaisen työn apulaisjohtaja ja siirtolaisakatemian johtaja.

Ihmiskauppa ihmisoikeudetgenderihmiskauppa Uganda Suomen IPS

Lue myös

T-paita, jossa lukee stop human trafficking

Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset

Kanadan ihmiskaupan uhreista lähes puolet on alkuperäiskansojen naisia, vaikka heidän osuutensa koko väestöstä on vain neljä prosenttia. Yhteisöissä on usein liikaa poliiseja ja liian vähän turvaa, sanoo alkuperäiskansojen naisten yhdistyksen edustaja Elana Finestone.
Neljä ihmistä paneelissa puhumassa

Nigeriasta Eurooppaan suuntautuvan ihmiskaupan takana on monimutkainen vyyhti – Köyhyys ja epärealistiset odotukset ruokkivat ilmiötä, mutta tarjontaa ei olisi ilman kysyntää

Eilen Helsingissä järjestetyssä seminaarissa pohdittiin, miksi niin moni ihmiskaupan uhri on juuri Nigeriasta ja mitä ilmiölle voisi tehdä. Nykyään nuoria varoitellaan riskeistä, mutta tärkeää olisi myös luoda heille muita vaihtoehtoja, muistutti uhriksi itsekin joutunut Itohan Okundaye.
Lapsi äidin sylissä takaapäin kuvattuna

Uusi YK-raportti: Ihmiskauppa saa ”kauhistuttavia” ulottuvuuksia – Lapsia on jo 30 prosenttia uhreista

Konfliktit pahentavat ihmiskauppaa, varoittaa YK:n huumeiden- ja rikostentorjuntavirasto. Esimerkiksi Lähi-idässä tyttöjä ja nuoria kaupataan pakolaisleireiltä vaimoiksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.